Miksi musiikkia tutkitaan ja opetetaan?:asiantuntijoiden käsityksiä musiikintutkimuksen, musiikkikasvatuksen ja yhteiskunnan välisistä suhteista

Tiivistelmä. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää musiikintutkijoiden käsityksiä siitä, miksi musiikkia tutkitaan ja opetetaan. Musiikintutkimuksen ja -opetuksen nähdään olevan vahvasti kytköksissä toisiinsa, sillä opetuksen tulee pohjautua tieteelliselle tiedolle. Tutkimus ja opetus ovat myös vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, sillä yhteiskunta tarjoaa taloudellista tukea tutkimukselle ja tutkijat tuottavat tietoa yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Yhteiskunnan muutosten myötä tutkijoille avautuu uusia tutkimuskohteita, joita tutkimalla saadaan jälleen ajankohtaista tieteellistä tietoa uusista ilmiöistä. Tutkimusaiheemme kattaa koko musiikintutkimuksen kentän, ja pyrimme tutkielmamme teoreettisessa viitekehyksessä tuomaan esille aikaisemmin tehtyjä tutkimustuloksia mahdollisimman laajasti. Käsittelemme musiikin merkityksiä sekä yksilöllisestä että yhteisöllisestä näkökulmasta, ja tarkastelemme musiikin fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Koska musiikki joutuu usein perustelemaan asemaansa oppiaineena, haluamme tuoda jokaiseen lukuun myös musiikkikasvatuksellisen näkökulman. Lisäksi tarkastelemme ilmiötä filosofisesta näkökulmasta, jolloin esiin nousevat kysymykset musiikin arvosta ja siitä, nähdäänkö se välineenä jonkin saavuttamiseen vai itsessään arvokkaana ilmiönä. Tutkimuksemme metodologisena lähtökohtana on fenomenografia, sillä pyrimme selvittämään haastateltavien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Halusimme ajankohtaista, asiantuntevaa ja monipuolista tietoa tutkimuksemme aineistoksi, minkä vuoksi valitsimme haastateltaviksi musiikintutkimuksen professoreita. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynsimme teemahaastattelua, mikä mahdollisti haastattelujen etenemisen yksityiskohtaisten kysymysten sijaan väljempien teemojen varassa mahdollistaen haastateltavan vapaamman ilmaisun ja sen myötä myös laajemman aineiston syntymisen. Poimimme litteroiduista haastatteluista tutkimuskysymystemme kannalta merkittävät ilmaukset, joita luokittelemalla muodostimme aineistomme analyysin rungon. Analyysin perusteella yhteiskunnan ja taloudellisen tuen rooli sekä musiikintutkimuksessa että -opetuksessa korostuu. Musiikintutkimusta on lähes jokaisessa suomalaisessa yliopistossa, mutta haastatellut kokevat sen olevan vaikeuksissa mahdollisten säästötoimenpiteiden takia. Tutkijoiden mielestä musiikki on merkityksellinen ja moniulotteinen ilmiö, jota täytyy tutkia ja jonka tulisi näkyä yhteiskunnassa laajemmin. Teknologisoitunut yhteiskunta ja musiikkikulttuurien muutokset ovat vaikuttaneet siihen, millaisena ilmiönä musiikki nähdään. Tutkijoiden mielestä yhteiskunta odottaa musiikintutkimuksen ja -opetuksen tuottavan mitattavaa tulosta. He eivät näe musiikilla ja sen opetuksella olevan suoraa välitöntä vaikutusta, minkä takia mitattavia tuloksia on vaikea saavuttaa ja kausaalisuhteita vaikea todistaa. Musiikki voi olla väline päämäärien saavuttamiseen, mutta haastatellut tutkijat eivät halua korostaa pelkästään musiikin välinearvoja. Lähes jokaiselle haastatellulle musiikilla on myös itseisarvo. Tutkijat kokevat yksimielisesti musiikin kuuluvan yleissivistävään opetukseen. Tutkijat näkevät musiikin sivistävinä piirteinä erityisesti oman kulttuurin välittämisen ja kehittämisen, itsetuntemuksen sekä yksilön omaksi itseksi kasvamisen ympäristöön suhteutettuna. Lisäksi tietämys ja kokemus musiikista mahdollistavat musiikista nauttimisen ja hyvän musiikkisuhteen syntymisen, minkä myötä yksilöllä on mahdollisuus käyttää musiikkia osana arkeaan, hyvinvointiaan ja tunteidenkäsittelyään. Jotta musiikinopetus olisi toimivaa ja ajankohtaista, opettajan tulee huomioida opetussuunnitelman asettamat tavoitteet, nuorten oma maailma, teknologisoitunut yhteiskunta, oppiaineiden välinen integraatio sekä vähäisten tuntimäärien tehokas hyödyntäminen. Musiikinopetuksen edistäminen tutkimuksellisten tulosten avulla vaikuttaa ajoittain monimutkaiselta prosessilta. Luotettavien ja pätevien tutkimustulosten tuottaminen on vaikeaa, sillä musiikki on ilmiönä laaja ja merkitykseltään varsin yksilöllinen. Musiikilla on myös koulumaailmassa erityinen merkityksensä, sillä se mahdollistaa oppilaan itseilmaisun oman tekemisen kautta, mikä on yhtä tärkeää kuin tehokkaiden opiskelutaitojen kehittäminen

