Kokemuksia kotoutumisesta : Maahanmuuttajaäidin ääni kotoutumisesta Espoossa

Opinnäytetyö tehtiin osana pääkaupunkiseudun kuntien Espoon, Helsingin ja Vantaan pakolaisten kotouttamistyön kehittämishanketta, Koto-hanketta. Hankkeessa jokaisella kunnalla oli oma kehittämiskohde. Espoon maahanmuuttajapalveluiden huolena oli kotiin jäävät, luku- ja kirjoitustaidottomat tai heikon koulutustaustan omaavat yksinhuoltajaäidit. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada näiden äitien ääni kuuluviin ja selvittää heidän kokemuksiaan kotoutumisesta Suomeen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli voimaantumisteorian ja kotoutumisen suhde. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla kevään 2009 aikana kolmelta Espoon maahanmuuttajapalveluiden asiakkaalta, jotka kaikki ovat tulleet pakolaisina Suomeen ja heillä oli heikko, alle viiden vuoden koulutustausta. Naiset haastateltiin kahdesti tulkin avulla. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Naiset kuvailivat Suomessa asumisen olleen aluksi vaikeaa, mutta helpottuneen myöhemmin. Kotoutumisen käsitettä naiset eivät täysin ymmärtäneet. Se nähtiin kuitenkin positiivisena asiana ja naisten oma halu oli kotoutua ja sopeutua Suomeen. Kotoutumisen ehtona jokainen korosti suomen kielen oppimista. Suomen kielen opiskelun naiset halusivat olevan intensiivisempää kokopäiväistä opiskelua. Lisäksi lastenhoidon järjestyminen kurssin ajaksi koettiin välttämättömäksi. Naiset kokivat hallitsevansa omaa elämäänsä, vaikka he olivat vielä riippuvaisia muista ihmisistä. Naiset kertoivat tulevaisuuden tavoitteistaan päästä opiskelemaan ja työelämään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastatellut naiset ovat motivoituneita kotoutumaan ja oppimaan suomen kieltä. Luku- ja kirjoitustaidoton kotiäiti vaikuttaa olevan haasteellinen yhdistelmä kotouttamisen palvelujärjestelmälle ja koulutuksen järjestäjän tulisi ottaa asiakaslähtöisemmin huomioon maahanmuuttajan omat tavoitteet kotoutumisensa suhteen. Yhtälailla kotona olevalle äidille tulisi myös mahdollistaa pidempi aikainen ja intensiivisempi suomen kielen opiskelu heidän sitä halutessaan.This study was conducted as a part of the Koto-project which was a joint project by the municipalities of Espoo, Helsinki and Vantaa to develop the integration work done with refugees. In the project every municipality had its own development target. In Espoo the target group comprised single refugee mothers who were illiterate or had under five years of education. The purpose of this study was to examine the experiences of these women in their integration process. The theoretical framework of this study was the relation between empowerment theory and integration. The method used in this study comprised qualitative theme interviews, which were carried out by interviewing three refugee women in the spring of 2009. The women were interviewed twice. The transcription of the study material was analysed by the theming method. The women felt that living in Finland was difficult in the beginning. They did not understand what integration meant, but they saw it as a positive matter and they wanted to integrate. Learning Finnish was important to them. Otherwise integrating, studying and finding a job was not easy. The women wanted to study Finnish more intensively. It was necessary for the women that their children were taken care of while they were in class. The women felt that they managed their lives although they still were dependent on other people. They told about their future goals of studying and getting a place to work. As a conclusion one can state that the interviewed women were motivated to integrate into Finland and learn Finnish. An illiterate housewife seems to be a challenge to the service providers; they should take the wishes of an immigrant into better consideration. A mother staying at home should be provided with intensive study opportunities when requested

