Beat-to-beat cardiac repolarization lability increases during hypoxemia and arousals in obstructive sleep apnea patients

Obstructive sleep apnea (OSA) is associated with the progression of cardiovascular diseases, arrhythmias, and sudden cardiac death (SCD). However, the acute impacts of OSA and its consequences on heart function are not yet fully elucidated. We hypothesized that desaturation events acutely destabilize ventricular repolarization, and the presence of accompanying arousals magnifies this destabilization. Ventricular repolarization lability measures, comprising heart rate corrected QT (QTc), short-time-variability of QT (STVQT), and QT variability index (QTVI), were calculated before, during, and after 20,955 desaturations from lead II electrocardiography signals of 492 patients with suspected OSA (52% men). Variations in repolarization parameters were assessed during and after desaturations, both with and without accompanying arousals, and groupwise comparisons were performed based on desaturation duration and depth. Regression analyses were used to investigate the influence of confounding factors, comorbidities, and medications. The standard deviation (SD) of QT, mean QTc, SDQTc, and STVQT increased significantly (P < 0.01), whereas QTVI decreased (P < 0.01) during and after desaturations. The changes in SDQT, mean QTc, SDQTc, and QTVI were significantly amplified (P < 0.01) in the presence of accompanying arousals. Desaturation depth was an independent predictor of increased SDQTc (β = 0.405, P < 0.01), STVQT (β = 0.151, P < 0.01), and QTVI (β = 0.009, P < 0.01) during desaturation. Desaturations cause acute changes in ventricular repolarization, with deeper desaturations and accompanying arousals independently contributing to increased ventricular repolarization lability. This may partially explain the increased risk of arrhythmias and SCD in patients with OSA, especially when the OSA phenotype includes high hypoxic load and fragmented sleep

Streptococcus agalactiae Serotype IV in Humans and Cattle, Northern Europe

Streptococcus agalactiae is an emerging pathogen of nonpregnant human adults worldwide and a reemerging pathogen of dairy cattle in parts of Europe. To learn more about interspecies transmission of this bacterium, we compared contemporaneously collected isolates from humans and cattle in Finland and Sweden. Multilocus sequence typing identified 5 sequence types (STs) (ST1, 8, 12, 23, and 196) shared across the 2 host species, suggesting possible interspecies transmission. More than 54% of the isolates belonged to those STs. Molecular serotyping and pilus island typing of those isolates did not differentiate between populations isolated from different host species. Isolates from humans and cattle differed in lactose fermentation, which is encoded on the accessory genome and represents an adaptation to the bovine mammary gland. Serotype IV-ST196 isolates were obtained from multiple dairy herds in both countries. Cattle may constitute a previously unknown reservoir of this strain.Peer reviewe

Inter-sleep stage variations in corrected QT interval differ between obstructive sleep apnea patients with and without stroke history

Obstructive sleep apnea (OSA) is related to the progression of cardiovascular diseases (CVD); it is an independent risk factor for stroke and is also prevalent post-stroke. Furthermore, heart rate corrected QT (QTc) is an important predictor of the risk of arrhythmia and CVD. Thus, we aimed to investigate QTc interval variations in different sleep stages in OSA patients and whether nocturnal QTc intervals differ between OSA patients with and without stroke history. 18 OSA patients (apnea-hypopnea index (AHI)≥15) with previously diagnosed stroke and 18 OSA patients (AHI≥15) without stroke history were studied. Subjects underwent full polysomnography including an electrocardiogram measured by modified lead II configuration. RR, QT, and QTc intervals were calculated in all sleep stages. Regression analysis was utilized to investigate possible confounding effects of sleep stages and stroke history on QTc intervals. Compared to patients without previous stroke history, QTc intervals were significantly higher (β = 34, p<0.01) in patients with stroke history independent of age, sex, body mass index, and OSA severity. N3 sleep (β = 5.8, p<0.01) and REM sleep (β = 2.8, p<0.01) increased QTc intervals in both patient groups. In addition, QTc intervals increased progressively (p<0.05) towards deeper sleep in both groups; however, the magnitude of changes compared to the wake stage was significantly higher (p<0.05) in patients with stroke history. The findings of this study indicate that especially in deeper sleep, OSA patients with a previous stroke have an elevated risk for QTc prolongation further increasing the risk for ventricular arrhythmogenicity and sudden cardiac death.publishedVersionPeer reviewe

Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta

Lämpimiä makuuparsipihattoja koskevat tutkimukset ovat kahden hankkeen, ”Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot” ja ”Eläinterveydenhuollon kehittämishanke Pohjois-Savossa” (ELKE)yhteystyössä 2004–2006 toteuttama kuusiosainen tutkimussarja, jonka osia ovat: 1) Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot, 2) Navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteys lehmien terveyteenlämpimissä makuuparsipihatoissa, 3) Hyvinvointi-indeksit pihattonavetoiden arvioinnissa: indeksienvalidointi ja kehittäminen, 4) Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa, 5)Lehmien syöntikäyttäytyminen ja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin, ja 6) Lehmien syöntikäyttäytyminenja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin. Tutkimusten toteuttajatahoina ovatMTT/Vakola, Työtehoseura, Valio, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Savoniaammattikorkeakoulu,ja Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti

Increased nocturnal arterial pulsation frequencies of obstructive sleep apnoea patients is associated with an increased number of lapses in a psychomotor vigilance task.