Accounting students' IT applicaton skills over a 10-year period

This paper reports on the changing nature of a range of information technology (IT) application skills that students declare on entering an accounting degree over the period from 1996 to 2006. Accounting educators need to be aware of the IT skills students bring with them to university because of the implications this has for learning and teaching within the discipline and the importance of both general and specific IT skills within the practice and craft of accounting. Additionally, IT skills constitute a significant element within the portfolio of employability skills that are increasingly demanded by employers and emphasized within the overall Higher Education (HE) agenda. The analysis of students' reported IT application skills on entry to university, across a range of the most relevant areas of IT use in accounting, suggest that their skills have continued to improve over time. However, there are significant differential patterns of change through the years and within cohorts. The paper addresses the generalizability of these findings and discusses the implications of these factors for accounting educators, including the importance of recognising the differences that are potentially masked by the general increase in skills; the need for further research into the changing nature, and implications, of the gender gap in entrants' IT application skills; and the low levels of entrants' spreadsheet and database skills that are a cause for concern

Cutting productivity of windfalls in Finland

201

Measurement of the Bs0→J/ψηB_{s}^{0} \rightarrow J/\psi \eta lifetime

Using a data set corresponding to an integrated luminosity of $3 fb^{-1}$, collected by the LHCb experiment in $pp$ collisions at centre-of-mass energies of 7 and 8 TeV, the effective lifetime in the $B^0_s \rightarrow J/\psi \eta$ decay mode, $\tau_{\textrm{eff}}$, is measured to be $\tau_{\textrm{eff}} = 1.479 \pm 0.034~\textrm{(stat)} \pm 0.011 ~\textrm{(syst)}$ ps. Assuming $CP$ conservation, $\tau_{\textrm{eff}}$ corresponds to the lifetime of the light $B_s^0$ mass eigenstate. This is the first measurement of the effective lifetime in this decay mode.Comment: All figures and tables, along with any supplementary material and additional information, are available at https://lhcbproject.web.cern.ch/lhcbproject/Publications/LHCbProjectPublic/LHCb-PAPER-2016-017.htm

Measurement of the mass and lifetime of the Ωb−\Omega_b^- baryon

A proton-proton collision data sample, corresponding to an integrated luminosity of 3 fb$^{-1}$ collected by LHCb at $\sqrt{s}=7$ and 8 TeV, is used to reconstruct $63\pm9$ $\Omega_b^-\to\Omega_c^0\pi^-$, $\Omega_c^0\to pK^-K^-\pi^+$ decays. Using the $\Xi_b^-\to\Xi_c^0\pi^-$, $\Xi_c^0\to pK^-K^-\pi^+$ decay mode for calibration, the lifetime ratio and absolute lifetime of the $\Omega_b^-$ baryon are measured to be \begin{align*} \frac{\tau_{\Omega_b^-}}{\tau_{\Xi_b^-}} &= 1.11\pm0.16\pm0.03, \\ \tau_{\Omega_b^-} &= 1.78\pm0.26\pm0.05\pm0.06~{\rm ps}, \end{align*} where the uncertainties are statistical, systematic and from the calibration mode (for $\tau_{\Omega_b^-}$ only). A measurement is also made of the mass difference, $m_{\Omega_b^-}-m_{\Xi_b^-}$, and the corresponding $\Omega_b^-$ mass, which yields \begin{align*} m_{\Omega_b^-}-m_{\Xi_b^-} &= 247.4\pm3.2\pm0.5~{\rm MeV}/c^2, \\ m_{\Omega_b^-} &= 6045.1\pm3.2\pm 0.5\pm0.6~{\rm MeV}/c^2. \end{align*} These results are consistent with previous measurements.Comment: 11 pages, 5 figures, All figures and tables, along with any supplementary material and additional information, are available at https://lhcbproject.web.cern.ch/lhcbproject/Publications/LHCbProjectPublic/LHCb-PAPER-2016-008.htm

Study of charmonium production in b -hadron decays and first evidence for the decay Bs0

