Self-perceived health and metabolic control in Tanzanian diabetic patients

Objectives: To analyse self-perceived health and metabolic control over a two-year period in a group of urban adult diabetic patients in Dar es Salaam, Tanzania.Design: A longitudinal study with cross-sectional measurements of metabolic control and self-perceived health.Setting: The study was carried out at the diabetes out-patient clinic of Muhimbili Medical Centre and at three district hospitals in the Dar es Salaam area in Tanzania.Subjects: In 1995, one hundred and fifty consecutive diabetic patients (M/F:78/72) were seen. A re-organisation of the diabetes care was done in 1996. Due to difficulties in tracing the patients after the re-organisation, 50.4% of them were re-assessed in 1997.Main outcome measures: The Swahili version of SF-36 health questionnaire was used to assess health. HbA1c and fasting blood-glucose were used to evaluate metabolic control.Results: In patients assessed both in 1995 and 1997 significant improvements were found in the socialand emotional functioning health domains. The mean HbA1c valuewas significantly improved after the two years (9.3±3.2% in 1995 versus 7.5±2.8%). Significant negativecorrelations were found between metabolic control and the health domains bodily pain, general health and vitality.Conclusions: The study has highlighted the difficulties in performing follow up studies and it is most important to put lot of effort in informing patients prior to re-organisation of the care. Furthermore, our findings have shown that Tanzanian diabetic patients had improved their self-perceived health in social and emotional functioning and they had an improved metabolic control over the two-year period indicating an improved diabetes care

“But I don't actually ever lie.” : Lucia Berlin's A Manual for Cleaning Women in the autobiographical tradition

Lucia Berlin (1936–2004) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka on saanut laajempaa tunnustusta vasta kuolemansa jälkeen, kun hänen valikoiduista novelleistansa toimitettiin uusi kokoelma, A Manual for Cleaning Women (2015). Maisterintutkielmassani tutkimuskysymykseni on, miten ja millä perustein Lucia Berlinin novellikokoelmaa voidaan lukea osana omaelämäkerrallisen kirjallisuuden tradition jatkumoa. Omaelämäkerrallisesta kirjallisuudesta tyypillisiä esimerkkejä ovat omaelämäkerta ja autofiktio. Tutkijat ovat osoittaneet, että naiskirjailijoilla ei ole yhtä vahvaa perinnettä omaelämäkerrassa tai sen sisarlajeissa. Päivi Kososen mukaan tyylipuhtaan omaelämäkerran sijaan naiskirjailijoilla on ollut tapana turvautua fiktioon, kun he ovat kirjallisuuden avulla kertoneet omista elämistänsä. Sen lisäksi, että naiskirjailijoiden omaelämäkerrallinen kirjallisuus on historiallisesti marginalisoitu lajikaanonin ulkopuolelle, myös tutkimus on jättänyt huomiotta teokset, jotka poikkeavat omaelämäkerrallisen kirjallisuuden ihanteista ja normeista. Sen lisäksi, että naiskirjailijoiden omaelämäkerrallinen kirjallisuus on historiallisesti marginalisoitu lajin kaanonin ulkopuolelle, väitän, että omaelämäkerrallisen kirjallisuuden tutkimus on vastaavasti ja kategorisesti marginalisoinut ”näennäisesti” fiktiiviset teokset. Tutkielmani lähtökohta on, että Berlinin novellit muodostavat omaelämäkerrallisen kokonaisuuden, jota voi lukea niin omaelämäkertana kuin autofiktiona. Omaelämäkerta ja autofiktio muodostavat tutkielmani teoreettisen lähtökohdan. Omaelämäkerran näkökulmasta merkittävää on, millainen omaelämäkertasopimus teoksessa on, ja miten tekijän, kertojan ja henkilöhahmon jaettu identiteetti ilmenee siinä. Hyödynnän myös Päivi Kososen feminististä omaelämäkertakritiikkiä sekä hänen käsitettänsä epäjatkuvista omaelämäkerroista. Lisäksi erittelen, mitä Berlin itse ajatteli totuudesta ja vilpittömyydestä oman kirjoittamisensa kontekstissa ja tarkastelen sitä, miten totuudellisuutta ja sepitteellisyyttä kuljetetaan rinnakkain novelleissa. Analysoin novelleja fiktion valossa ja tutkin sitä, miten kaunokirjalliset keinot (kuten kerronta, metafiktio, paralleelit ja fragmentaarisuus) tukevat ja rakentavat Berlinin novelleiden omaelämäkerrallisuutta. Lopuksi osoitan, miten novellikokoelmasta on erotettavissa kokonainen elämänkaari. Osoitan tutkielmassani, että novellikokoelmaa voi lukea niin omaelämäkertana kuin autofiktiona, ja että Berlinillä on kiistatta paikkansa osana omaelämäkerrallisen kirjallisuuden traditiota