To access publisher's full text version of this article, please click on the hyperlink in Additional Links field or click on the hyperlink at the top of the page marked DownloadObjectives: Besides hypoxaemia severity, heart rate variability has been linked to cognitive decline in obstructive sleep apnoea (OSA) patients. Thus, our aim was to examine whether the frequency domain features of a nocturnal photoplethysmogram (PPG) can be linked to poor performance in the psychomotor vigilance task (PVT). Methods: PPG signals from 567 suspected OSA patients, extracted from Type 1 diagnostic polysomnography, and corresponding results of PVT were retrospectively examined. The frequency content of complete PPGs was determined, and analyses were conducted separately for men (n=327) and women (n=240). Patients were grouped into PVT performance quartiles based on the number of lapses (reaction times ≥500 ms) and within-test variation in reaction times. The best-performing (Q1) and worst-performing (Q4) quartiles were compared due the lack of clinical thresholds in PVT. Results: We found that the increase in arterial pulsation frequency (APF) in both men and women was associated with a higher number of lapses. Higher APF was also associated with higher within-test variation in men, but not in women. Median APF (β=0.27, p=0.01), time spent under 90% saturation (β=0.05, p<0.01), female sex (β=1.29, p<0.01), older age (β=0.03, p<0.01) and subjective sleepiness (β=0.07, p<0.01) were significant predictors of belonging to Q4 based on lapses. Only female sex (β=0.75, p<0.01) and depression (β=0.91, p<0.02) were significant predictors of belonging to Q4 based on the within-test variation. Conclusions: In conclusion, increased APF in PPG provides a possible polysomnography indicator for deteriorated vigilance especially in male OSA patients. This finding highlights the connection between cardiorespiratory regulation, vigilance and OSA. However, our results indicate substantial sex-dependent differences that warrant further prospective studies.Research Committee of the Kuopio University Hospital Catchment Area for the State Research Funding Academy of Finland Seinajoki Central Hospital Competitive State Research Financing of Expert Responsibility Area of Tampere University Hospital VTR3242 Business Finland Paulo Foundation Paivikki & Sakari Sohlberg Foundation Research Foundation of the Pulmonary Diseases Finnish Cultural Foundation Alfred Kordelin Foundation Tampere Tuberculosis Foundation Respiratory Foundation of Kuopio Regio

Assessment of listing and categorisation of animal diseases within the framework of the Animal Health Law (Regulation (EU) No 2016/429): bluetongue