Using decays to φ-meson pairs, the inclusive production of charmonium states in b-hadron decays is studied with pp collision data corresponding to an integrated luminosity of 3.0 fb−1, collected by the LHCb experiment at centre-of-mass energies of 7 and 8 TeV. Denoting byBC ≡ B(b → C X) × B(C → φφ) the inclusive branching fraction of a b hadron to a charmonium state C that decays into a pair of φ mesons, ratios RC1C2 ≡ BC1 /BC2 are determined as Rχc0ηc(1S) = 0.147 ± 0.023 ± 0.011, Rχc1ηc(1S) =0.073 ± 0.016 ± 0.006, Rχc2ηc(1S) = 0.081 ± 0.013 ± 0.005,Rχc1 χc0 = 0.50 ± 0.11 ± 0.01, Rχc2 χc0 = 0.56 ± 0.10 ± 0.01and Rηc(2S)ηc(1S) = 0.040 ± 0.011 ± 0.004. Here and below the first uncertainties are statistical and the second systematic.Upper limits at 90% confidence level for the inclusive production of X(3872), X(3915) and χc2(2P) states are obtained as RX(3872)χc1 < 0.34, RX(3915)χc0 < 0.12 andRχc2(2P)χc2 < 0.16. Differential cross-sections as a function of transverse momentum are measured for the ηc(1S) andχc states. The branching fraction of the decay B0s → φφφ is measured for the first time, B(B0s → φφφ) = (2.15±0.54±0.28±0.21B)×10−6. Here the third uncertainty is due to the branching fraction of the decay B0s → φφ, which is used for normalization. No evidence for intermediate resonances is seen. A preferentially transverse φ polarization is observed.The measurements allow the determination of the ratio of the branching fractions for the ηc(1S) decays to φφ and p p asB(ηc(1S)→ φφ)/B(ηc(1S)→ p p) = 1.79 ± 0.14 ± 0.32

Model-independent evidence for J/ψpJ/\psi p contributions to Λb0→J/ψpK−\Lambda_b^0\to J/\psi p K^- decays

The data sample of $\Lambda_b^0\to J/\psi p K^-$ decays acquired with the LHCb detector from 7 and 8~TeV $pp$ collisions, corresponding to an integrated luminosity of 3 fb$^{-1}$, is inspected for the presence of $J/\psi p$ or $J/\psi K^-$ contributions with minimal assumptions about $K^- p$ contributions. It is demonstrated at more than 9 standard deviations that $\Lambda_b^0\to J/\psi p K^-$ decays cannot be described with $K^- p$ contributions alone, and that $J/\psi p$ contributions play a dominant role in this incompatibility. These model-independent results support the previously obtained model-dependent evidence for $P_c^+\to J/\psi p$ charmonium-pentaquark states in the same data sample.Comment: 21 pages, 12 figures (including the supplemental section added at the end

Study of J /ψ production in Jets

The production of J/ψ mesons in jets is studied in the forward region of proton-proton collisions using data collected with the LHCb detector at a center-of-mass energy of 13 TeV. The fraction of the jet transverse momentum carried by the J/ψ meson, z(J/ψ)≡pT(J/ψ)/pT(jet), is measured using jets with pT(jet)>20 GeV in the pseudorapidity range 2.5<η(jet)<4.0. The observed z(J/ψ)distribution for J/ψ mesons produced in b-hadron decays is consistent with expectations. However, the results for prompt J/ψ production do not agree with predictions based on fixed-order nonrelativistic QCD. This is the first measurement of the pT fraction carried by prompt J/ψ mesons in jets at any experiment

Bose-Einstein correlations of same-sign charged pions in the forward region in pp collisions at √s=7 TeV

Bose-Einstein correlations of same-sign charged pions, produced in protonproton collisions at a 7 TeV centre-of-mass energy, are studied using a data sample collected by the LHCb experiment. The signature for Bose-Einstein correlations is observed in the form of an enhancement of pairs of like-sign charged pions with small four-momentum difference squared. The charged-particle multiplicity dependence of the Bose-Einstein correlation parameters describing the correlation strength and the size of the emitting source is investigated, determining both the correlation radius and the chaoticity parameter. The measured correlation radius is found to increase as a function of increasing charged-particle multiplicity, while the chaoticity parameter is seen to decreas

Observation of J/ψpJ/\psi p resonances consistent with pentaquark states in Λb0→J/ψK−p{\Lambda_b^0\to J/\psi K^-p} decays

Observations of exotic structures in the $J/\psi p$ channel, that we refer to as pentaquark-charmonium states, in $\Lambda_b^0\to J/\psi K^- p$ decays are presented. The data sample corresponds to an integrated luminosity of 3/fb acquired with the LHCb detector from 7 and 8 TeV pp collisions. An amplitude analysis is performed on the three-body final-state that reproduces the two-body mass and angular distributions. To obtain a satisfactory fit of the structures seen in the $J/\psi p$ mass spectrum, it is necessary to include two Breit-Wigner amplitudes that each describe a resonant state. The significance of each of these resonances is more than 9 standard deviations. One has a mass of $4380\pm 8\pm 29$ MeV and a width of $205\pm 18\pm 86$ MeV, while the second is narrower, with a mass of $4449.8\pm 1.7\pm 2.5$ MeV and a width of $39\pm 5\pm 19$ MeV. The preferred $J^P$ assignments are of opposite parity, with one state having spin 3/2 and the other 5/2.Comment: 48 pages, 18 figures including the supplementary material, v2 after referee's comments, now 19 figure