North American T-6

The goal of my thesis was to use all of my design, illustration and photographic skills to create an excellent interactive CD on the North American T-6. The most widespread and ver satile training aircraft ever built, the T-6 was used by more air forces world-wide than any other. A brilliant concept developed and mod ified throughout a decade resulted in more than 17,000 flying machines, of which, more than 600 are still flying fifty years later. The best loved and most remembered single engine training aircraft of all time, the T-6 was an adaptable, rugged aircraft that performed in the unexpected roles of fighter aircraft, dive-bomber, COIN airplane, and ground attack machine. Now, most commonly seen at air dis plays and air races the T-6 is esteemed by stunt aces and formation teams alike, but best remembered as the aircraft that spawned eral generations of young pilots in countries as diverse as Brazil and the Soviet Union. This ubiquitous aircraft had almost as many official destinations and names as it had uses and users. The NA-26, BC-1, NA-44, AT-6, SNJ, Texan, J- Bird, Harvard, Wirraway, Ceres and a host of other variants, marks and modifications to the same standard design proliferated down the years as engines and concepts were altered around the same basic airframe. Yet, all of these aircraft are manifestations of one- the North American T-6. Many facets of this hugely versatile aircraft\u27s repertoire have been covered within the limited format of a CD. While it is obvious that not every aspect of the T-6 could be encompassed, every effort has been made to include a broad range of subjects. Through my research, I have contacted muse ums, flying teams, individual owners, and enthusiasts from all across North America. All parties interviewed were more than eager to share their vast knowledge of the T-6

Itseorganisoituvat verkot (SON)

Perinteisesti matkapuhelinverkkojen tukiasemien konfigurointi on hoidettu manuaalisesti hallintajärjestelmän työkaluja käyttäen. Operaattorien verkoissa tukiasemien määrä kasvaa kuitenkin suureksi muun muassa 4G:n vaikutuksesta. Konfigurointi on työlästä sekä osittain manuaalista. Muun muassa näistä syistä automaattisia vaiheita on nähty tarpeellisiksi määritellä mahdolliseksi konfigurointiin, sekä jatkossa myös verkon optimointiin. Verkot muuttuvat itseorganisoituviksi ja kykenevät tietynlaisten reunaehtojen vallitessa hakemaan itse tarvittavat konfiguraatiotiedot, optimoimaan itseään sekä tekemään itsenäistä vianselvitystä. Työssä tutkittiin ja kuvattiin kyseistä konseptia muun muassa suosituksiin ja kirjallisuuteen perustuen. Työhön liitettiin myös katsaus operaattorin tuotantoverkkoon.Traditionally the configuration of mobile network base stations is made manually using management system tools. In the operator´s networks the number of base stations however increases, because of the 4G influence. Configuration is laborious and partly manual. Among other things for these reasons it was considered necessary to define the possible configuration, as well as in future also to optimize the network etc. of automated steps. Networks are changing to self-organizing. They are able to self-configure within a certain boundary conditions. They can also make self-optimization and self-healing. In this thesis the focus was to research and explain the concept based on the recommendations and the literature. A review of the operator's production network was also included in the thesis

Perheet Qumranin kirjoituksissa : Qumranin kirjoitusten välittämä kuva perhe-elämästä Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa

