Demand-supply chain management: systems implications in an SME packaging business in the UK

This article examines the introduction of new computer software in a small packaging company (Contrapak Ltd) in the UK and how the need to manage demand as well as supply radically affected project scope. The initial project focus was packaging line scheduling and associated human resources planning. However, as the project progressed, it became clear that managing both demand and supply chains simultaneously was essential to improving efficiencies and ensuring planning could respond effectively to demand. This led to a significant redefinition of project scope and the procurement and implementation of a full Enterprise Resource Planning (ERP) system. [Received 31 October 2010; Revised 25 April 2011; Accepted 14 July 2011

Solving Weighted Number of Operation Plus Processing Time Due-Date Assignment, Weighted Scheduling and Process Planning Integration Problem Using Genetic and Simulated Annealing Search Methods

Traditionally, the three important manufacturing functions, which are process planning, scheduling and due-date assignment, are performed separately and sequentially. For couple of decades, hundreds of studies are done on integrated process planning and scheduling problems and numerous researches are performed on scheduling with due date assignment problem, but unfortunately the integration of these three important functions are not adequately addressed. Here, the integration of these three important functions is studied by using genetic, random-genetic hybrid, simulated annealing, random-simulated annealing hybrid and random search techniques. As well, the importance of the integration of these three functions and the power of meta-heuristics and of hybrid heuristics are studied

Hacia un ontológico de Creatividad aplicado al contexto del Diseño y Artesanía: Innovación y Computación Evolutiva.

La Artesanía es un medio de producción importante, que aporta valores socio-culturales y turísticos que necesitan de una adaptación a la sociedad contemporánea, en la que la convivencia con la innovación tecnológica puede ser más activa y provechosa. En el presente artículo se discierne sobre un estado de intenciones, dirigido a un ontológico particular para el Diseño y la Artesanía, donde la acción creativa de “caja negra” del individuo se materialice en un método visible. La particularidad artesanal necesita de modelos singulares en pro de la innovación, cada vez más posibles, y que precisan de: aprender de los procesos creativos del pensamiento creativo del individuo, elaborar un método ontológico de diseño específico para un escenario particular, y analizar y aplicar las relaciones entre la Tecnología/Inteligencia Artificial y la Artesanía, como dos mundos inicialmente dispares en el que encontrar relaciones de sinergia

Improvement of manufacturing productivity and responsiveness through integrated process planning and authorizing

Autoriziranje se može opisati kao signal u okviru sustava koji određuje može li neki posao započeti ili ne. Dok se u push sustavima započimanje poslova programira, u pull sustavima oni se autoriziraju budući da se proizvodni sustavi pull tipa upravljaju downstream informacijama. Tradicionalno se procesi planiranja i autoriziranja smatraju odvojenim zadacima koji se izvršavaju u slijedu te se autoriziranje izvršava nakon što su napravljeni planovi za odvijanje procesa. Imajući u vidu činjenicu da su njihove funkcije obično komplementarne, veća se proizvodnost i reaktivnost mogu postići kad se one integriraju. Iako radovi koji se bave planiranjem i programiranjem integriranih procesa (IPPS) postaju sve popularniji, koliko mi znamo, nema rada koji razmatra integraciju planiranja i autoriziranja procesa. Cilj je ovoga rada upozoriti na integraciju planiranja i autoriziranja procesa predstavljanjem novog modela nazvanog planiranje i autoriziranje integriranih procesa (IPPA). Prvi rezultati primjene IPPA pokazuju da je primjereno vršiti takvo integriranje te onda i stjecati prednosti kroz tu integraciju. Mala poduzeća (SMEs) naročito mogu imati koristi od IPPA zbog toga što on slabo ovisi od (profesionalne) softverske podrške.Authorizing can be described as an endogenous system signal that determines whether a job release is allowed or not. Whereas job releases are scheduled in push systems, they are authorized in pull systems since pull-type manufacturing systems are controlled by downstream information. Traditionally, process planning and authorizing are regarded as separate tasks performed sequentially, where authorizing is implemented after process plans have been generated. In view of the fact that their functions are usually complementary, higher productivity and responsiveness can be achieved when they are integrated. Although the studies related with integrated process planning & scheduling (IPPS) are increasingly popular, according to our best knowledge, there is no study researching the integration of process planning and authorizing. This study aims to call attention to the integration of process planning and authorizing through presenting a novel model that is called integrated process planning & authorizing (IPPA). Primary implementation results of IPPA demonstrate that making the integration and hence gaining advantage through integration are pertinent. SMEs can especially get in favour of IPPA because of its slight dependence on (professional) software support

