Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan masennuksesta kärsineiden äitien käsityksiä äitiydestä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta, jonka mukaan ihmisten arkista ajattelua tutkitaan vuorovaikutuksessa syntyvinä todellisuuden tulkintoina. Tavoitteena on tutkia, muodostavatko haastatteluihin osallistuneiden naisten käsitykset äitiydestä, masennuksesta, masennukseen johtaneista syistä sekä tukimuodoista yhteisesti jaettuja käsityksiä ja mielikuvia, sosiaalisia representaatioita. Aineisto koostuu seitsemän synnytysmasennuksesta kärsineen äidin teemahaastatteluista, jotka on litteroitu ja analysoitu aineistolähtöisen analyysimenetelmän mukaisesti. Tuloksissa todetaan, että eriävistä kokemuksista huolimatta haastatelluilla on yhteisiä käsityksiä ja mielikuvia äitinä olemisesta ja lapsen syntymän jälkeisistä mielialahäiriöistä. Käsitykset äitiydestä jakaantuvat käsityksiin äitiyden utopiasta, utopiaa vastustavista mielikuvista sekä käsityksiin realistisesta äitiydestä. Masennus nähdään kahleen, muurin ja portin kaltaisina mielikuvina. Äitien masennuksen syyselitykset jakaantuvat niin ikään yksilöstä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta johtuviin tekijöihin. Tärkeimmäksi tukimuodoksi aineistossa nousee internet, lähinnä synnytysmasennuksesta kärsivien äitien tukemiseksi muodostetut sähköpostilistat. Äidit ovat verkostoituneet sähköpostitse ja Äidit irti synnytysmasennuksesta Ry:n kautta. Kolmen aineistolähtöisen analyysivaiheen jälkeen aineistosta nousee teoria äitiysmasennuksista, jonka mukaan masentuneilla äideillä on usein epärealistiset odotukset äitiydestä ja luontainen taipumus perfektionismin tavoitteluun. Yhteiskunnan äitiyden ideologia, tuen ja tiedon puute, yksinäisyys ja ristiriitainen suhde omaan äitiin lisäävät masennukselle altistumista. Utopistisen äitiyden representaatiot tulevat ympäristöstä, median tarjoamina ja levittäminä, sekä ihmisten puheissa, kommenteissa ja käsityksissä. Ongelmallisen tilanteensa tiedostaneet äidit pyrkivät kapinoimaan äitiyden utopiaa vastaan. Masennusprosessin läpikäyminen - masennuksen kahleesta ja muurista kohti masennuksen porttia - vaatii resursseja niin äidiltä itseltään, äidin lähipiiriin kuuluvilta ihmisiltä kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Masennuksella on myös positiivisia seurauksia, mikäli äiti kykenee käsittelemään äitiyden ja masennuksen prosesseja. Tieteestä lähtöisin oleva terminologia nähdään suppeaksi ja harhaanjohtavaksi, ja synnytyksen jälkeisen masennuksen käsitteiksi ehdotetaan nimityksiä äitiysmasennus sekä äitiysahdistus. Keskeiset lähteet: Moscovici, S. (1981; 1984; 2000), Purkhardt, C. (1993), Littlewood, J. & McHugh, N.(1997), Tamminen, T. (1990), Strauss, A. ja Corbin, J. (1990)