Pro gradu tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitä Khirbet Qumranin lähistöllä sijaitsevien luolien sisältä löytyneissä teksteissä sanotaan perheistä ja mitä kirjoitusten perusteella voidaan sanoa perheiden elämästä ja asemasta Qumranin liikkeessä. Pohdin tutkielmassani, koostuiko Qumranin liike perheistä vai yksilöistä ja oliko perhe pääasiallinen ympäristö, jossa Tooran määrittelemää lakia noudatettiin. Koska osa Qumranin kirjoituksista ottaa kantaa perhe-elämän järjestämiseen, toinen tärkeä tutkimuskysymykseni on se, miten Qumranin liikkeeseen kuuluminen vaikutti perheen elämään. Asettiko liike perhe-elämälle suurempia rajoituksia kuin Toisen temppelin ajan juutalaisuus yleensä tai saiko perhe liikkeeseen kuulumisesta jonkinlaista etua? Lisäksi tutkin kirjoitusten mainintoja sopivasta avioliitosta ja siihen liittyvistä säädöksistä sekä perhemetaforien käyttöä ja lasten koulutuksesta kertovia tekstikohtia. Sivuan lyhyesti myös sitä, mitä tekstien ja arkeologisen evidenssin perusteella voidaan sanoa perheiden roolista Khirbet Qumranilla asuneen yhteisön sisällä. Lisäksi tarkastelen tätä Qumranin kirjoitusten välittämää kuvaa perheistä suhteessa perheiden rooliin muussa Toisen temppelin ajan juutalaisessa yhteiskunnassa ja pohdin, mitä lisävaloa Qumranin kirjoitukset voivat tuoda aiemmin tunnetuista lähteistä saatuihin tietoihin. Voidakseni tehdä tämän, pyrin tutkielmani toisessa luvussa luomaan jonkinlaisen taustan tutkielmalleni esittelemällä Toisen temppelin ajan juutalaisesta perheestä tehtyjä päätelmiä. Lähestyn aihettani nostamalla esiin Qumranin kirjoituksissa esiintyviä mainintoja perheistä ja perheiden elämään liittyvistä asioista. Erityisesti Damaskon kirja (CD), Yhdyskuntasääntö (1QS), Seurakuntasääntö (1QSa), Sotakäärö (1QM), Temppelikäärö (11QT), Tooran määräyksiä (4QMMT), Hymnien kirja (1QH) sekä Ymmärtäväisyyden ohje (4Q415 418, 4Q423, 1Q26) tarjoavat materiaalia perhe-elämän kartoittamista varten ja ovat siksi merkittävässä roolissa tutkielmassani. Qumranin liikkeeseen kuului kiistatta myös naisia ja lapsia. Tässä tutkielmassa totean Qumranin kirjoitusten perusteellisen tutkimisen perusteella, että Qumranin kirjoitusten välittämä kuva perhe-elämästä vastaa monilta osin kuvaa, joka meillä on Toisen temppelin ajan juutalaisista perheistä. Teksteissä on myös ristiriitaisuuksia ja muista lähteistä poikkeavia käytäntöjä, mikä on osoitus käytäntöjen moninaisuudesta Toisen temppelin ajalla. Kuitenkin Qumranin kirjoituksista on löydettävissä liikkeelle ominaisia piirteitä sekä liikkeen sisäisestä kehityksestä kertovia tekstejä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että niiltä osin, joilta Qumranin kirjoitukset eroavat muista juutalaisista kirjoituksista, ne välittävät ankarampia säännöksiä ja lain tulkintoja. Esimerkiksi Toisen temppelin ajan juutalaisten keskuudessa yleiset avioliitot veljen tai sisaren lasten kanssa kielletään Qumranin kirjoituksissa. Qumranin kirjoituksissa heijastuu myös liikkeen jakautuminen joihinkin ryhmiin. Kuitenkin usein tehty jyrkkä erottelu avioituvien ja selibaatissa elävien liikkeen jäsenten välillä vääristää lähteiden välittämää tietoa. Erilaisten ryhmien rinnakkainen olemassaolo saattaa tarjota yhden selityksen sille, miksi niin erilaisia tekstejä on säilytetty ja luultavasti luettu yhdessä paikassa. Qumranin kirjoituksissa voikin nähdä merkkejä liikkeen tai liikkeeseen kuuluneen alaryhmän kehittymisestä kohti yksilöistä muodostunutta uskonnollista yhteisöä. Esimerkiksi periteisesti isälle kuuluneiden oikeuksien siirtäminen liikkeen johtohahmoille ja johtohahmoista käytetyt perhemetaforat viittaavat tähän suuntaan