Tehtävätason tuotannonohjauksen kehittäminen konfiguroituvassa kokoonpanotuotannossa

Nykyiset teknologian ja asiakastarpeiden nopeat muutokset haastavat perinteisiä tuotannon toteutuksen menetelmiä. Uudet ketterät tuotantoa ohjaavat tietojärjestelmäratkaisut tarjoavat nopeita, joustavia ja uudelleenkonfiguroitavia toimintoja tuotannon operatiivisen ohjaamisen tueksi. Yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on tärkeää pysyä muutoksessa mukana, jotta voidaan jatkuvasti optimoida tuotteiden laatu ja tuotantokustannukset. Tämän Diplomityön tavoitteena oli helpottaa terveysteknologian alalla toimivan kohdeyrityksen kokoonpanotuotannon työntekoa ja varmistaa tuotteiden oikeellinen valmistaminen tuotantoa ohjaavien kohdetietojärjestelmien avulla. Kohdetietojärjestelminä toimivat yrityksen tuotannonohjausjärjestelmä (MES) ja varastonhallintajärjestelmä (WMS). Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää järjestelmien toiminnalliset- ja sisällölliset tarpeet yhteistyössä ensisijaisten pääkäyttäjien kanssa. Tavoitteisiin pyrittiin pääsemään neljän tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin useampaa tutkimusstrategiaa, joista olennaisin on toiminnallinen design-tutkimus. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen lisäksi empiirisen osion, jossa käsitellään tilausohjautuvan kokoonpanotuotannon nykytilaa, MES-järjestelmän yksityiskohtaisen tehtäväohjeistuksen muodostamista ja ylläpitoa sekä kohdetietojärjestelmien käyttöä tuotantolinjan kahdella vaiheella. Tutkimuksessa yhdistettiin induktiivinen ja deduktiivinen lähestymistapa, sillä tuotannon tehtävätason ohjaussisältö muodostettiin useiden kehityssyklien pohjalta, joihin kuuluivat sisällön muodostaminen ja riittävyyden testaaminen. Primäärinen tutkimusdata kerättiin osallistuvan havainnoinnin sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla. MES-järjestelmän käytettävyyttä ja sisältöä arvioitiin tutkimuksen lopuksi lomakepohjaisella kyselyllä, jonka kysymysrakenteena toimi puolistrukturointi. Tutkimuksessa todettiin, että kohdetietojärjestelmät vastaavat konfiguroituvan työnteon ohjauksellisiin haasteisiin ja mahdollistavat tuotetta jalostamattoman ajan minimoinnin. Lisäksi MES-järjestelmä varmistaa oikeellisen laitevalmistuksen sekä mahdollistaa tehtäväohjeistuksen ajankohtaisen ylläpidon. Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena pidetään sitä, että MES-järjestelmän loppukäyttäjät kokivat järjestelmän helpottavan heidän työntekoaan. Lisäksi he kokivat päässeensä vaikuttamaan riittävästi järjestelmäkäytön ja -sisällön suunnitteluun, jota pidetään yhtenä implementointiprojektin kriittisimpänä tekijänä. Diplomityön tulosten perusteella kohdetietojärjestelmien käyttöönotossa on syytä huomioida pääkäyttäjien osallistaminen, käytettävyyden ja laitevalintojen optimointi, tehtävätason ohjaussisällön luominen ja ylläpito sekä tuotannon perehdytyskäytännöt. Tutkimustulokset antavat hyvät lähtökohdat järjestelmien käyttöönoton laajentamiselle ja nykyisten ohjaavien menetelmien korvaamiselle, mutta toteuttaminen riippuu kohdetietojärjestelmien ylläpitoon ja jatkokehittämiseen allokoiduista resursseista. Tietojärjestelmien toiminnassa tunnistettiin useita jatkokehitystarpeita, jotka vaikuttavat järjestelmien käytöstä saatavien hyötyjen realisoitumiselle ja tehokkaalle ylläpidolle