Students' views on special education in upper secondary schools

Voimassa olevassa lukiolaissa ei säädetä erityisopetuksesta, minkä vuoksi käytännöt oppimisen tuen toteuttamisesta vaihtelevat suuresti eri lukioiden välillä. Kaikissa lukioissa ei ole erityisopettajaa ja jo tämä asettaa lukiolaiset oppimisen tuen toteutumisen näkökulmasta eriarvoiseen asemaan. Lukion erityisopetusta on tutkittu Suomessa viime vuosikymmenenä vähän ja tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään erityisopetuksen tarvetta lukiokoulutuksessa tai lukion erityisopettajien työnkuvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin lukiolaisten käsityksiä lukio-opinnoissaan kohtaamista haasteista ja niihin saamastaan tuesta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lukion erityisopetusta opiskelijan näkökulmasta ja selvittää, miten opiskelijan tuen tarve tunnistetaan lukiossa, minkälaisia haasteita tukea tarvitseva opiskelija kohtaa lukiossa sekä kuka opiskelijaa lukiossa tukee ja minkälaisin keinoin. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastateltiin 14 tuen tarpeessa olevaa täysi-ikäistä lukio-opiskelijaa, jotka opiskelivat erään eteläsuomalaisen kaupungin päivä- tai iltalukiossa saman erityisopettajan ohjauksessa. Teemahaastattelulla saatu aineisto analysoitiin hyödyntäen fenomenografista tutkimusotetta, jossa tutkimuksen kohteena ovat ilmiöitä koskevat käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat. Tutkimukseen osallistuneiden lukio-opiskelijoiden käsitys tuen tarpeen tunnistamisprosessista lukiossa pohjautui erityisopettajan tekemään lukiseulaan ja -testeihin. Lukivaikeuden toteamista suurin osa haastatelluista piti helpottavana tietona ja he kokivat, että mitä aikaisemmassa vaiheessa tieto lukivaikeudesta tulee, sitä tehokkaammin tukitoimet ehtivät vaikuttaa. Haastatellut lukiolaiset kokivat haasteeksi aineenopettajat, joilta he eivät saaneet tukea oppimiseensa. Opiskelijoiden kokemuksissa nousi esiin se, että tuen saanti riippuu aineenopettajan asenteista ja kyvystä tukea. Muita opiskelijoiden kokemia haasteita olivat keskittymisen haasteet, lukivaikeus ja uupumus. Haastatellut lukio-opiskelijat käsittivät saamansa sekä inhimillisen että konkreettisen tuen keskittyvän lukiossa voimakkaasti erityisopettajaan. Uusi lukiolaki tuo kaikille oikeuden erityisopetukseen ja siten erityisopettajaan. Lukion erityisopettajilla on tulevaisuudessa tärkeä konsultoiva rooli aineenopettajien suuntaan, jotta lukiolaisten oikeus tukeen toteutuu päivittäisissä oppimistilanteissa.The current Act on Upper Secondary Education does not provide any specific information on the organization of special education. This is why the special education programs vary between upper secondary schools. Not all secondary schools have special education teachers and this might place students with special needs at a disadvantage. There have been only a few researches on special education in upper secondary schools in Finland during the last decade and the studies have focused on the need of special education in upper secondary education or, the job description of a special education teacher. The purpose of this study is to describe the perceptions of the students’ regarding the challenges that they face in their studies and the support they have received. The aim is also to look at the special education from a student point of view and clarify, how the need for support is recognized, what kind of challenges does the student with special needs meet and who provides the support and how. The data for this qualitative study was collected by inteviewing 14 upper secondary school students over the age of 18 with special needs. They all studied in the same upper secondary school in southern Finland under the guidance of the same special education teacher. The topic was approached by using phenomenography which enables clarification of variations in individual views and investigates different understandings of reality. Students view on the recognition process of special needs in upper secondary school was based on a reading assesment and diagnostic evaluation done by the special education teacher. The recognition of reading difficulties was a relief for most of the interviewed students. They felt that early recognition gives them more time to benefit from the support. The interviewed students found it hard to work with the subject teachers, because they felt that the teachers could not offer them enough support. The results showed that the amount of the support depends on the attitudes and skills of the subject teacher. Other challenges were problems with concentration, reading difficulties and fatigue. Students found the special education teacher to be the keyperson that provides them support. The new Act on Upper Secondary Education secures everyone´s right to special education and the services of a special education teacher. In the future, special education teachers will have an important role as consultants or intermediators between the students and subject teachers, so that students with special needs get the help they are entitled to

Pietarilaiset naisjohtajat siirtymätalouden murroksessa

Pro gradu : Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteiden osasto, johtaminen ja organisaatiot, 2004.Englanninkielinen tiivistelmä (1 s.).Tutkielman tavoitteena on kuvata ja selittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti pietarilaista naisjohtajuutta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmetodina käytetään tiheää kuvausta. Tiheä kuvaus pyrkii kertomaan mahdollisimman tarkasti johtamisen kokemisen. Aineisto kerättiin keväällä 2004 Pietarissa haastattelemalla kymmentä naisyritysjohtajaa. Aineiston analysoinnissa ilmeni, että naisjohtajuus oli vastanneille naisille mahdollisuus, jota kommunistisen järjestelmän aikana ei varsinaisesti ollut. Johtajiksi oli pääsääntöisesti haluttu. Vain muutama vastannut oli päätynyt johtajaksi ilman omaa halua. Haastateltavat kertoivat halunneensa johtajina kehittää itseään ja kasvaa urallaan. Venäläinen yhteiskunta ei varsinaisesti tue naisyrittäjiä ja -johtajia eli ei tarjoa heille mm. erityisiä sosiaalista apua perheenhoitoon tai tukea yrityksen perustamiseen. Kansan asenteet vastanneiden mukaan ovat naisjohtajia kohtaan parantuneet. Haastatellut naiset näkivät oman tulevaisuutensa positiivisena ja kehittämismahdollisuuksia täynnä. Venäjän taloudellinen tulevaisuus voi hyvinkin olla riippuvainen siitä, miten naiset pääsevät etenemään maassa ja perustamaan omia yrityksiään

