Vaarallisten metsätuholaisten salamatkustuksen esto Suomeen

Euroopan unionissa otettiin vuonna 2005 käyttöön YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n laatima ISPM 15 -standardi. Standardi laadittiin estämään vaarallisten kasvintuhoojien kulkeutumista maasta toiseen puisen pakkausmateriaalin mukana. Standardin mukaisen kuumennus- ja metyylibromidikaasutuskäsittelyn tarkoituksena on tappaa pakkausmateriaalissa olevat vaaralliset kasvintuhoojat. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten hyvin ISPM 15 -standardin avulla on onnistuttu torjumaan mäntyankeroisen ja aasianrunkojäärän maahanpääsyä ja leviämistä. Kyseiset kasvin-tuhoojat ovat maailman vaarallisimpia metsäntuhoojia. Metsillä on erittäin tärkeä merkitys Suomen aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Opinnäytetyössä kävi ilmi, että Suomeen ja muuallekin Euroopan unionin alueelle tuotujen tavaralähetysten puisesta pakkausmateriaalista on löytynyt toistuvasti mäntyankeroisia ja aasianrunkojääriä, vaikka pakkausmateriaalissa on ollut ISPM 15 -standardin mukainen merkintä suoritetusta kuumennus-tai metyylibromidikaasutuskäsittelystä. Suomessa näitä molempia metsätuholaisia löydettiin ISPM 15 -merkinnällä varustetuista puisista pakkausmateriaaleista viimeksi vuonna 2017. Etelä-Suomessa löydettiin vuonna 2015 aasianrunkojääriä, jotka olivat jo levinneet luontoon. Opinnäytetyössä katsotaan, että ISPM 15 -standardi on altis virheille ja väärinkäytöksille, eikä standardin määräysten noudattamista kyetä riittävästi valvomaan. Standardin edellyttämä käsittely on voitu jättää kokonaan tekemättä tai se on tehty puutteellisesti. Opinnäytetyössä päädytään siihen, että Suomen pitäisi alkaa ajaa Euroopan unionissa puisen pakkausmateriaalin maahantuonnin kieltämistä sellaisten tavaroiden kuljetuksissa, joiden pakkausmateriaalista on toistuvasti löydetty mäntyankeroisia tai aasianrunkojääriä. Puisen pakkausmateriaalin kieltäminen ei estäisi näiden tavaroiden maahantuontia jollakin muulla pakkausmateriaalilla

Cytomegalovirus infection of human kidney cells in vitro

Cytomegalovirus infection of human kidney cells in vitro. To study which structures of a kidney allograft are the main targets for cytomegalovirus (CMV), human glomerular epithelial and mesangial cells, as well as tubular epithelial and endothelial cells were isolated by steel meshes of different pore sizes and enzymatic treatments. The various cultured cell types were characterized by morphology and specific antibodies. Human CMV was inoculated onto cell monolayers using two different culture methods: conventional tissue culture and rapid shell vial culture. To analyze whether CMV had a direct effect on the immunologic properties of kidney parenchymal cells, MHC class I and class II antigen expression was estimated before and after the infection. CMV infected all kidney cells identically. All cells expressed class I strongly after the infection, but they were class I positive prior to infection. Class II antigens were not expressed on the cell surface either before or after the infection. In conclusion, human kidney cells of glomerular, tubular and vascular origin were all infected by CMV without any difference. CMV had no significant direct effects on the antigenic properties of the cells

Kotitarveviljely ja hyötyeläimet Suomessa ja kotitarvetuotantoon motivoivat tekijät

