Synergisen ryhmän viestintä : Tapaustutkimus työryhmän viestinnästä Internet-konsulttiyrityksessä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on kuvata, millaista synergisen ryhmän viestintä on. Tutkielmassa tarkastellaan, millaista viestintää tarvitaan työryhmän jäsenten innostuksen, sitoutumisen, luovuuden ja oma-aloitteisuuden tukemiseen sekä toisaalta ryhmän ohjaamiseen kohti sille asetettuja tavoitteita. Tutkielman kohteena on Internet-konsulttiyrityksessä työskentelevä kahdeksan hengen tiimi, jonka jäsenet kehittivät langattomia Internet- ja muihin teknologioihin perustuvia palveluita. Työ on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto perustuu ryhmä- ja yksilöhaastatteluihin, joissa ryhmän jäseniä on haastateltu narratiivista haastattelutekniikkaa käyttäen. Haastatteluaineiston rikastamiseksi haastatteluihin sisällytettiin myös lyhyt mielikuvaharjoitus. Aineistoa analysoidaan kahdesta näkökulmasta, faktanäkökulmasta ja haastatteluaineiston kertomuksellisuuden näkökulmasta. Haastatteluaineiston analyysikehyksenä käytetään Ernest G. Bormannin fantasiateema-analyysiä. Tutkielman mukaan synergisen ryhmän viestintä on vuorovaikutustilanteista ja viestintään osallistuvien ihmisten sosiaalisista suhteista rakentuva vuorovaikutusverkosto. Vuorovaikutustilanteissa viestintä joko ohjaa ryhmän toimintaa tai tukee ryhmän jäsenten aktiivista osallistumista, oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutuksessa syntyvien näkökulmien monimuotoisuutta. Ryhmän jäsenten oma-aloitteisuutta ja luovuutta tukeva viestintä nähdään vapaamuotoisena, ihmisten solmimiin sosiaalisiin suhteisiin perustuvana kanssakäymisenä. Vuorovaikutustilanteita eivät ohjaa muodolliset menettelytavat tai hierarkkinen arvojärjestys, vaan siihen osallistuvat ryhmän jäsenet ovat tasa-arvoisessa asemassa. Viestintätilanteisiin osallistuminen on myös vapaata. Hyväksyvä ilmapiiri edistää verkoston jäsenten keskinäistä luottamusta, kannustaa tiedon jakamiseen sekä uusien ajatusten ja ratkaisujen esilletuomiseen. Ryhmän toimintaa ohjaava viestintä on tarkkaa ja säännöllistä vuorovaikutusta, jossa selvennetään ja yhdennetään verkoston jäsenten näkemyksiä. Siinä viitataan yleensä ryhmän toiminnalle asetettuihin vaatimuksiin, kuten tavoitteisiin, ryhmän jäsenten keskinäiseen työnjakoon tai sovittuihin vastuualueisiin. Ryhmän jäsenten työnjaon mukaiset roolit vaikuttavat siihen, ketkä osallistuvat ohjaavaan viestintään. Osallistuminen viestintätilanteisiin on rajoitettua. Aloite ohjaavaan viestintään tulee useimmiten niiltä henkilöiltä, joiden tehtäviin ryhmän ohjaaminen kuuluu. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat Aulan (1999) ”Organisaation kaaos vai kaaoksen organisaatio?” ja Åbergin (1993) ”Riemua johtamiseen! Esimiehen viestintäopas”

Ruotsiin 2000-luvulla rakennettuja kirkkoja ja moskeijoita kaupunkitilassa – näkymätön islam

Kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia, miten Ruotsin kolmelle suurimmalle kaupunki­seudulle 2000-luvulla rakennetut kirkot ja moskeijat sijoittuvat kaupunkirakenteeseen uskonto­dialogin ja spontaanien kohtaamisten näkökulmasta. Globalisaatio ja maahanmuutto ovat muovanneet Ruotsista viime vuosikymmeninä pluralistisen ja moniuskontoisen yhteiskunnan. Moskeijarakennus on tärkeä muslimien identiteetille ja tukee kotoutumista. Uskontodialogi edistää yhteiskuntarauhaa. Vuoropuhelu voi olla virallista ja järjestettyä tai epävirallista ja spontaania. Sitä voidaan käydä kaupunkitilassa. Autojen ehdoilla tapahtunut suunnittelu leveine valtaväylineen ja laajoine pysäköinti­alueineen ei edistä ihmisten välistä kanssakäymistä. Sen sijaan laadukas kävely-ympäristö, julkinen liikenne sekä palvelujen ja asumisen läheisyys edesauttavat spontaanien kohtaamisten syntyä. Yhdeksän kohde-esimerkkiä on tutkittu ortoilmakuvien ja Google Mapsin Street View -toiminnon avulla. Tarkastellut kirkot sijaitsevat spontaanin uskontodialogin kannalta otollisissa paikoissa: kaupunginosakeskuksissa palveluitten äärellä julkisen liikenteen solmukohdissa asutuksen ympäröiminä. Moskeijoitten sijainti on puolestaan pääsääntöisesti syrjäinen ja epäsuotuisa. Aihe on ajankohtainen Suomessakin, jonne suunnitellaan rakennettavan moskeijoita. Kaavoituksessa olisikin syytä ottaa huomioon spontaanien kohtaamisten mahdollisuus kaupunkitilassa ja pitää mielessä uskontodialogin yhteiskuntarauhaa lujittava merkitys