Psychometric properties of the Swedish Diabetes Empowerment Scale

Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/73436/1/j.1471-6712.2007.00463.x.pd

Tilapioneerit : opas vaikuttavan projektikurssin opettajalle

Kaupunkeihin on erilaisten rakennemuutosten vuoksi syntynyt vajaakäyttöisiä alueita, joiden kehittäminen on suunnittelijoiden, kuntien, kiinteistönomistajien ja alueen muiden toimijoiden yhteinen haaste. Vajaakäytölle jääneiden alueiden väliaikaisella aktivoinnilla on havaittu useita positiivisia vaikutuksia, mutta hyvistä kansainvälisistä kokemuksista huolimatta tilapäiskäyttöjä on hyödynnetty Suomessa vasta vähän. Tilapioneerit on Helsingin yliopistossa toteutettu projektikurssi, joka käynnistää ja tutkii tilapäiskäyttöjä vajaakäyttöisissä tai käyttötarkoituksiltaan muuttuvissa rakennuksissa pääkaupunkiseudulla. Kurssilla etsitään tuoreita ja ennakkoluulottomia ideoita tilojen uusiksi käyttötarkoituksiksi. Ideat testataan kurssilaisten järjestämässä kaupunkitapahtumassa ja erilaisissa lyhytaikaisissa tilakokeiluissa kohdealueella. Opiskelijat tutustuvat noin kuuden viikon mittaisen kurssin aikana aluekehittämiseen, tilapäiskäyttöihin ja kiertotalouteen. Kurssi pohjautuu projektioppimisen malliin, joka tukee opiskelijoiden omaa toimintakompetenssia. “Tilapioneerit. Opas vaikuttavan projektikurssin opettajalle” on tuotettu osana Sitran Kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille -hanketta vuosina 2017–2019. Tavoitteena on ollut tukea opettajia järjestämään projektikurssi oppilaitoksen lähiympäristössä. Projektikurssin opetusmateriaalia on mahdollista hyödyntää monitieteisessä opetuksessa yliopistojen lisäksi esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja lukioissa.In cities, different structural changes have created underused areas, the development of which presents a challenge for designers, local authorities, real estate owners and other operators alike. The temporary activation of underused areas has been observed to have many positive impacts. Despite it being a successful practice elsewhere in the world, in Finland it is uncommon for private property owners or local public authorities to open up empty spaces for temporary use. Tilapioneerit is a project course organised by the University of Helsinki, which studies and promotes the temporary use of underused premises or premises undergoing a change of use in the Helsinki Metropolitan Area. It approaches the development of areas from a multidisciplinary viewpoint and makes use of project-based learning techniques in current and real life environments. On the course, students seek fresh and unprejudiced ideas on how the premises can be used. These ideas are tested in urban festival produced by the students as well as in different short-term trials at the acquired space. Within a six weeks course students get acquainted with temporary uses, circular economy and urban development while creating their own ideas and experiments for temporary uses. The course is based on project-based learning approach supporting students’ action competence. “Tilapioneerit (Urban Pioneers): Teacher’s guide to project course with impact” has been produced as part of a project “Circular economy teaching for all levels of education” funded by The Finnish Innovation Fund Sitra in 2017–2019. The guide aims to support teachers and educational staff in organizing a project course in the neighbourhood of the school. The teaching material can be adapted to multidisciplinary education in universities, universities of applied sciences and upper secondary education

Self-rated health and factors influencing responses among young Egyptian type 1 diabetes patients

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Patients diagnosed with type 1 diabetes mellitus (T1DM) face major daily challenges. Self-rated health (SRH) is a global measure of an individual's health related quality of life (HRQoL) and is based on the question, "In general, how would you rate your health?" Subjects rate their health as excellent, very good, good, poor or very poor. Our objective was to determine the HRQoL using the SRH measure and determine factors influencing responses. We hypothesized that better SRH responses were associated with shorter diabetes duration, better compliance and better glycemic control.</p> <p>Methods</p> <p>The standardized SRH measure was the instrument used for health related quality of life assessment. Logistic regression analysis was used to examine the association between SRH responses and selected variables.</p> <p>Results</p> <p>124 subjects, 64 females (51.6%) and 60 males (48.4%) were included. Average age was 13.08 (±3.19) and average diabetes duration was 5.82 (±1.60), while the mean HbA₁C was 8.02 (±1.60). The majority rated their health as good (31%), 29% rated it as excellent, 11% as very good, 14% as poor and 15% as very poor. Regression analysis showed that regular exercise was the only predictor that was independently and significantly associated with a "better" self-health rating, with an OR of 12.84, CI of 1.425-115.727 and a <it>p </it>value of 0.023.</p> <p>Conclusion</p> <p>Regular exercise among Egyptian children with T1DM is strongly associated with a "better" overall health related quality of life and should be repeatedly encouraged.</p