Kasvava kiinnostus ruuan alkuperään sekä tuotantoon on näkynyt viime vuosina julkisessa keskustelussa. Kotitarvetuotannosta on kuitenkin olemassa huonosti tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ruuan kotitarvetuotannon eli omaan tarpeeseen viljelyn sekä erilaisten hyötyeläinten kasvattamisen piirteitä keväällä 2017. Kotitarvetuotannolla tarkoitettiin ei-ammattimaista kasvisten kasvattamista tai eläinten pitämistä ruuan tuottamiseksi kotitalouden omaan käyttöön tai pienimuotoisesti myyntiin. Tavoitteena oli selvittää minkälaisesta ilmiöstä kotitarvetuotannossa on kyse, mikä motivoi ihmisiä ruuan tuotantoon kodeissaan sekä minkälaisia vaikeuksia tai esteitä he ovat mahdollisesti kohdanneet kotitarvetuotannossaan. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä, jonka vastauslinkkiä jaettiin erilaisille ruokaan tai ruuan tuotantoon liittyville järjestöille, yhdistyksille, ruokapiireille ja muille tahoille. Kysely koostui kahdesta osasta. Ensimmäisen kysymykset koskivat sitä, mitä vastaajat tuottivat kotitarpeisiin, mitkä tekijät motivoivat heitä kotitarvetuotantoon, minkälaisia resursseja kotitarvetuotantoon on olemassa ja mitä resursseja puuttuu sekä millaisia rajoituksia kotitarvetuotannossa on. Toisessa osassa selvitettiin vastaajien sosiodemografisia taustatietoja. Kysymykset olivat tutkimusryhmän tätä kyselyä varten kehittämiä. Kyselyyn vastasi 623 henkilöä, joista suurin osa (86 %) oli naisia. Aikuisväestö oli aineistossa hyvin edustettu, sillä kyselyyn vastanneiden henkilöiden iät olivat väliltä 16 ja 79 vuotta. Liki kolmannes vastaajista oli kotoisin Uudeltamaalta, mutta edustettuina olivat kaikki muutkin maakunnat lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Suurin osa vastanneista kotitarvetuottajista viljeli vain kasveja. Yleisimmät kasvit olivat erilaiset yrtit, salaatit, marjat ja palkokasvit, mutta myös peruna, juurekset, kurkku olivat yleisiä kasvatettavia. Noin 40 %:lla vastaajista oli sekä eläimiä että kasveja ja vain muutama vastaaja kasvatti pelkästään eläimiä. Eläintenpidossa suosituinta oli munivan siipikarjan kasvattaminen, mutta siipikarjaa kasvatettiin paljon myös lihaksi. Kaneja lihaksi tai villan tuotantoon kasvatettiin melkein yhtä paljon kuin kanoja lihaksi. Isojen tuotantoeläinten kasvatus oli harvinaista, mikä johtunee niiden kasvattamisen vaatimasta isommasta tilantarpeesta. Myös mehiläisiä pidettiin sekä maaseudulla että kaupungissa. Yleisimpiä syitä kotitarvetuotannolle olivat sen kokeminen hyvänä harrastuksena, mahdollisuus nähdä työnsä tulokset tai seurata kasvien ja / tai eläinten kehitystä sekä tieto ruuan alkuperästä. Sen sijaan ryhtyminen oman ravintonsa tuottamiseen rahatilanteen sanelemana selviytymiskeinona oli hyvin harvinaista. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen, halu ympäristöystävälliseen elämään ja luonnonmukaiseen tuotantoon, vastuuntunnon lisääntyminen ja lasten opettaminen olivat tärkeitä kotitarvetuotannon motivaatiotekijöitä etenkin tuotantoeläimiä kasvattaville. Hallinnollisten esteiden, kuten kaavamääräyksien, rakentamisjärjestyksen, järjestyssääntöjen tai terveyslainsäädännön ei koettu yleisesti haittaavan kotitarvetuotantoa. Tieto-taitoa kotitarvetuotantoon oli vastaajilla vaihtelevasti. Kotitarvetuotantoon tarvittavien tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja edistäminen voisi lisätä kansalaisten omaehtoista ruokaturvaa. Joidenkin vastaajien osalta tietämys eläintautien torjunnasta ja elintarviketurvallisuudesta olivat puutteelisia ja kotitarvetuottajille tulisi kertoa selkeämmin, miksi erilaisia vaatimuksia ja sääntöjä on olemassa tuotantoeläinten kasvatukseen.</p

Kotitarveviljely ja hyötyeläimet Suomessa ja kotitarvetuotantoon motivoivat tekijät

