Suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehityksen tukeminen luokkaympäristössä

Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten suomi toisena kielenä -oppilaiden suomen kielen kehitystä tuetaan luokkaympäristössä. Tavoitteena on johdonmukaisen katsauksen tarjoaminen aiheesta ja siihen liittyvistä teemoista. Lisäksi tutkielmassa on esitelty käytännön keinoja näiden teemojen huomioimiseen opetuksessa. Muuttuvassa ja moninaistuvassa yhteiskunnassa opettajat kohtaavat monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta päivittäin. Opettajien jatkuva lisäkouluttaminen varmistaa ajankohtaisen tiedon saamisen ja ammatillisen kehityksen. Opettaja on vastuussa suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehittymisen tukemisesta, jotta kielitaito ei ole esteenä oppimiselle. Tutkielmassa keskitytään toisen kielen oppimiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteinä käytetään tieteellisiä artikkeleita, tutkimuksia ja muuta kirjallisuutta. Tutkielman teorian kannalta keskeisiä käsitteitä ovat toisen kielen oppiminen, monikielisyys sekä kielitietoisuus. Kielenoppiminen on yksilö-ympäristö-järjestelmässä tapahtuva prosessi, johon vaikuttavat yksilön taustatekijät ja ympäristö. Nyky-yhteiskunnassa jokainen yksilö nähdään monikielisenä, ja koulun tehtävä on tukea oppilaiden monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Kielitietoisilla opetuskäytänteillä tuetaan monikielisten oppilaiden suomen kielen kehitystä ja oppimista kokonaisuudessaan. Kotoa saadulla tuella sekä yksilön kielihistorialla on vaikutusta kielen kehitykseen ja oppimismotivaatioon. Oppilaantuntemuksen kautta opettaja kykenee suunnittelemaan oppilaalle yksilöityjä opetusjärjestelyjä ja eriyttämään opetusta oppilaan tasolle sopivaksi. Opettaja voi hyödyntää opetuksessa kielitietoisia käytänteitä, joita ovat muun muassa visuaaliset tukikeinot, asioiden konkretisointi sekä oppilaan muiden kielien hyödyntäminen. Luokkahuonevuorovaikutus vahvistaa kielen kehitystä, kun kieltä pääsee käyttämään luonnollisessa tilanteessa. Opettajan tehtävä on toimia vuorovaikutustilanteiden ja oppimisen ohjaajana. Tutkielma osoittaa, että suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehitystä voidaan tukea koulussa monipuolisin keinoin. Tukemisessa huomioidaan yksilön taustatekijät, ympäristö sekä hyödynnetään luokan vuorovaikutussuhteita

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Glycoprotein acetyls:a novel inflammatory biomarker of early cardiovascular risk in the young

Abstract Background: Low‐grade inflammation in the young may contribute to the early development of cardiovascular disease. We assessed whether circulating levels of glycoprotein acetyls (GlycA) were better able to predict the development of adverse cardiovascular disease risk profiles compared with the more commonly used biomarker high‐sensitivity CRP (C‐reactive protein). Methods: A total of 3306 adolescents and young adults from the Avon Longitudinal Study of Parents and Children (mean age, 15.4±0.3; n=1750) and Cardiovascular Risk in Young Finns Study (mean age, 32.1±5.0; n=1556) were included. Baseline associations between inflammatory biomarkers, body composition, cardiovascular risk factors, and subclinical measures of vascular dysfunction were assessed cross‐sectionally in both cohorts. Prospective risk of developing hypertension and metabolic syndrome during 9‐to‐10‐year follow‐up were also assessed as surrogate markers for future cardiovascular risk. GlycA showed greater within‐subject correlation over 9‐to‐10‐year follow‐up in both cohorts compared with CRP, particularly in the younger adolescent group (r=0.36 versus 0.07). In multivariable analyses, GlycA was found to associate with multiple lifestyle‐related cardiovascular disease risk factors, cardiometabolic risk factor burden, and vascular dysfunction (eg, mean difference in flow‐mediated dilation=−1.2 [−1.8, −0.7]% per z‐score increase). In contrast, CRP levels appeared predominantly driven by body mass index and showed little relationship to any measured cardiovascular risk factors or phenotypes. In both cohorts, only GlycA predicted future risk of both hypertension (risk ratio [RR], ≈1.1 per z‐score increase for both cohorts) and metabolic syndrome (RR, ≈1.2–1.3 per z‐score increase for both cohorts) in 9‐to‐10‐year follow‐up. Conclusions: Low‐grade inflammation captured by the novel biomarker GlycA is associated with adverse cardiovascular risk profiles from as early as adolescence and predicts future risk of hypertension and metabolic syndrome in up to 10‐year follow‐up. GlycA is a stable inflammatory biomarker which may capture distinct sources of inflammation in the young and may provide a more sensitive measure than CRP for detecting early cardiovascular risk