26 research outputs found
Kotitalouden asuinmuotopäätös ja omistusasumisen tukeminen Suomessa
Get PDFPääpainona katsauksessa on kotitalouden asuinmuotopäätöksen ja omistusasumisen verotuksellisen tukemisen tarkastelu. Asuinmuotopäätöstä tarkastellaan vertailemalla omistusasujan ja vuokralaisen kohtaamia kustannuksia, minkä lisäksi päätöstä tarkastellaan kotitalouden portfoliomallin näkökulmasta. Vertailun tuloksena on, että omistusasuja kohtaa pienemmät asuinkustannukset verrattuna vuokralaiseen. Ero johtuu valtion omistusasumisen verotuista. Portfolionäkökulmasta havaitaan kuitenkin, että vuokralaiskotitaloudet kerryttävät varallisuutta omistusasujia nopeammin. Ero johtuu pääasiassa omistusasujien asuntoa ylipainottavasta portfoliosta. Omistusasumisen verotukien vuoksi Suomi menetti vuonna 2004 arviolta 1,9 miljardia verotuloja. Merkittävin omistusasumisen tuki on laskennallisen asuintulon verottomuus. Omistusasumisen tukemista perustellaan sen luomilla positiivisilla ulkoisvaikutuksilla. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että omistusasumisen tukeminen aiheuttaa myös negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten kaupungistumisen hidastumista. Omistusasumisen tukeminen vähentää myös ihmisten liikkuvuutta, mikä voi laskea työllisyysastetta
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Feature analysis for discriminative confidence estimation in spoken term detection
Get PDFThis is the author’s version of a work that was accepted for publication in Computer Speech & Language. Changes resulting from the publishing process, such as peer review, editing, corrections, structural formatting, and other quality control mechanisms may not be reflected in this document. Changes may have been made to this work since it was submitted for publication. A definitive version was subsequently published in Computer Speech & Language, 28, 5, (2014) DOI: 10.1016/j.csl.2013.09.008Discriminative confidence based on multi-layer perceptrons (MLPs) and multiple features has shown significant advantage compared to the widely used lattice-based confidence in spoken term detection (STD). Although the MLP-based framework can handle any features derived from a multitude of sources, choosing all possible features may lead to over complex models and hence less generality. In this paper, we design an extensive set of features and analyze their contribution to STD individually and as a group. The main goal is to choose a small set of features that are sufficiently informative while keeping the model simple and generalizable. We employ two established models to conduct the analysis: one is linear regression which targets for the most relevant features and the other is logistic linear regression which targets for the most discriminative features. We find the most informative features are comprised of those derived from diverse sources (ASR decoding, duration and lexical properties) and the two models deliver highly consistent feature ranks. STD experiments on both English and Spanish data demonstrate significant performance gains with the proposed feature sets.This work has been partially supported by project PriorSPEECH (TEC2009-14719-C02-01) from the Spanish Ministry of Science and Innovation and by project MAV2VICMR (S2009/TIC-1542) from the Community of Madrid
Voiko vapaaehtoistehtävästä antaa potkut? Tutkimus vapaaehtoistehtävien päättymisestä partiossa
No full textVapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisia on tutkittu Suomessa paljon. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet vapaaehtoistehtävän loppuminen ennen sen virallista päättymisaikaa ja vapaaehtoisen irtisanominen tehtävästään. Näistä teemoista ei myöskään juuri puhuta järjestömaailmassa.
Työn pääkysymyksinä on ollut selvittää partion kontekstissa kuinka yleistä vapaaehtoistehtävän lopettaminen ennen sen virallista päättymisaikaa on ja voiko vapaaehtoisen irtisanoa tehtävästään? Mitkä syyt tehtävän lopettamiseen tai irtisanomiseen ovat vaikuttaneet ja miten tehtävän päättyminen tai tehtävästä irtisanominen olisi voitu estää?
Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja siihen, mitä partiossa voitaisiin tehdä, jotta vapaaehtoiset jättäisivät vapaaehtoistehtäviään vähemmän kesken ja jotta vapaaehtoistehtävästä irtisanomista tapahtuisi mahdollisimman vähän.
Tietoperustana on käytetty vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia sekä Suomen Partiolaisten tuottamia materiaaleja ja tutkimuksia. Tietoperustassa käsitellään vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista useammasta eri näkökulmasta ja paneudutaan vapaaehtoisten motivaatioon sekä vapaaehtoistyössä syntyviin ristiriitatilanteisiin.
