22 research outputs found
Genome-wide association identifies nine common variants associated with fasting proinsulin levels and provides new insights into the pathophysiology of type 2 diabetes.
OBJECTIVE: Proinsulin is a precursor of mature insulin and C-peptide. Higher circulating proinsulin levels are associated with impaired β-cell function, raised glucose levels, insulin resistance, and type 2 diabetes (T2D). Studies of the insulin processing pathway could provide new insights about T2D pathophysiology. RESEARCH DESIGN AND METHODS: We have conducted a meta-analysis of genome-wide association tests of ∼2.5 million genotyped or imputed single nucleotide polymorphisms (SNPs) and fasting proinsulin levels in 10,701 nondiabetic adults of European ancestry, with follow-up of 23 loci in up to 16,378 individuals, using additive genetic models adjusted for age, sex, fasting insulin, and study-specific covariates. RESULTS: Nine SNPs at eight loci were associated with proinsulin levels (P < 5 × 10(-8)). Two loci (LARP6 and SGSM2) have not been previously related to metabolic traits, one (MADD) has been associated with fasting glucose, one (PCSK1) has been implicated in obesity, and four (TCF7L2, SLC30A8, VPS13C/C2CD4A/B, and ARAP1, formerly CENTD2) increase T2D risk. The proinsulin-raising allele of ARAP1 was associated with a lower fasting glucose (P = 1.7 × 10(-4)), improved β-cell function (P = 1.1 × 10(-5)), and lower risk of T2D (odds ratio 0.88; P = 7.8 × 10(-6)). Notably, PCSK1 encodes the protein prohormone convertase 1/3, the first enzyme in the insulin processing pathway. A genotype score composed of the nine proinsulin-raising alleles was not associated with coronary disease in two large case-control datasets. CONCLUSIONS: We have identified nine genetic variants associated with fasting proinsulin. Our findings illuminate the biology underlying glucose homeostasis and T2D development in humans and argue against a direct role of proinsulin in coronary artery disease pathogenesis
Kirjaston uudistus palvelumuotoilun keinoin : case Lumon kirjasto
Vuonna 2017 voimaan tullut Kirjastolaki määrittelee kirjaston tehtävät uudelleen. Vantaan Korsossa sijaitsevan Lumon kirjaston 2. kerroksen tiloja muovattiin kirjastolakia mukaillen tilaksi oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistämään myös yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tilan tarkempi uudistus määriteltiin palvelumuotoilun keinoja käyttäen yhteistyössä korsolaisten henkilöiden ja yhdistysten kanssa. Kirjaston 2. kerroksen uudistus sai hankerahoitusta 20.000 €, jolla katettiin muun muassa sisustussuunnittelijan työ sekä laitehankintoja.
Samassa yhteydessä uusittiin myös koko kirjaston kalusto. Lumon kirjaston suurimmat asiakasryhmät ovat lapset ja lapsiperheet, joten uudistusta lähdettiin muovaamaan palvelumuotoilun keinoin näiden ryhmien kanssa. Lapsille suunnattu kysely oli avoinna maaliskuun 2018 aikana ja se keräsi yhteensä 140 vastausta. Alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu kysely oli avoinna verkossa maaliskuun 2018 puolivälistä huhtikuun 2018 loppuun ja se keräsi yhteensä 87 vastausta.
2. kerroksen yhteisöllisen tilan uudistusta muovattiin työpajassa toukokuussa 2018, jonka tulosten myötä kirjastotilan yhteydessä olevasta pimiötilasta päätettiin muovata Makerspace-tyyppinen pajatila erilaiseen harrastustoimintaan. Asiakkaiden ja henkilökunnan ehdotusten myötä äänestykseen nostettiin kolme erityyppistä pajaa, joista asiakkaat saivat äänestää mieluisinta marraskuun 2018 ajan. Näiden kolmen lisäksi asiakkaat saivat myös antaa omia ehdotuksia. Ääniä annettiin yhteensä 473, joiden perusteella tila päätettiin jakaa kolmeen osaan kädentaitopajaksi, digitaidepajaksi sekä koko perheen robotiikkapajaksi. Pajatoimintaa suunniteltiin huhtikuussa 2019 yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja se käynnistyi syksyllä 2019.
Kirjasto oli suljettuna muutostöiden vuoksi 3.12.2018-6.3.2019. Tämän jälkeen kartoitettiin asiakkaiden mielipiteitä uudistustöistä verkkokyselyllä, johon vastasi 100 henkilöä 31.3.2019 mennessä. Asiakkaat olivat pääasiassa tyytyväisiä etenkin lastenosaston uudistuksiin, mutta vastauksissa nousi esiin myös parannusehdotuksia esimerkiksi laitteiston suhteen.The Library law that came into effect in 2017 defines the new tasks set to libraries. Lumo library’s, which is located in Korso, Vantaa, 2nd floor space was reformed after the Library law to offer spaces for learning, hobbies, working and civil activities as well as advance social and cultural dialogue. The more detailed reform was defined in collaboration with the people and organizations in Korso area. The 2nd floor reforming got 20.000€ project funding which was used for paying the interior designer and purchasing devices.