Creating a Cluster of Eco-Efficient Building in the Pirkanmaa Region

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä seikat vaikuttavat ekotehokkaan rakentamisklusterin syntymiseen Pirkanmaan seudulle. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa suositus toimenpiteistä, joilla Tampereen kaupunki voisi edistää klusterin syntymistä. Työssä käytettiin toiminta-analyyttista tutkimusotetta tapaustutkimuksen muodossa. Teoriaosassa menetelmänä käytettiin kirjallisuusselvitystä. Empiirisessä osassa käytettiin teemahaastatteluja sekä kirjallisia lähteitä. Empiirinen osa jakautui benchmarking-tapauksiin, joiden avulla pyrittiin löytämään oppeja menneisyydestä, sekä itse kohdetapaukseen, jonka tulevaisuutta pyrittiin kartoittamaan asiantuntijahaastattelujen avulla. Lisäksi ennen varsinaista aineiston hankintaa perehdyttiin empiiriseen aiheeseen kolmen haastattelun avulla, jotka toimivat esitutkimuksena. Haastatteluja oli yhteensä 16. Tutkimuksessa lähestyttiin aihetta alueellisen kilpailukyvyn, klusterien ja verkostojen kautta. Alueellinen kilpailukyky riippuu innovatiivisuudesta. Innovatiivisuutta puolestaan edistävät sekä maantieteellinen keskittyminen eli klusteroituminen että verkostot. Klusterin toimintaan vaikuttavat sekä sen ulkoinen toimintaympäristö että sen sisäinen dynamiikka, joka syntyy verkostojen toiminnasta. Klusterin syntymiselle löydettiin kirjallisuudesta kolme kriittistä tekijää ja kuusi myötävaikuttavaa tekijää. Kriittiset tekijät ovat: 1) toimivat verkostot ja kumppanuudet, 2) vahva innovaatioperusta ja sitä tukeva T&K-toiminta sekä 3) vahva taitoperusta. Myötävaikuttavat tekijät ovat: 1) riittävä fyysinen infrastruktuuri, 2) suurten yritysten läsnäolo, 3) vahva yrittäjyyskulttuuri, 4) rahoituksen saatavuus, 5) edistyneet markkinat ja 6) paikallinen kilpailu. Haastattelujen perusteella Pirkanmaalla ei nykyisellään ole ekotehokasta rakentamisklusteria. Teoriaosuudessa tunnistetut klusteria edistävät tekijät nähtiin myös haastatteluissa tärkeinä klusterin syntymisen ja luomisen kannalta. Tulosten pohjalta Tampereen kaupungille suositeltiin: luoda kaupungin omat markkinat ekotehokkaalle rakentamiselle, asettaa ekotehokkuusvaatimuksia kaavoitukseen, luoda energia-asioissa edellytykset ekotehokkaalle rakentamiselle, ottaa rakennuttamisessa käyttöön allianssimalli, perustaa ekotehokkaan rakentamisen osaamiskeskus, panostaa tutkimukseen ja innovaatioita edistävään toimintaan, etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja panostaa talotekniikan kokonaisosaamisen kehittämiseen

Varainsiirtoverokanta ja -peruste arvopapereiden luovutuksissa

Tässä tutkielmassa tarkastelen arvopapereiden luovutuksiin liittyviä varainsiirtoveron perusteita. Erityisesti keskityn varainsiirtoverolain (VSVL, 931/1996) kolmannen luvun soveltamiseen arvopapereiden luovutuksissa. Tarkoituksena on tarkastella siis varainsiirtoverolain mukaista arvopaperin määritelmää sekä miten varainsiirtoveron peruste määräytyy arvopapereiden luovutuksissa. Lisäksi tutkielmassa perehdytään hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (40/2023) muutettuihin varainsiirtoveron perusteisiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten varainsiirtovero määräytyy arvopapereiden luovutuksissa. Tutkielmassa on selvitetty varainsiirtoveron perustetta, kun luovutuksen kohteena on osakeyhtiön osake tai asunto- tai kiinteistöyhtiön osake. Lisäksi tutkielmassa on selvitetty, että miten varainsiirtovero määräytyy, kun arvopaperin luovutus liittyy yhtiön jakautumiseen, liiketoimintasiirtoon tai kun kyseessä on arvopaperikauppa. Tutkielmassa on sivuttu myös leimaverolakia (662/1943), sillä osa leimaverolain säännöksistä on siirretty muuttumattomina varainsiirtoverolakiin. Varainsiirtoverolakia tulkittaessa on otettava huomioon sen itseverotusluonne. Pääsääntöisesti luovutuksensaaja on verovelvollinen ja velvollisen on suoritettava kahden prosentin varainsiirtovero kiinteistön tai tiettyjen arvopapereiden vastikkeellisesta saannosta. Varainsiirtoverotuksessa voidaan käyttää myös käännettyä verovelvollisuutta. Yleensä varainsiirtoveron perusteena käytetään luovutuksen kohteen käypää arvoa, kuitenkin perusteeseen voidaan katsoa tietyin edellytyksin myös sellainen suoritusvelvoite, joka tulee luovuttajan hyväksi joko suoraan tai välillisesti. Tällainen suoritusvelvoite on esimerkiksi asuntoosakkeelle jyvitetty yhtiölainaosuus tai osakaslainasaatava, joka tulee joko luovuttajan tai luovuttajan kanssa etuyhteydessä olevan hyväksi. Tutkielman alussa tarkastellaan yleisesti varainsiirtoveron laskentaperustetta ja varainsiirtoverotukseen vaikuttavia oikeusperiaatteita. Kolmannessa luvussa käsitellään varainsiirtoverovelvollisuutta sekä varainsiirtoverolain 20 §:n tarkoittamaa suoritusta ja suoritusvelvoitetta. Neljännessä luvussa tarkastelen varainsiirtoverolain mukaista arvopaperin määritelmää, sekä arvopaperin luovutuksissa käytettyä varainsiirtoverokantaa sekä varainsiirtoveron perustetta. Lisäksi neljännessä käsitellään varainsiirtoverosta vapaita luovutuksia sekä kansainvälisiä tilanteita varainsiirtoverotuksen näkökulmasta. Viidennessä luvussa käsitellään asunto-osakkeiden varainsiirtoveron perusteita valmiiden ja uudiskohteiden osalta

