Spiral groove face seal development for SNAP 8 Final report, 31 May 1968 - 7 Aug. 1970

Spiral groove face seal development for SNAP

Evolutionary responses to global change: an experimental test of the effect of altered precipitation on hybridization rates in sunflower (Helianthus)

Climate change is rapidly altering natural ecosystems. Plastic and adaptive responses to climate change (i.e., range shifts and phenology) have been widely noted across taxa. However, the effects of climate change on evolutionary processes such as interspecific gene flow (hybridization) are less well known. In this study, we quantified hybridization rates in response to experimental manipulations of rainfall, an important dimension of global change. We used rain-out shelters in the field and quantified rates of hybridization between two congeners, Helianthus annuus (common sunflower) and H. petiolaris (prairie sunflower). We found that H. annuus maternal plants produced hybrid progeny more than H. petiolaris maternal plants, with a trend for decreased rates of hybridization with increased soil moisture (when rain-out shelters were absent). The relative number of open inflorescences of each species predicted hybridization rates. Thus, this study demonstrates how changing environmental conditions, specifically precipitation, could influence hybridization rates

Nuorisorikollisuuden merkitysten rakentuminen Helsingin Sanomien kirjoituksissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin nuorisorikollisuuteen liittyvää suomalaista julkista keskustelua. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodosti sosiaalinen konstruktionismi eli näkemys todellisuuden sosiaalisesti ja vuorovaikutuksellisesti rakentuneesta luonteesta. Tutkimustehtävänä oli tutkia minkälaisia merkityksiä nuorisorikollisuudesta rakentuu Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Tutkimusaineisto muodostui 42:sta Helsingin Sanomien kirjoituksesta lehden eri osastoilta aikavälillä 22.3.2022–24.12.2023. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Nuorisorikollisuuden merkitykset rakentuivat nuorisorikollisuuden ilmiön, syiden ja nuorisorikollisuuden torjuntakeinojen määrittelyjen kautta. Kirjoituksista rakentui kuva vaikeutuvasta ja pahenevasta nuorisorikollisuuden ilmiöstä. Rikollisuuden kerrottiin lisääntyneen ja kasautuneen pienelle tekijäjoukolle. Väkivallan nähtiin raaistuneen ja sisältävän aiempaa enemmän nöyryyttäviä piirteitä, minkä voidaan tulkita johtuvan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Hukassa oleva vanhemmuus ja yhteiskunnan eriytyminen määrittyivät juurisyiksi nuorten pahoinvoinnille ja rikolliselle käyttäytymiselle. Syrjäytymisen tulkittiin vahvistavan nuorten rikollisuutta ja lisäävän rikollisjengien vetovoimaa. Rikosten tekemisestä aiheutuvat euforiset tunteet ja hyväksynnän hakeminen määrittyivät motiiveiksi teoille. Keskiluokan viikonloppuinen huumeiden viihdekäyttö nostettiin yhdeksi taustatekijäksi ilmiölle ja rikoksille herkistyneen yhteiskunnallisen ilmapiirin nähtiin vaikuttavan ilmiön taustalla. Nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja haettiin koko yhteiskunnan, perheiden ja nuorten osallistamisesta. Eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, terminologian selkiyttämistä, avoimen keskustelukulttuurin luomista ja ennaltaehkäiseviä toimia kaivattiin. Pitkäjänteiset toimintaohjelmat ja pysyvä hankerahoitus määrittyivät keinoiksi torjua nuorisorikollisuutta. Yhteiskuntapoliittinen keskustelu nuorisorikollisuuden syistä ja ratkaisukeinoista leikkasi läpi useiden kirjoitusten. Torjuntakeinoiksi määrittyivät kovat ja pehmeät toimet, joista sosiaalityön paremman resursoimisen voidaan tulkita lukeutuvan pehmeisiin ja rangaistusten lisäämisen ja kontrollin kiristämisen koviin keinoihin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan tulkita johtopäätöksinä, että nuorisorikollisuutta, nuorisorikollisuuden juurisyitä ja nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja voidaan tarkastella eri tasoilla: yksilötasolla, perhetasolla ja yhteiskunnallisella tasolla. Tasot ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja nuorisorikollisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan tarkastella kaikkien kolmen tason kautta. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta nuorisorikollisuuden ilmiö, syyt tai ratkaisuehdotukset eivät ole jäykkiä objektiivisia totuuksia, vaan tulkintoja totuuden rakentumisesta Helsingin Sanomien artikkeleissa