Taisyklėmis grindžiamų veiklos procesų su bendrai naudojamais ištekliais modeliavimo ir simuliacijos tyrimas

Disertacijoje nagrinėjama verslo procesų su ribotais ir bendrai naudojamais ištekliais modeliavimo ir simuliacijos problema. Disertaciją sudaro įvadas, keturi skyriai, bendrosios išvados, naudotos literatūros, autoriaus publikacijų disertacijos tema sąrašai ir santrauka anglų kalba. Įvadiniame skyriuje aptariama tiriamoji problema, darbo aktualumas, aprašomas tyrimų objektas, formuluojamas darbo tikslas bei uždaviniai, aprašoma tyrimų metodika, darbo mokslinis naujumas, darbo rezultatų praktinė reikšmė, ginamieji teiginiai. Įvado pabaigoje pristatomos disertaci-jos tema autoriaus paskelbtos publikacijos ir pranešimai konferencijose bei disertacijos struktūra. Pirmajame skyriuje pateikta darbo srautų, verslo procesų modeliavimo ir simuliacijos metodų analizė. Atliekamas verslo procesų simuliacijos įrankių palyginimas. Apžvelgiamas verslo proceso modelių tinkamumas simu-liacijai. Pateikiami skirtumai tarp verslo proceso vykdymo ir simuliacijos. Skyriaus pabaigoje formuluojamos išvados. Antrajame skyriuje nagrinėjamas išteklių modeliavimas verslo procesų modeliuose. Atskleidžiama procesų konkurencijos dėl išteklių problema. Pasiūlomas išteklių klasifikavimo būdas. Identifikuotos ir aprašytos veiklų konkurencijos dėl ribotų ir bendrai naudojamų išteklių situacijos. Konku-rencija dėl išteklių turi būti įvertinta, nes tai pakeičia proceso vyksmą laike. Trečiajame skyriuje pasiūlytas verslo proceso su bendrai naudojamais ištekliais simuliacijos arba konkuruojančių verslo procesų metodas. Suformuluoti reikalavimai išteklių modeliavimui ir simuliacijai verslo procesuose. Pasiūlytas išteklių vaizdavimo verslo proceso modeliuose metodas. Toks verslo proceso modelis yra suprantamas verslo atstovams. Ketvirtajame skyriuje aprašyti atlikti eksperimentai naudojant verslo proceso su bendrai naudojamais ištekliais modeliavimo ir simuliacijos metodą. Atlikti eksperimentai su realiais verslo procesais parodė, kad simuliacija, įvertinant bendrai naudojamus išteklius, pateikia rezultatus artimesnius stebimiems realybėje. Darbo pabaigoje apibendrinami tyrimų rezultatai ir pateiktos bendrosios išvados. Disertacijos tema paskelbta 10 straipsnių. Penki – recenzuojamose mokslo žurnaluose, penki – konferencijų medžiagose. Disertacijos tema perskaityti 9 pranešimai Lietuvos bei kitų šalių konferencijose

IMPROVING ENERGY EFFICIENCY IN DISCRETE PARTS MANUFACTURING

Ph.DDOCTOR OF PHILOSOPH