Avorahastuksen soveltuvuus Tampereen seudun linja-autoliikenteeseen

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisääminen on asetettu tavoitteeksi niin Tampereen kaupungin kuin Suomen valtion tasolla. Linja-autoliikenteen osalta avorahastus on yksi keino kilpailukyvyn parantamiseen. Tässä diplomityössä tarkastellaan avorahastusta ja sen vaikutuksia mm. matka-aikoihin, joukkoliikenteen järjestäjän talouteen sekä matkustajatyytyväisyyteen. Erityisenä tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa on avorahastus Tampereen seudun linja-autoliikenteessä. Tutkimukseen liittyy Tampereen seudun joukkoliikenteen linjalla 2 toteutettu avorahastuspilotti. Suuri osa tutkimustuloksista on kuitenkin sovellettavissa myös muihin kaupunkeihin. Avorahastuksessa matkustajan sallitaan nousta linja-autoon muualtakin kuin etuovesta. Pysäkkiajat lyhenevät, sillä matkustajien linja-autoon nousemiseen kuluva aika lyhenee, mikä lyhentää matka-aikoja. Avorahastuksen käyttöönotto lisää myös matkustajatyytyväisyyttä. Toisaalta avorahastuksen käyttöönotolla on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä ilman asianmukaista matkalippua matkustaminen yleistyy. Keskiovien kortinlukijoiden asentamisesta ja matkalipuntarkastajien palkkaamisesta aiheutuu myös kustannuksia. Tarkasteltaessa keinoja ehkäistä liputtomuutta tehokkaimmaksi keinoksi todettiin lipuntarkastukset ja vaikuttaminen matkustajien mielikuvaan niistä. Pysäkkiajat muodostuvat ovien käyttöön kuluvasta ajasta sekä matkustajapalveluajasta. Näistä matkustajapalveluaikaan voidaan vaikuttaa avorahastuksella. Avorahastus voi vaikuttaa matkustajapalveluaikaan kolmella tapaa: jakamalla nousijamäärän useammalle ovelle, lyhentämällä kävelymatkaa pysäkillä sekä tasaamalla linja-auton kuormitusta. Keskeisin näistä tavoista on nousijamäärän jakautuminen. Eri arvioiden mukaan siitä seuraa pysäkkiajan 1–1,5 sekunnin nopeutuminen matkustajaa kohden. Saavutettavat hyödyt riippuvat ovien lukumäärästä sekä käytetystä maksutavasta. Saavutetut hyödyt ovat riippuvaisia myös siitä, kuinka suuri osa matkustajista hyödyntää keskiovia nousemiseen. Työssä selvitettiin kokemuksia avorahastuksesta neljällä eri alueella. Yhteistä kaikille alueille oli, että avorahastuksella saavutettiin tai arveltiin saavutettavan matkustajatyytyväisyyshyötyjä. Avorahastuksen todettiin myös toimivan monimutkaisissakin lippujärjestelmissä. Tampereen seudun avorahastuspilotin tarkastelu osoittautui vaikeaksi, sillä pilottilinjalla käytetyistä autoista suuressa osassa ei ollut avorahastuksen edellyttämää varustelua, jolloin niissä käytettiin kuljettajarahastusta. Pilotista voitiin kuitenkin havaita avorahastuksesta seuraavan matka-aikojen nopeutuminen, vaikka sen suuruutta ei pystytty arvioimaan tarkasti. Lisäksi avorahastuksen todettiin parantavan täsmällisyyttä ruuhka-aikoina. Avorahastuksen matka-aikavaikutuksien arvioimiseksi luotiin regressionalyysillä malli, jolla voidaan laskea pysäkkiaikojen muutos matkustajamäärien perusteella. Mallia sovellettiin Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjoille, joiden keskimääräiseksi matka-ajan muutokseksi arvioitiin 3,2 %. Ruuhka-aikoina matka-aikahyödyt nousevat yli neljän prosentin. Matka-aikojen nopeutumisen myötä arvioitiin linjoilla 5 ja 8 saavutettavan sama palvelutaso yhdellä linja-autolla vähemmän, jolloin saavutetaan arviolta 580 000 € liikennöintikustannussäästöt vuodessa. Avorahastuksen talousvaikutukset riippuvat siitä, mihin liputtomuus asettuu sekä siitä, kuinka suuri osa matkustajista halutaan tarkastaa. HSL-alueen liputtomuusasteen perusteella liputtomuudesta arvioitiin aiheutuvan noin 820 000 € vuosittaiset tulonmenetykset. Lisäksi avorahastuksen myötä kasvaneista matkustajamääristä arvioitiin saatavan 310 000 € vuosittaiset tulot. Vaikka tarkkaa euromääräistä kustannusta tai tulonlisäystä avorahastuksen käyttöönotolle ei voida esittää, voidaan kuitenkin todeta avorahastuksella olevan vain vähäinen merkitys