During the reforming the whole library got refurnished. The biggest customer groups in Lumo library are children and families with children, so the reforming was done using the means of service design with these groups. The questionnaire for children was open March 2018 and it got 140 answers. The questionnaire for parents with children under school age was open from mid-March to the end of April and it got 87 answers.
The communal space on the 2nd floor was defined in a workshop in May 2018, after which the space was decided to made into a Makerspace type working space for different hobbies. After getting suggestions from customers and the staff three different spaces were picked for voting in November 2018. In addition people could vote their own suggestions. In total 473 votes were given and the space was decided to divide in three different workshops: handicraft, digital art and robotics for the whole family.
The workshops were further planned in April 2019 in collaboration with the people and organizations in Korso area. The workshops started in fall 2019.
The library was closed due to renovating 3.12.2018-6.3.2019. After that the patrons were asked how successful the reforming was with an online questionnaire, which got 100 answers during March 2019. The patrons were especially happy with the new children’s department, but improvement suggestions were also given about devices
Lukioiden koulukirjastot ja niiden kehittäminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomenkielisten lukioiden koulukirjastoja sekä esittää niille tutkimuksen valossa syntyneitä kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää muun muassa kokoelman ajantasaisuus sekä
tiedonhankintataitojen opetuksen tämänhetkinen tilanne. Lisäksi tutkimuskohteena oli koulukirjastojen verkostoituminen keskenään ja yleisen kirjaston kanssa.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin etukäteen vastaajiksi lupautuneille koulukirjastonhoitajille. Kyselylomake sisälsi
avoimia kysymyksiä. Vastaajat valikoituivat sillä perusteella, onko koulun verkkosivuilla mainintaa koulukirjastosta tai koulukirjastonhoitajasta. Vastauksia saatiin yhteensä 15 kappaletta ympäri Suomea.
Tutkimustulosten perusteella voi todeta, että näiden koulukirjastojen kehittämisen tarpeet löytyvät nimenomaan tutkimusongelmana olleista aiheista: kokoelman kehittäminen, tiedonhankinnan opetus sekä yhteistyö. Kaiken kaikkiaan näiden
koulukirjastojen taso on hyvä ja kirjastonhoitajat tuntuivat olevan lähes tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen.The purpose of the thesis was to research Finnish high schools' libraries and to present improvement ideas in the light of the research. The goal of the thesis was to research such things as how up-to-date the collection is and the current state of information retrieval teaching. In addition one research subject was the networking between school libraries and with public library.
The material of the qualitative survey was collected by using a questionnaire that was sent to school librarians who previously had agreed to answer. The questionnaire included open questions. The respondents were selected based on
whether school library or school librarian was mentioned on school's website. The total number of the answers was 15 and they came from all around Finland.
According to the results it can be stated that the school libraries need to develop their functions in the areas of the research problem: improving the collection, information retrieval and co-operation. All and all the rate of these school libraries is good and the school librarians are mostly satisfied with the current situation
Palvelupolku laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavan nuoren koulutuksen ja työllistymisen mahdollistajana
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palvelupolun toimivuutta laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavan nuoren koulutuksen ja työllistymisen mahdollistajana. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade r.y. vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VLK ry) Seinäjoen asiantuntijatoimikunta. Lähtökohtana työssämme oli VLK ry:n Seinäjoen asiantuntijatoimikunnan näkemys siitä, että palvelupolku on pirstaleinen, moniammatillinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja teemahaastatteluilla. Tutkimuskysymyksinä olivat: Minkälaista tukea on nuoren saatavilla siirtymävaiheissa peruskoulusta ammatilliseen opiskeluun ja työelämään ja onko tuki riittävää, kuinka yhteistyö toimii eri toimijoiden kesken sekä kuinka palvelupolkua voitaisiin kehittää, että nuoren työllistyminen tulevaisuudessa onnistuisi parhaiten. Tutkimuskohteeksi valittiin kolme eri kuntaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Haastattelimme kahta nuoren vanhempaa sekä yhteensä kymmentä asiantuntijaa sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta sekä sivistys- ja nuorisotoimesta.
Tutkimustuloksista nousi esille, että haasteita tuen piiriin pääsemiseksi aiheuttavat viranomaisten puutteelliset kyvyt tunnistaa kyseinen asiakasryhmä ja heidän tukitarpeensa. Tietosuoja ja salassapitovelvollisuus hankaloittavat moniammatillista työskentelyä ja tiedonsiirtoa siirtymävaiheissa. Kunnat järjestävät peruspalveluita
eri tavoin, jolloin asiakkaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Palvelupolun tärkeimmiksi kehittämisehdotuksiksi nimettiin pari- ja moniammatillisen työn lisääminen, hyvien käytänteiden jakaminen sekä laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tiedottaminen työntekijöille. Tutkimustulosten perusteella koostettiin kolme erilaista palvelupolku – kuviota, jotka toimivat apuvälineenä nuoren tukipalveluja suunniteltaessa.The purpose of this thesis was to see the functionality of the service system which makes possible education and employment of young people with borderline intellectual functioning. The thesis was a qualitative study. The research questions were: What kind of support can youth have in transitional periods from comprehensive school to vocational school and working life, and is this support sufficient? How can the service system develop so that young people’s employment would turn in?