Non peer reviewe

Ostopalvelulääkäreiden kustannukset suomalaisessa julkisessa perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa on ollut 2000-luvun alusta asti toimintaa selvästi haittaavaa lääkärivajetta. Lääkärivajeella tarkoitetaan terveyskeskusten täyttämättä jääneiden lääkäripestien määrää verrattuna kaikkiin, sekä täytettyihin ja täyttämättömiin, perusterveydenhuollon lääkäripesteihin. Suomen Lääkäriliitto (d) seuraa lääkärivajetta vuosittain ja pahimmillaan se oli vuonna 2003, jolloin 12 % terveyskeskusten lääkäripesteistä oli täyttämättä. Tästä luvusta on tultu jonkin verran alaspäin, mutta edelleen vuonna 2021 lääkärivaje oli 297,5 tehtävää, joka oli 7,4 % kaikista lääkäripesteistä (Suomen Lääkäriliitto, 2022). Lääkärivajeesta ainakin osittain johtuen 2004 valmistui Hallituksen esitys (HE 77/2004), joka määritteli vuonna 2005 voimaan tulleen hoitotakuun, joka kirjattiin Suomen kansanterveyslakiin. Suomen kunnilla on lakisääteinen vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä, mutta vaikka hoitotakuulla määriteltiin hoitoonpääsyajat, harva kunta pystyi niitä noudattamaan. (Mattila 2011) Perusterveydenhuollon lääkäreiden kysyntä ja tarjonta ei kohdannut ja se oli omiaan synnyttämään 2000-luvun alussa vuokralääkäriliiketoimintaan suuntautuneita yksityisiä yrityksiä, jotka tarjosivat erityisesti kuntien perusterveydenhuoltoon ostopalvelulääkäreitä lääkärivajetta täydentämään. Ostopalvelulääkärit näyttäisivät tulleen jäädäkseen perusterveydenhuoltoon, koska niiden käyttö on edelleen hyvin yleistä. Tämän tutkimuksen keskiössä on ostopalvelulääkäreiden korkeiden kustannusten syvällisempi analysointi. Hypoteesina oli, että ostopalvelulääkäreiden kustannukset ovat korkeita ja tämän tutkimuksen tuloksena on, että kustannukset ovat korkeita sekä teorian, että vahvasti myös empirian tulosten perusteella. Korkeiden kustannusten syvällisemmän analyysin tuloksena, tultiin siihen johtopäätökseen, että syitä on monia. Suomen väestön ikääntyminen on ollut jo pitkään kasvussa. Ikääntynyt väestö kasvattaa terveyspalvelujen kysyntää, jolla on puolestaan kustannuksia nostava vaikutus. Lääketieteen kehittymisen myötä yhä useammalle sairaudelle voidaan tehdä yhä enemmän, joka kasvattaa terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Lääketieteen kehittymisen seurauksena saatetaan lääketiedettä käyttää myös sellaisissa asioissa, joilla ei välttämättä ole selkeitä terveyshyötyjä kuten esimerkiksi esteettisellä kirurgialla. Lääkärivajeella on mitä suurimmalla todennäköisyydellä vaikutusta ostopalvelulääkäreiden käyttöön perusterveydenhuollossa. Analysoitaessa lääkärivajeen taustalla vaikuttavia tekijöitä, lääkäripalvelujen kysynnän kasvun lisäksi, tutkimuksessa tuli esille myös muita syitä. Suomi on maantieteellisesti laaja ja harvaanasuttu maa. Tutkimuksen tulosten mukaan, haasteellisinta lääkäreiden saaminen on niihin kuntiin, jotka sijaitsivat etäällä lääketieteellistä opetusta antavista yliopistokaupungeista. Tuloksissa nousi esille syrjäseuduilla sijaitsevat kunnat, joihin on vaikeampaa saada lääkäreitä. Syrjäseutujen korostuneeseen lääkärivajeeseen saattaa vaikuttaa myös lääkäreiden henkilökohtaisen elämän vaatimukset. Eri alalla työskentelevälle puolisolle ei ole välttämättä töitä tai syrjäseudulle muutto saattaa tarkoittaa myös muuttoa etäälle ystävistä, sukulaisista ja perheen tukiverkostoista. Terveyskeskusten lääkärivajeen syitä voidaan hakea myös perusterveydenhuollon lääkärintyön sisällöllisistä asioista. Lääkärivajeen seurauksena saatetaan terveyskeskusten lääkäripalveluissa toimia jatkuvilla aliresursseilla, jonka seurauksena työ on lääkäreille erittäin kuormittavaa. Vastavalmistuneet lääkärit ovat usein iso voimavara terveyskeskusten lääkäriresurssoinnissa, koska pidemmälle työurallaan päässeet lääkärit ovat usein vakiinnuttaneet paikkansa erikoislääkäreinä koulutustaan vastaavissa pesteissä. Nuorille ja kokemattomille lääkäreille vaikuttaisi olevan erittäin tärkeää, että terveyskeskustyössä on konsultaatiomahdollisuus ja tarvittaessa myös senioritukea. Vastavalmistunut lääkäri haluaa usein suorittaa yleislääketieteen erityispätevyyden heti valmistuttuaan, jonka suorittamisen edellytyksenä on, että kunnassa on tähän tarkoitukseen yliopiston hyväksymä kouluttajalääkäri. Jos sellaista ei kunnassa ole, vaikuttaa se mahdollisesti heikentävästi lääkäreiden saatavuuteen. Kaikissa haastatteluun valikoituneissa kunnissa oli ainakin joskus käytetty ostopalvelulääkäriä. Haastattelujen ajankohtana kahdeksalla