joukkoliikenteen järjestäjän taloudelle.Improving competitiveness of public transport has been set as an objective on level of city of Tampere as well as on level of state of Finland. For bus traffic, all-door boarding is a mean of improving competitiveness. In this master’s thesis all-door boarding and it’s effects on e.g. trip times, economy of transport authority and customer satisfaction are examined. Special focus is on all-door boarding on Tampere region bus transport.The research is related to all-door boarding pilot conducted on bus line 2 of Tampere Regional Transport. Large proportion of results can however be applied to other cities as well. In all-door boarding system passengers are allowed to board a bus also on doors other than front door. Dwell times shorten as passengers’ boarding time shortens which then shortens trip times. Implementing all-door boarding also increases passenger satisfaction. On the contrary, implementing all-door boarding has financial impacts as travelling without proper ticket becomes more common. Installing travel card readers on middle doors has it’s costs also. The most effective ways to prevent fare evasion is conducting ticket inspections and influencing passengers’ perception of ticket inspections based on literature review. Dwell times are composed of time needed for operating doors and passenger service time latter of which can be affected implementing all-door boarding. All-door boarding can effect passenger service time three ways: dividing boarding passengers to multiple doors, shortening walk time on a bus stop and distributing load of a bus. Most essential way is dividing passengers to multiple doors. According to various estimates it causes 1–1.5 second reductions in dwell time per boarding passenger. Benefits depend on amount of doors and payment method used. Benefits depend also how great proportion of passengers use middle doors for boarding. In the thesis experiences of all-door boarding were discovered on four case areas. Common for all areas was that passenger satisfaction increase was achived or was suspected to be achived by implementing all-door boarding. All-door boarding was also found to function on even complex fare structures. Examining all-door boarding pilot by Tampere Regional Transport proved to be difficult as great proportion of buses used on the pilot line were not equiped with equipment necessary for all-door boarding and therefore used usual front-door boarding method instead. It was noticed that implementing all-door boarding caused decrease in trip times, allthough precise value of that decrease couldn’t be presented. All-door boarding was also found out to improve reliability during peak times. In order to estimate all-door boarding’s effect on trip times a regression analysis was carried out, which can be used to calculate change of dwell time based on passenger figures. The method was applied to trunk lines of Tampere Regional Transport in which average reduction in trip time was estimated to be 3.2 %. During peak times trip time benefits will increase to over 4 %. It was estimated that on lines 5 and 8 same level of service can be achvieved with using one bus less than on current situation, which is estimated to cause 580 000 € save of expenses in a year. Financial effects will depend on fare evasion rate and which proportion of passengers travelling will be inspected for fare evasion. It was estimated based on fare evasion rate of transit organised by Helsinki Regional Transport Authority that non-realized ticket incomes are 820 000 € per year. It was also estimated that increase of income by 310 000 € in a year can be expected by increase in number of passengers caused by implementing all-door boarding. Even when precise financial effect of implementing all-door boarding cannot be presented, it can be stated that implementing all-door boarding has only a minor impact on economy of public transport authority