Synnytyksen jälkeinen masennus : Masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä äitiydestä ja masennuksesta sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä äitiydestä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta, jonka mukaan ihmisten arkista ajattelua tutkitaan vuorovaikutuksessa syntyvinä todellisuuden tulkintoina. Tavoitteena on tutkia, muodostavatko haastatteluihin osallistuneiden naisten käsitykset äitiydestä, masennuksesta, masennukseen johtaneista syistä sekä tukimuodoista yhteisesti jaettuja käsityksiä ja mielikuvia, sosiaalisia representaatioita. Aineisto koostuu seitsemän synnytysmasennuksesta kärsineen äidin teemahaastatteluista, jotka on litteroitu ja analysoitu aineistolähtöisen analyysimenetelmän mukaisesti. Tuloksissa todetaan, että eriävistä kokemuksista huolimatta haastatelluilla on yhteisiä käsityksiä ja mielikuvia äitinä olemisesta ja lapsen syntymän jälkeisistä mielialahäiriöistä. Käsitykset äitiydestä jakaantuvat käsityksiin äitiyden utopiasta, utopiaa vastustavista mielikuvista sekä käsityksiin realistisesta äitiydestä. Masennus nähdään kahleen, muurin ja portin kaltaisina mielikuvina. Äitien masennuksen syyselitykset jakaantuvat niin ikään yksilöstä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta johtuviin tekijöihin. Tärkeimmäksi tukimuodoksi aineistossa nousee internet, lähinnä synnytysmasennuksesta kärsivien äitien tukemiseksi muodostetut sähköpostilistat. Äidit ovat verkostoituneet sähköpostitse ja Äidit irti synnytysmasennuksesta Ry:n kautta. Kolmen aineistolähtöisen analyysivaiheen jälkeen aineistosta nousee teoria äitiysmasennuksista, jonka mukaan masentuneilla äideillä on usein epärealistiset odotukset äitiydestä ja luontainen taipumus perfektionismin tavoitteluun. Yhteiskunnan äitiyden ideologia, tuen ja tiedon puute, yksinäisyys ja ristiriitainen suhde omaan äitiin lisäävät masennukselle altistumista. Utopistisen äitiyden representaatiot tulevat ympäristöstä, median tarjoamina ja levittäminä, sekä ihmisten puheissa, kommenteissa ja käsityksissä. Ongelmallisen tilanteensa tiedostaneet äidit pyrkivät kapinoimaan äitiyden utopiaa vastaan. Masennusprosessin läpikäyminen - masennuksen kahleesta ja muurista kohti masennuksen porttia - vaatii resursseja niin äidiltä itseltään, äidin lähipiiriin kuuluvilta ihmisiltä kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Masennuksella on myös positiivisia seurauksia, mikäli äiti kykenee käsittelemään äitiyden ja masennuksen prosesseja. Tieteestä lähtöisin oleva terminologia nähdään suppeaksi ja harhaanjohtavaksi, ja synnytyksen jälkeisen masennuksen käsitteiksi ehdotetaan nimityksiä äitiysmasennus sekä äitiysahdistus. Keskeiset lähteet: Moscovici, S. (1981; 1984; 2000), Purkhardt, C. (1993), Littlewood, J. & McHugh, N.(1997), Tamminen, T. (1990), Strauss, A. ja Corbin, J. (1990)

From Hypotheses and Scenarios Toward Forecast-Initiated Action Platforms for Decision-making in Networks Utilization of Forecasting in Business and Governmental Operations