kunnalla oli käytössä ostopalvelulääkäreitä ja viidellä kunnalla ei ollut. Kahdessa kunnassa oli käytössä lääkäripalvelujen kokonaisulkoistus, jossa kaikki lääkäripalvelut ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Tämä viittaisi siihen, että ostopalvelulääkärit ovat paljon ja yleisesti käytettyjä julkisessa perusterveydenhuollossa. Kaikki tutkimukseen haastatellut kunnan perusterveydenhuollon hallinnon edustajat olivat sitä mieltä, että ostopalvelulääkäri on selvästi kalliimpi kuin kunnan oma lääkäri. Haastateltavien antamien kustannusesimerkkien ja saatujen ostopalvelulääkäreiden hintojen ja kunnan omien lääkäreiden palkkatietojen perusteella näyttäisi karkeasti arvioiden siltä, että ostopalvelulääkärin kustannus on noin kaksinkertainen kunnan omaan lääkäriin verrattuna. Vaikka haastattelujen perusteella selvisi, että vuokralääkäriliiketoiminnassa on myyjän markkinat, ehkä hieman yllätyksellinen tulos oli, että ostopalvelulääkäreiden kustannukset eivät haastateltujen mielestä olleet nousseet ainakaan merkittävästi. Perusterveydenhuollon lääkärien välillisiä kustannuksia kasvattaa esimerkiksi turhien lähetteiden tekeminen erikoissairaanhoitoon ja lääkärityövoiman suuri vaihtuvuus, jolloin perehdytykseen menee enemmän resursseja. Haastatellut kuntien edustajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että korkeammat välilliset kustannukset liittyvät enemmän lääkäreiden kokemattomuuteen kuin siihen, että lääkäri tulee vuokralääkäriyrityksen kautta. Yleislääketieteen erityskoulutus on suoritettava työskentelemällä suoralla sopimuksella kunnan palveluksessa, joka osaltaan lisää kunnan omissa lääkäreissä kokemattomien osuutta. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen kokonaisulkoistusten kriittisimpiä menestystekijöitä vaikuttaisi olevan kunnan oman toiminnan tunteminen ja sen pohjalta oikeanlaisen mittariston rakentaminen toiminnan analysoinnin tueksi. Toiminnan tunteminen ja mittaaminen on tärkeitä edellytyksiä kilpailutuksen järjestämisessä ja toimivan ulkoistussopimuksen rakentamisessa. Koska ulkoistettaessa menetetään ainakin osittain määräysvalta yksityiselle tuottajalle, on erityisen tärkeää määritellä tarkasti määrä- ja laatukriteerit, joiden sallittujen poikkeamien ylittyessä tai alittuessa seuraa tuottajalle myös sanktioita. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien tärkeimpänä tavoitteena on lähes aina voiton tuottaminen osakkeenomistajalleen, joka saattaa olla ristiriidassa kunnan tärkeimpien tavoitteiden kanssa. Kunnan yksi tärkeimmistä tavoitteita on pitkän tähtäimen terveyshyötyjen saavuttaminen. Terveyspalveluiden ulkoistussopimuksissa olisikin syytä kiinnittää huomiota, miten sopimusteknisillä asioilla saataisiin sopimusosapuolten tavoitteita mahdollisimman yhteneviksi. Haastatteluiden perusteella ostopalvelulääkäreiden hankintoihin liittyi kunnan hallinnon kasvanutta panostusta esimerkiksi neuvottelemiseen, sopimusten laatimiseen, yhteistyöpalavereihin ja valvontaan, joita voidaan pitää hankinnan transaktiokustannuksina. Haastateltavat eivät osannet ottaa kantaa, missä määrin transaktiokustannukset kasvoivat verrattuna hankkeen kokonaiskustannuksiin. Kokonaisulkoistuksia käyttävissä kunnissa oltiin ehkä paremmin tietoisia transaktiokustannuksista. Transaktiokustannuksista oli ehkä aavistuksen ristiriitaisiakin näkemyksiä. Yksi haastateltu kunnan edustaja oli sitä mieltä, että isoissa ulkoistuksissa painitaan niin suurien summien kanssa, että transaktiokustannukset ovat niihin verrattuna marginaalisia. Laajassa lääkäripalvelujen ulkoistamisessa mukana ollut kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja oli sitä mieltä, että ehdottomasti sekä vaativa kilpailutusprosessi että ulkoistustoiminnan aikainen valvonta ynnä muut siihen liittyvät työt vaativat enemmän hallinnon resursseja kuin lääkäripalveluita tuotettaessa kunnan omana toimintana. Vaikuttaisi siis siltä, että lääkäripalvelujen ulkoistaminen on iso ponnistus, johon liittyy merkittävästi myös transaktiokustannusten kasvu. Julkisessa perusterveydenhuollossa on monenlaisia haasteita, joilla on myös kustannuksia kasvattavia vaikutuksia. Mielenkiintoista on nähdä, mihin kaikkeen kiihtyvällä terveysteknologian kehityksellä voidaan saada ratkaisuja. Voidaanko potilas siirtää digitaalisesti lääkärin vastaanotolle ilman, että fyysiset tutkimukset ovat potilaan hoidossa rajoittavia tekijöitä. Terveysteknologisia ratkaisuja on jo markkinoilla ja vaikuttaa siltä, että niiden läpimurto ei voi olla kaukana