Aineistonkeruumenetelminä on käytetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Laadullisena tutkimuksena on toteutettu teemahaastatteluita ja määrällisenä kyselytutkimus.
Työn selkeä tulos on, että partion vapaaehtoistehtävän kesken jättäminen on olemassa oleva ilmiö. Ja vaikka suurimmassa osassa tapauksissa vapaaehtoinen on itse lähtenyt tehtävästään, myös tehtävästä irtisanomista on tapahtunut. Vapaaehtoistehtävä on päätetty usein henkilökohtaisista syistä tai ajanpuutteen vuoksi. Syynä ovat olleet usein myös motivaatiopula ja henkilökemiaongelmat. Irtisanotuksi tulleet henkilöt kokivat suurimmaksi syyksi irtisanomiseen henkilökemiaongelmat toisten vapaaehtoisten kanssa. Toisen henkilön irtisanoneet henkilöt kokivat, että useimmiten syy oli siinä, että irtisanottu vapaaehtoinen jätti sovittuja asioita tekemättä.
Tutkimuksessa esiin tulleet irtisanomistilanteet olisi voitu estää monessa kohtaa, jos tekijöitä olisi ollut enemmän, vapaaehtoistehtävässä olisi keskusteltu enemmän ja aiemmin, ristiriitatilanteet olisi hoidettu paremmin ja vapaaehtoisten esihenkilö olisi saanut enemmän tukea tilanteisiin. Tutkimusaineistosta käy myös ilmi, että kaikkia irtisanomis- ja lähtemistilanteita ei olisi voinut estää mitenkään.
Työn tuloksena on syntynyt huoneentaulu vapaaehtoisten parempaan johtamiseen partiossa. Tämä työ auttaa paitsi partiota, myös kaikkia muita järjestöjä, huomioimaan työssä käsitellyt teemat paremmin vapaaehtoisten johtamisessa. Tavoitteena on, että työ rohkaisee keskustelemaan sekä vapaaehtoistehtävän päättymiseen johtavista syistä että vapaaehtoisten välisistä ristiriitatilanteista nykyistä avoimemmin
Apua, mitä mä teen?! : Isosen opas Kangasalan seurakunnalle
Get PDFOpinnäytetyöni oli Kangasalan seurakunnalle toteutettu isosen opas nimeltään Apua, mitä mä teen?! – neuvot, niksit ja ylimmät ohjeet Pyysalon isosille. Isosen oppaalle oli tarvetta, koska isosten tiedoissa huomattiin olevan puutteita. Sen lisäksi
isosilla on paljon asioita muistettavana leireillä. Edellinen isosille tarkoitettu materiaali oli liian laaja mukana kuljetettavaksi. Tämä uusi isosen opas sisältää yksityiskohtaisia käytännön ohjeita. Oppaan tekstit kirjoitettiin lyhyeen muotoon, jotta ohjeet ovat nopeasti luettavissa. Isosen opas tehtiin koolta pieneksi, jotta isosten
olisi helpompi pitää sitä mukana.
Opasta testasivat käytännössä rippileirin isoset. Heidän antamansa palaute oli positiivista. Heidän mielestään ohjeet olivat selkeästi ja yksinkertaisesti kirjoitettu. Oppaasta löytyi myös muutamia heille uusia asioita. Isoset pitivät hyvänä asiana, että oppaan avulla kaikki saavat saman ohjeistuksen.The subject of this thesis was to create a guidebook to young confirmed volunteers in the parish of Kangasala. The guidebook is called Help, what am I going to do?! – hints, tips and the main instructions for young confirmed volunteers in Pyysalo facility center. A guidebook was needed because the youth workers had noticed that young confirmed volunteers were lacking knowledge. Additionally young confirmed volunteers have plenty of things to remember on a camp. The
previous material for young confirmed volunteers was too large to carry with.This new guidebook contains detailed practical instructions. The text in the
guidebook is brief, in order to make the instructions easily accessible. The guidebook was also designed to be small, so that young volunteers could carry it with them.
Practical test was performed by young volunteer workers at a confirmation camp.Feedback from them was positive. In their opinion the instructions were written in a clear and simple way. There was also some new information on the guidebook.
They thought it was a good thing that with the help of the guidebook, everybody will get the same instructions