Effects of institutions on Russian business environment

Peer reviewe

How teaching academies promote interdisciplinary communities of practice : The Helsinki Case

Universities invest in teaching academies to reward outstanding teachers. Few studies have been published about the impact of teaching academies on teaching communities. The aim of this study was to see who excellent academic teachers spoke to when they discussed teaching and learning, and what kind of community a Teachers' Academy established in 2013 offered to its Fellows. We analysed the answers to two open-ended questions from two surveys. The first survey (2013) was addressed to first-round applicants to the Academy in 2013 (N = 46, 32%) and the second (2018) to its Fellows (N = 56, 65%). In both surveys, most teachers had meaningful discussions with their close colleagues. In the second survey, the conversations with pedagogical experts merged with the discussions at the Academy. The 2018 survey also examined how well the Academy's key objectives of providing teachers with an interdisciplinary community and peer support had been achieved in five years. The Academy had become an important community for teachers, in which teachers shared mutual appreciation for teaching and collaborated across disciplinary boundaries and campuses. A challenge for a teaching academy is to support its fellows in implementing the principles of scholarship of teaching and learning, that is, carrying out scholarly educational projects and sharing the results locally, nationally and internationally.Peer reviewe

Naisen rasvakudoksen endokrinologiaa - steroidihormonimetabolian yhteys rintasyöpään

Rasva­kudos on eli­mis­tömme suu­rin endok­rii­ninen elin. Hormo­naa­linen sää­tely vai­kuttaa rasva­ku­doksen toi­mintaan ja kerty­miseen, jo­ka on eri­laista nai­silla ja mie­hillä se­kä ke­hon eri osissa. Rasva­kudos on myös merkit­tävä ste­roi­di­hor­monien läh­de, etenkin ­vaih­de­vuosien jäl­keen. Li­havuus ai­heuttaa rasva­ku­doksen toimin­nassa muu­toksia, muun muas­sa kroo­nisen tuleh­dus­reaktion. Häi­riöt rasva­ku­doksen toimin­nassa voi­vat ol­la yhtey­dessä kroo­nisten sai­rauksien, ku­ten rinta­syövän, ­dia­be­teksen se­kä sy­dän- ja veri­suo­ni­tautien syn­tyyn ja nii­den pahe­ne­miseen. Rasva­ku­doksen hormo­ni­toi­minnan ja rasva­so­lujen tuot­tamien välit­tä­jäai­neiden, adi­po­kiinien, tutki­minen aut­taa ymmär­tämään pa­remmin liha­vuuteen liit­tyvien sai­rauksien pato­fy­sio­logiaa ja luo uu­sia hoito­mah­dol­li­suuksia.Peer reviewe

YRITYKSEN SIJOITTAJAVIESTINTÄ KRIISITILANTEESSA. Ukrainan kriisi ja Venäjällä toimivien suomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintä

siirretty Doriast

Nursing students’ motivation regulation strategies in blended learning: A qualitative study

Although there is a strong body of evidence showing that motivational factors are critical components of self‐regulated professional learning and commitment to work, little is known about nursing students' motivation regulation during their studies. The aim of this study was to gain a deeper understanding of nursing students' motivation regulation (MR) strategies and factors contributing to their reported use along their 3‐year study path in a blended learning environment. A purposeful sampling was used to select 12 undergraduate nursing students, who exhibited different MR profiles and had completed almost 3 years of study in a BL degree program. A qualitative, deductive, content analysis was used to depict students' experiences from their retrospective recollection in the interview situation. Seven motivation strategies were identified: environmental structuring, self‐consequating, goal‐oriented self‐talk, efficacy management, emotion regulation, regulation of value, and interest enhancement. Individual and situational factors were found to enhance and to sustain the use of appropriate MR strategies. The students exhibited versatility in their use of MR strategies, which were related to the study phase. These findings regarding nursing students' MR strategies should be considered in the development of nursing education programs and the implementation of improvements that contribute to professional and self‐regulated learning in BL programs.Peer reviewe