Kasvava kiinnostus ruuan alkuperään sekä tuotantoon on näkynyt viime vuosina julkisessa keskustelussa. Kotitarvetuotannosta on kuitenkin olemassa huonosti tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ruuan kotitarvetuotannon eli omaan tarpeeseen viljelyn sekä erilaisten hyötyeläinten kasvattamisen piirteitä keväällä 2017. Kotitarvetuotannolla tarkoitettiin ei-ammattimaista kasvisten kasvattamista tai eläinten pitämistä ruuan tuottamiseksi kotitalouden omaan käyttöön tai pienimuotoisesti myyntiin. Tavoitteena oli selvittää minkälaisesta ilmiöstä kotitarvetuotannossa on kyse, mikä motivoi ihmisiä ruuan tuotantoon kodeissaan sekä minkälaisia vaikeuksia tai esteitä he ovat mahdollisesti kohdanneet kotitarvetuotannossaan. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä, jonka vastauslinkkiä jaettiin erilaisille ruokaan tai ruuan tuotantoon liittyville järjestöille, yhdistyksille, ruokapiireille ja muille tahoille. Kysely koostui kahdesta osasta. Ensimmäisen kysymykset koskivat sitä, mitä vastaajat tuottivat kotitarpeisiin, mitkä tekijät motivoivat heitä kotitarvetuotantoon, minkälaisia resursseja kotitarvetuotantoon on olemassa ja mitä resursseja puuttuu sekä millaisia rajoituksia kotitarvetuotannossa on. Toisessa osassa selvitettiin vastaajien sosiodemografisia taustatietoja. Kysymykset olivat tutkimusryhmän tätä kyselyä varten kehittämiä. Kyselyyn vastasi 623 henkilöä, joista suurin osa (86 %) oli naisia. Aikuisväestö oli aineistossa hyvin edustettu, sillä kyselyyn vastanneiden henkilöiden iät olivat väliltä 16 ja 79 vuotta. Liki kolmannes vastaajista oli kotoisin Uudeltamaalta, mutta edustettuina olivat kaikki muutkin maakunnat lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Suurin osa vastanneista kotitarvetuottajista viljeli vain kasveja. Yleisimmät kasvit olivat erilaiset yrtit, salaatit, marjat ja palkokasvit, mutta myös peruna, juurekset, kurkku olivat yleisiä kasvatettavia. Noin 40 %:lla vastaajista oli sekä eläimiä että kasveja ja vain muutama vastaaja kasvatti pelkästään eläimiä. Eläintenpidossa suosituinta oli munivan siipikarjan kasvattaminen, mutta siipikarjaa kasvatettiin paljon myös lihaksi. Kaneja lihaksi tai villan tuotantoon kasvatettiin melkein yhtä paljon kuin kanoja lihaksi. Isojen tuotantoeläinten kasvatus oli harvinaista, mikä johtunee niiden kasvattamisen vaatimasta isommasta tilantarpeesta. Myös mehiläisiä pidettiin sekä maaseudulla että kaupungissa. Yleisimpiä syitä kotitarvetuotannolle olivat sen kokeminen hyvänä harrastuksena, mahdollisuus nähdä työnsä tulokset tai seurata kasvien ja / tai eläinten kehitystä sekä tieto ruuan alkuperästä. Sen sijaan ryhtyminen oman ravintonsa tuottamiseen rahatilanteen sanelemana selviytymiskeinona oli hyvin harvinaista. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen, halu ympäristöystävälliseen elämään ja luonnonmukaiseen tuotantoon, vastuuntunnon lisääntyminen ja lasten opettaminen olivat tärkeitä kotitarvetuotannon motivaatiotekijöitä etenkin tuotantoeläimiä kasvattaville. Hallinnollisten esteiden, kuten kaavamääräyksien, rakentamisjärjestyksen, järjestyssääntöjen tai terveyslainsäädännön ei koettu yleisesti haittaavan kotitarvetuotantoa. Tieto-taitoa kotitarvetuotantoon oli vastaajilla vaihtelevasti. Kotitarvetuotantoon tarvittavien tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja edistäminen voisi lisätä kansalaisten omaehtoista ruokaturvaa. Joidenkin vastaajien osalta tietämys eläintautien torjunnasta ja elintarviketurvallisuudesta olivat puutteelisia ja kotitarvetuottajille tulisi kertoa selkeämmin, miksi erilaisia vaatimuksia ja sääntöjä on olemassa tuotantoeläinten kasvatukseen.201

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla - Tampereen kaupungin laitoshoito

Ikäihmisten palvelujen sujuva hankinta edellyttää palvelujen tuotteistamista sellaiseen muotoon, jota voidaan käyttää tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimuksissa ja sopimusneuvotteluissa. Tässä raportissa esitetään kuusi ikäihmisten palveluihin soveltuvaa palvelutuotetta, jotka kuvaavat asiakkaan ensisijaisen avuntarpeen ja miten avun tarpeeseen voidaan vastata. Palvelutuotteille on laskettu hintataulukot vanhainkotihoitoon ja sairaalahoitoon Tampereen kaupungissa. Esitelty tuotteistus on kehitetty Tampereen kaupungin laitoshoidon Ikäihmisten palvelut -tilaajaryhmän ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Raportissa kuvattua tuotteistusprosessia ja kehitettyjä palvelutuotteita voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa, jotka käyttävät RAI-järjestelmää. Laitoshoidon tuotteistus on sovellettavissa tehostetun palveluasumisen palveluiden tuotteistamiseen

Functional, metabolic and transcriptional maturation of human pancreatic islets derived from stem cells

