Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palvelupolun toimivuutta laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavan nuoren koulutuksen ja työllistymisen mahdollistajana. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade r.y. vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VLK ry) Seinäjoen asiantuntijatoimikunta. Lähtökohtana työssämme oli VLK ry:n Seinäjoen asiantuntijatoimikunnan näkemys siitä, että palvelupolku on pirstaleinen, moniammatillinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja teemahaastatteluilla. Tutkimuskysymyksinä olivat: Minkälaista tukea on nuoren saatavilla siirtymävaiheissa peruskoulusta ammatilliseen opiskeluun ja työelämään ja onko tuki riittävää, kuinka yhteistyö toimii eri toimijoiden kesken sekä kuinka palvelupolkua voitaisiin kehittää, että nuoren työllistyminen tulevaisuudessa onnistuisi parhaiten. Tutkimuskohteeksi valittiin kolme eri kuntaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Haastattelimme kahta nuoren vanhempaa sekä yhteensä kymmentä asiantuntijaa sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta sekä sivistys- ja nuorisotoimesta.
Tutkimustuloksista nousi esille, että haasteita tuen piiriin pääsemiseksi aiheuttavat viranomaisten puutteelliset kyvyt tunnistaa kyseinen asiakasryhmä ja heidän tukitarpeensa. Tietosuoja ja salassapitovelvollisuus hankaloittavat moniammatillista työskentelyä ja tiedonsiirtoa siirtymävaiheissa. Kunnat järjestävät peruspalveluita
eri tavoin, jolloin asiakkaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Palvelupolun tärkeimmiksi kehittämisehdotuksiksi nimettiin pari- ja moniammatillisen työn lisääminen, hyvien käytänteiden jakaminen sekä laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tiedottaminen työntekijöille. Tutkimustulosten perusteella koostettiin kolme erilaista palvelupolku – kuviota, jotka toimivat apuvälineenä nuoren tukipalveluja suunniteltaessa.The purpose of this thesis was to see the functionality of the service system which makes possible education and employment of young people with borderline intellectual functioning. The thesis was a qualitative study. The research questions were: What kind of support can youth have in transitional periods from comprehensive school to vocational school and working life, and is this support sufficient? How can the service system develop so that young people’s employment would turn in?
The theory of this thesis deals with borderline intellectual functioning, service system, employment and social exclusion. As research subjects, three municipalities of South of Ostrobothnia Hospital District were selected. We interviewed two parents of young people and in total ten experts of social services, health care, education and youth work.
The results of the thesis indicated that the lack of information of borderline intellectual functioning, privacy protection and secrecy obligation complicate multi-professional work and data transfer. Municipalities organize basic services in different ways that cause inequality among clients. The most important proposal of development for the service system is to increase pair and multi-professional work to inform about borderline intellectual functioning to employees. On the grounds of the results, we gathered three different graphics of service systems that can be used as aids when planning social services for young people