Ympäristönsuojelun ulottuvuuksia : pääroolissa hevonen (Equus caballus)

Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia hevosesimerkin avulla eri ulottuvuuksia ympäristönsuojelusta, kulttuurista, kotieläimistä ja luonnosta. Luonnontieteet eivät kotieläimiä kovinkaan arvosta, kotieläintiede sen sijaan usein katselee eläimiä puhtaasta hyötyajattelun näkökulmasta. Jos kotieläimet eivät kuulu enää luontoon, ovatko ne osa kulttuuriamme? Tähän kysymykseen tutkimus pyrkii hevosesimerkin kautta vastaamaan. Myös villi- ja kotieläinten välistä suhdetta ja statusta ympäristönsuojelussa tarkastellaan tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen viitekehys on ympäristönsuojelutieteellinen analyysi, jonka avulla haetaan vastausta siihen, mitä eri rooleja hevosesta ympäristönsuojelun kentässä voidaan löytää. Hevoselle löytyi ainakin neljä eri roolia: hevonen voi toisaalta olla ympäristönsuojelun kohde, ympäristömuutosten kohde, ympäristömuutosten aiheuttaja ja ympäristöongelmien ratkaisija. Tutkimus ei osoittanut, että hevonen olisi merkittävä ympäristönsuojelullinen toimija, mutta merkittävää oli, että nämä "inhimilliset" roolit pystyy sille löytämään. Tärkein hevosen rooli on suojelukohteena oleminen: jotkut hevosmuodot ja käyttömuodot ovat uhattuina. Suojeltavia kohteita on ainakin hevosen työkäyttö sekä monet maatiaisrodut. Suojelukohteena olemisen tutkimiseen kehiteltiin tässä työssä käsite kulttuuris-ekologinen lokero. Sen avulla pyrittiin osoittamaan, että myös kotieläimet ansaitsevat suojeluarvon ympäristönsuojelussa, vaikkakin inhimillinen kulttuuri on vaikuttanut niihin vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Suojelun argumentteina voidaan käyttää muitakin kuin puhtaasti ekologisia perusteluja. Esimerkkeinä käytetään mm. suomenhevosta ja Amerikan ja Australian villiintyneitä hevosmuotoja. Ihminen on aikanaan ensin metsästänyt hevosta, sitten kesyttänyt se. Ympäristömuutosten aiheuttaminen hevoselle jatkuu nykyäänkin esim. jalostuksen ja ympäristövaikutusten (esim. melun) kautta. Nykyään hevosia elää keskuudessamme pääosin vain domestikoituneessa muodossaan. Kotieläinten kesyttäminen yleensäkin on vaikuttanut vastavuoroisesti valtavasti myös ihmisen kulttuureihin. Hevonen voi aiheuttaa ihmisen kumppanina ympäristöongelmia esim. eroosion, maastovaurioiden ja ravinnekuormituksen muodossa. Hevonen voi olla myös ympäristöongelmien ratkaisija mm. vertailtaessa hevosvoimaa polttomoottorilla käyviin koneisiin

Yritysbrändi-identiteetin kehittäminen fuusioituneessa yrityksessä sisäisen brändäyksen avulla - Tapaus DSV Oy