Transplantation of pancreatic islet cells derived from human pluripotent stem cells is a promising treatment for diabetes. Despite progress in the generation of stem-cell-derived islets (SC-islets), no detailed characterization of their functional properties has been conducted. Here, we generated functionally mature SC-islets using an optimized protocol and benchmarked them comprehensively against primary adult islets. Biphasic glucose-stimulated insulin secretion developed during in vitro maturation, associated with cytoarchitectural reorganization and the increasing presence of alpha cells. Electrophysiology, signaling and exocytosis of SC-islets were similar to those of adult islets. Glucose-responsive insulin secretion was achieved despite differences in glycolytic and mitochondrial glucose metabolism. Single-cell transcriptomics of SC-islets in vitro and throughout 6 months of engraftment in mice revealed a continuous maturation trajectory culminating in a transcriptional landscape closely resembling that of primary islets. Our thorough evaluation of SC-islet maturation highlights their advanced degree of functionality and supports their use in further efforts to understand and combat diabetes. Pancreatic islets derived from stem cells are benchmarked against primary cells.Peer reviewe

Tissue-specific study across the stem reveals the chemistry and transcriptome dynamics of birch bark.

Tree bark is a highly specialized array of tissues that plays important roles in plant protection and development. Bark tissues develop from two lateral meristems; the phellogen (cork cambium) produces the outermost stem-environment barrier called the periderm, while the vascular cambium contributes with phloem tissues. Although bark is diverse in terms of tissues, functions and species, it remains understudied at higher resolution. We dissected the stem of silver birch (Betula pendula) into eight major tissue types, and characterized these by a combined transcriptomics and metabolomics approach. We further analyzed the varying bark types within the Betulaceae family. The two meristems had a distinct contribution to the stem transcriptomic landscape. Furthermore, inter- and intraspecies analyses illustrated the unique molecular profile of the phellem. We identified multiple tissue-specific metabolic pathways, such as the mevalonate/betulin biosynthesis pathway, that displayed differential evolution within the Betulaceae. A detailed analysis of suberin and betulin biosynthesis pathways identified a set of underlying regulators and highlighted the important role of local, small-scale gene duplication events in the evolution of metabolic pathways. This work reveals the transcriptome and metabolic diversity among bark tissues and provides insights to its development and evolution, as well as its biotechnological applications.peerReviewe

Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot

Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan yleensä samanaikaisesti puuntuotannolle rinnakkaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä met-sänkäsittelyssä. Talousmetsien luonnonhoidon keinovalikoima on laaja. Osa toimista on lähes maksuttomia metsänomistajalle mutta toiset merkittäviä kustannuksiltaan. Luonnonhoitoa metsien käsittelyn yhteydessä olisi mahdollista tehostaa nykyisestä. Kytkeytyneisyyden ja alueellisten ominaispiirteiden huomiointi luonnonhoidon toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa lisäisivät luonnonhoidon toimien vaikuttavuutta. Kaikkiaan tehostaminen edellyttää luonnonhoidon laaja-alaista huomioimista metsäalan koko toimintakentässä. Luonnonhoidon lainsäädännön, ohjeistuksen ja kannustimien tulisi tukea metsänomistajia ja metsäalan operatiivisia toimijoita heidän jokapäiväisessä työssään ja päätöksenteossa. Uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja testata. Luonnonhoidon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi hyvin valituilla mittareilla ja seurannalla. Uutta tutkimustietoa luonnonhoidon vaikuttavuudesta saadaan ja tarvitaan meneillään olevista pitkäkestoisista tutkimussarjoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

Silver birch (Betula pendula) is a pioneer boreal tree that can be induced to flower within 1 year. Its rapid life cycle, small (440-Mb) genome, and advanced germplasm resources make birch an attractive model for forest biotechnology. We assembled and chromosomally anchored the nuclear genome of an inbred B. pendula individual. Gene duplicates from the paleohexaploid event were enriched for transcriptional regulation, whereas tandem duplicates were overrepresented by environmental responses. Population resequencing of 80 individuals showed effective population size crashes at major points of climatic upheaval. Selective sweeps were enriched among polyploid duplicates encoding key developmental and physiological triggering functions, suggesting that local adaptation has tuned the timing of and cross-talk between fundamental plant processes. Variation around the tightly-linked light response genes PHYC and FRS10 correlated with latitude and longitude and temperature, and with precipitation for PHYC. Similar associations characterized the growth-promoting cytokinin response regulator ARR1, and the wood development genes KAK and MED5A.Peer reviewe

Author Correction: Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch.

In the version of this article initially published, there was a mistake in the calculation of the nucleotide mutation rate per site per generation: 1 × 10−9 mutations per site per generation was used, whereas 9.5 × 10−9 was correct. This error affects the interpretation of population-size changes over time and their possible correspondence with known geological events, as shown in the original Fig. 4 and supporting discussion in the text, as well as details in the Supplementary Note. Neither the data themselves nor any other results are affected. Figure 4 has been revised accordingly. Images of the original and corrected figure panels are shown in the correction notice