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The earlier futures studies have not focused on the continuous transformation of the future-oriented knowledge into practice. A clear market for transforming this knowledge has been discovered. The lack of a proper paradigm has hindered the futures researchers in building a proper relation between the accuracy of results and the corresponding decision-making situation. This has decreased the utilisation of futures research. Therefore, I created a new method to make accurate forecasts for the decision-making moment. The core idea is co-operation of many actors in creating and using the future-oriented knowledge. This joint forecasting and guidance system leads to a functional paradigm of futures research, which connects global responsibilities to joint short-term activities. Fourteen case studies leaded to a new method and paradigm. Firstly, I discovered a distinction between the creation of future-shaping innovations and external pressures of change. Secondly, I formulated change patterns in the phenomena being forecasted. These patterns gave a methodological base for individual studies needed in the system. Thirdly, I developed a systematic co-operation of the actors in the production and utilisation of the forecasts. The last step was the formulation of the platforms needed in guidance and execution of the forecasted actions. The stepwise lift model for labour qualifications and the open technology strategy are especially needed as platforms for the public sector and the private enterprises to combine their development efforts. The joint actors of the forecasting and guidance system can systematically co-operate in the production and usage of new future-oriented knowledge. Technically, the system includes procedures to increase the accuracy of anticipated knowledge during the time between the first forecast and the moment the decision has to be made. Accordingly, this study introduces methods with which one can evaluate proper investments that create sustainable growth. Thereafter, platforms to create successful product oriented employment in coherence with long term global responsibility are a vital part of the joint system. Isolated futures studies are outside of the core of the functional paradigm of futures studies. The new core consists of continuous, repeated and co-ordinated work between the joint producers and users of knowledge

Hypoteeseista ja skenaarioista kohti yhteiskäyttäjien ennakoivia ohjantajärjestelmiä : Ennakointityön toiminnallinen hyödyntäminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tulevaisuudentutkimuksen perinteiset käytännöt eivät ole keskittyneet tulevaisuustietoa hyödyntävien toimijoiden suoraan ohjaamiseen. Toimeksiantoina on tehty skenaarioita tai vastaavia pitkän aikavälin mahdollisuuksia luotaavia analyyseja. Ennakointityön toiminnalliselle hyödyntämiselle on kehittynyt selvä kysyntä. Tulosteiden hyödynnettä-vyyttä on vaikeuttanut asenne, jonka mukaan on mahdotonta tehdä varmoja ennusteita. Huomaamattaan tulevaisuudentutkijat ovat vältelleet luomasta kykyä tehdä tarkkoja ennusteita. Usean toimijan yhteisen ennakointi- ja ohjantajärjestelmän rakenne luo uuden näkökulman ymmärtää ennakointitulosteen merkitys. Tapausesimerkki kerrallaan tutkimuksessa kehitettiin uutta tapaa kytkeä tulevaisuus-tietoutta organisaatioiden toiminnan ohjaukseen. Ensimmäisessä tapausesimerkissä nousi välttämättömäksi eriyttää tulevaisuutta muokkaavien innovaatioiden valmistelu sekä tulosta hyödyntävän toimijan vaikutuksen ulkopuolella olevat muutospaineet. Seuraava vaihe oli kytkeä ennakoitavien ilmiöiden rakennemuutokset ennakointi-mene-telmien perustaksi. Tätä seurasivat tapausesimerkit, joissa kehiteltiin tapoja koordinoida toimijoiden yhteistoiminta ennakointitulosteiden tuottamisessa sekä hyödyntämisessä. Niistä siirryttiin kehittämään ohjannassa tarvittavia elinkeinojohtamisen toteutusalustoja. Näitä ovat työvoiman porrasnostomalli sekä avoin teknologiastrategia, joilla julkinen kehittäminen ja yritysten menestyminen saatiin kytkettyä toisiinsa. Tutkimustuloksena kehittyi yhteiskäyttäjien ennakoiva ohjantajärjestelmä, jonka avulla toimijat voivat koordinoida yhteistoimintaa tuottaessaan ja hyödyntäessään tietoa. Järjestelmän sisältämillä tiedon osatekijöiden prosessointitavoilla käytettävän tiedon täsmällisyyttä ja hyödynnettävyyttä voidaan teknisesti kehittää siihen pisteeseen asti, jolloin hyödyntäjän on tehtävä ratkaiseva päätös. Vastaavasti tutkimus esittää tapoja, joilla kehitteillä oleviin kestävää kasvua tuottaviin toimintoihin osataan laittaa oikea panostus kehitystyön eri vaiheissa. Kehitettävä tulevaisuudentutkimuksen toiminnallinen paradigma luo siltaa lyhyen aikavälin toimintojen sitomiselle globaalin vastuunoton haasteiden läpivientiin. Läpi-vientitapa perustuu kestävän työllisyyden ja menestystuotehakuisen yritystoiminnan varaan. Paradigman mukainen tulevaisuudentutkimus ei ole kertaluontoisten asiantuntija-arvioiden kehittämistä, vaan tiukan strategian mukaan tehtävää tutkimusta