The theory of this thesis deals with borderline intellectual functioning, service system, employment and social exclusion. As research subjects, three municipalities of South of Ostrobothnia Hospital District were selected. We interviewed two parents of young people and in total ten experts of social services, health care, education and youth work.
The results of the thesis indicated that the lack of information of borderline intellectual functioning, privacy protection and secrecy obligation complicate multi-professional work and data transfer. Municipalities organize basic services in different ways that cause inequality among clients. The most important proposal of development for the service system is to increase pair and multi-professional work to inform about borderline intellectual functioning to employees. On the grounds of the results, we gathered three different graphics of service systems that can be used as aids when planning social services for young people
Lihaksensisäinen injektio ventrogluteaaliseen lihakseen -ohjausvideo
Vihnuskoti on Nokian kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksikkö. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä Vihnuskodin sairaanhoitajille informatiivinen ohjausvideo, jonka avulla he saavat varmuutta käyttää ventrogluteaalista aluetta pistopaikkana. Opinnäytetyömme tehtävänä oli selvittää, kuinka ventrogluteaalinen pistopaikka paikannetaan ja miksi se on tutkitusti turvallisempi pistopaikka kuin dorsogluteaalinen alue. Tavoitteena oli saada Vihnuskodin sairaanhoitajat luontevasti käyttämään ventrogluteaalista lihasta injektioita annettaessa. Tämän lisäksi työmme selvitti, millainen ohjausvideon tulee olla, jotta sen opetuksellinen arvo on hyvä ja miten aseptiikka tulee huomioida lääkehoitoa toteuttaessa. Opinnäytetyössämme olemme käyttäneet menetelmänä toiminnallista menetelmää, jonka tuotoksena on ohjausvideo.
Pidimme sairaanhoitajille muutaman tunnin tilaisuuden, jossa esittelimme videon ja ohjelehtisen. Lisäksi he saivat samalla harjoitella injektion antoa. Saadun palautteen perusteella tilaisuus koettiin hyödylliseksi ja sairaanhoitajat saivat varmuutta injektion antoon. Video valmistui Vihnuskodin käyttöön, jotta sairaanhoitajat voivat palata siihen aina kun kokevat sen tarpeelliseksi.
Vaikka lihaksensisäinen injektionanto tulisi olla Vihnuskodilla kaikkien lääkeluvan omaavien sairaanhoitajien hallinnassa, epävarmuus pistämiseen oli yleistä. Koska injektioita tulee harvoin, taidot ehtivät unohtua ja pistotilanteen eteen tullessa epävarmuus kasvaa. Siksi lihaksensisäisen injektionannon toteuttaa yleisemmin aina samat henkilöt, joilla injektionanto on hallinnassa. Tämä käytäntö lisää epävarmuutta pistämiseen niille, jotka eivät pääse taitojaan käyttämään.
Kehitysehdotuksena Vihnuskodille olisi järjestää teorian ja käytännön harjoittelun sisältävää koulutusta puolivuosittain, tai järjestämällä sairaanhoitajille organisaation sisällä työnkiertotyyppisesti päiviä muissa yksiköissä, joissa on mahdollisuus antaa lihaksensisäisiä injektioita intensiivisemmin.Vihnuskoti is a nursing home in Nokia, which provides around the clock care for the elderly. The aim of this study was to make a guidance video for nurses to give them the confidence to use the ventrogluteal area as an injection site. In the thesis, the task was to find out how the ventrogluteal injection site is located, and why it is a safer injection site than the dorsogluteal area. In addition, the work investigated what a guidance video should consist of in order for the educational value to be good and how aseptics should be taken into account when implementing medication. The thesis used the functional method for research and the output is a guidance video.
A few hours presentation was held for the nurses in Vihnuskoti, where the guidance video and the guide leaflet were presented. In addition, the nurses could practice locating the ventrogluteal muscle and injecting under guidance. According to the received feedback, the nurses experienced the event to be useful and to give confidence to give injections. The guidance video was made for use of Vihnuskoti, so they can watch it again whenever they feel the need to.
Although it is in every nurse’s competent to give injections, insecurity seems to be common, because they are given rarely. Usually injections are performed by the same individuals who know the technique. This practice adds insecurity to injecting for those, who are unable to practice their skills.
A development proposal for Vihnuskoti is to organize training, both theory and practical, semi-annually, or to arrange days for nurses within the work cycle in other units, where it is possible to give intramuscular injections frequently