Tutkimuksen aiheena oli yritysbrändi-identiteetin kehittäminen fuusioituneessa yrityksessä sisäisen brändäyksen avulla. Tutkimusongelma oli se, miten fuusioituneelle yritykselle saadaan brändi-identiteetti, jonka organisaatio omaksuu. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli ymmärtää holistista brändijohtajuutta. Toisena tavoitteena oli määrittää tapausyrityksen nykytila ja siihen liittyvät strategiset kehittämistarpeet. Kolmantena tavoitteena oli priorisoida kehittämiskohdat niin, että tiedetään, mistä holistisen brändijohtamisen kehittämisen tulisi lähteä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli holistinen brändijohtaminen, josta keskityttiin brändi-identiteettiin ja sisäiseen brändäykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tapausyrityksen kartoitusvaiheessa myös positionti, viestintä ja imago. Tutkimus oli laadullinen, sen näkökulma hermeneuttinen ja tutkimusotteena tapaustutkimus. Käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä olivat havainnointi, teemahaastattelu ja ryhmäteemahaastattelu. Havainnointia tehtiin kahdessa tapausyrityksen myyntikoulutustilaisuudessa. Tutkimusta varten tehtiin viisi teemahaastattelua tapausyrityksen asiantuntijoille sekä Suomesta että Tanskasta. Sisäisen brändäyksen mallia testattiin järjestämällä ryhmäteemahaastattelu tapausyrityksen työntekijöille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että DSV:ssä brändinrakennus on alkuvaiheessa. DSV:ssä käytetään luontevasti erilaisia sisäisen viestinnän muotoja, mutta niitä voi tehostaa keskittymällä osastojen väliseen viestintään, jotta DSV:n identiteetti siirtyisi jokaiselle työntekijälle. Osastojen sisäisten ryhmien identiteetit ovat vahvempia kuin DSV:n yhteinen identiteetti, minkä takia osastojen välille muodostuu konflikteja, jotka johtavat aukkoihin tiedonkulussa. DSV:n tärkein tehtävä holistisen brändijohtamisen kannalta on päättää brändi-identiteetistä ja levittää se organisaatioon, jotta aukot tiedonkulussa umpeutuisivat.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Atlet, hästtjej eller kvinna? : En studie om kvinnliga professionella ryttares kroppsbild

I denna avhandling undersöks kvinnliga proffsidrottares reflexiva förhållande till sin kropp. Frågan om deras idrottarskap, hur de tar hand om sin kropp och vad de tänker om både sin egen och hästens kropp som idrottare är centrala frågor i behandlingen av ämnet. Den teoretiska referensramen baserar sig på Bourdieus klassiska habitusbegrepp, applicerat på idrottande kvinnor i ridsport och hur de ser på sig själva och varandra, och på Crossleys reflexiva kroppstekniker, applicerat på ryttarens kropp och hästens kropp samt deras kroppars reflexiva förhållande. Forskningsfrågan handlar om kvinnliga, manliga och idrottsliga aspekter i ridningssammanhang, och ifall det är mer accepterat att vara kvinna och toppidrottare i ridning än i andra idrottsgrenar. Ridsport är en alldeles särskild sport genom att muskler och styrka inte är det viktigaste, utan andra grenspecifika kompetenser också spelar en stor roll. Dessutom är förhållandet till hästen viktigt. Ridsport är den enda OS-grenen där män och kvinnor tävlar mot varandra på samma nivå, och en gren som kvinnor tagit till sig både som hobby och toppidrott. I stallomgivningen blandas kvinnliga och manliga sätt och attribut på ett naturligt sätt: män kan bli vårdare och visa känslor, och kvinnor kan bli tuffa och starka. Denna kvalitativa studie baserar sig på åtta halvstrutkurerade temaintervjuer med informanter av varierande nationaliteter. På basis av resultaten av denna undersökning kan man säga att ridning är en icke-problematisk idrottsgren för kvinnor. Professionella kvinnoryttare känner sig bekväma i sin kropp både på hästryggen, då de utövar sin sport, och utanför hästvärlden. De känner inte att de måste ge upp sin kvinnlighet för sitt idrottande, till skillnad från vad flera studier om till exempel ishockey-eller fotbollsspelande kvinnor visar på. Ridning visade sig vara en intressant reflexiv kroppsteknik. Hästens och ryttarens kroppar påverkar och formateras av varandras kroppar i ett ömsesidigt förhållande både i stunden och på längre sikt. Ryttarskapet är en implementerad del av proffsryttarnas identitet och påverkar deras habitus. Det tycks vara så att kvinnliga proffsryttare inte behöver välja mellan att vara atlet, hästtjej eller kvinna. Det går bra att vara all tre av dessa på samma gång eller variera mellan dessa roller enligt sitt eget tycke