Diffusion of hydrophobin proteins in solution and interactions with a graphite surface

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Hydrophobins are small proteins produced by filamentous fungi that have a variety of biological functions including coating of spores and surface adhesion. To accomplish these functions, they rely on unique interface-binding properties. Using atomic-detail implicit solvent rigid-body Brownian dynamics simulations, we studied the diffusion of HFBI, a class II hydrophobin from <it>Trichoderma reesei</it>, in aqueous solution in the presence and absence of a graphite surface.</p> <p>Results</p> <p>In the simulations, HFBI exists in solution as a mixture of monomers in equilibrium with different types of oligomers. The oligomerization state depends on the conformation of HFBI. When a Highly Ordered Pyrolytic Graphite (HOPG) layer is present in the simulated system, HFBI tends to interact with the HOPG layer through a hydrophobic patch on the protein.</p> <p>Conclusions</p> <p>From the simulations of HFBI solutions, we identify a tetrameric encounter complex stabilized by non-polar interactions between the aliphatic residues in the hydrophobic patch on HFBI. After the formation of the encounter complex, a local structural rearrangement at the protein interfaces is required to obtain the tetrameric arrangement seen in HFBI crystals. Simulations performed with the graphite surface show that, due to a combination of a geometric hindrance and the interaction of the aliphatic sidechains with the graphite layer, HFBI proteins tend to accumulate close to the hydrophobic surface.</p

The diverse structures and functions of surfactant proteins

Surface tension at liquid–air interfaces is a major barrier that needs to be surmounted by a wide range of organisms; surfactant and interfacially active proteins have evolved for this purpose. Although these proteins are essential for a variety of biological processes, our understanding of how they elicit their function has been limited. However, with the recent determination of high-resolution 3D structures of several examples, we have gained insight into the distinct shapes and mechanisms that have evolved to confer interfacial activity. It is now a matter of harnessing this information, and these systems, for biotechnological purposes

Virta-kortin käytön arviointi

Opinnäytetyöni tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemuksia ja palautetta Virta-kortin käyttäjiltä. Tarkoituksena oli vastaavien toimintamallien tutkimustulosten ja Virta-kortin käyttäjien näkemysten perusteella esittää huomioita, joita työn tilaaja voisi hyödyntää toimintamallin kehittämisessä. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat vähävaraisuuden vaikutus hyvinvointiin, hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden edistäminen kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saavutettavuudella. Käyttäjien kokemukset ja mielipiteet toimivat työn lähtökohtana ja tutkimustuloksia tarkastellaan tästä näkökulmasta. Virta-kortin käyttäjäkokemuksia keräsin suunnittelemani, kortin hankkineille tarkoitetun, päiväkirjan avulla. Päiväkirja oli saatavilla, kun Virta-korttia alettiin myymään tammikuussa 2017. Kolme Virta-kortin ostanutta henkilöä täytti ja palautti Virta-päiväkirjan määräaikaan mennessä. Lisäksi haastattelin puhelimitse kolmea ja sähköpostitse yhtä Virta-kortin käyttäjää. Haastattelussa käytin muodostamaani teemahaastattelun runkoa. Haastattelut toteutin kesäkuun 2017 aikana. Kaikki Virta-kortin hankkineet olivat erittäin tyytyväisiä korttiin ja sillä saataviin etuihin ja palveluihin. Liikuntapalveluita käytettiin kortilla selkeästi enemmän kuin kulttuuripalveluita. Kortista oltiin laajalti kiinnostuneita. Kuntalaisten tiedustelut kortista liittyivät useimmiten käytänteisiin ja kohderyhmiin. Tutkimukseni tulokset olivat hyvin samansuuntaiset aiempien, vastaavista toimintamalleista tehtyjen tutkimusten kanssa. Toimintamallin kehittämisessä tulisi pohtia laajentamista uusiin kohderyhmiin sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytön mahdollistavien etujen liittämistä korttiin.Purpose of this thesis was to collect experiences and feedback from users of Virta-card. Based on opinions of persons using Virta-card and on similar researches, I presented observations that commissioners of my thesis could use when developing operations model of Virta-card. Theoretic frame of reference in this thesis consists of information and researches about lack of means and its effects on welfare, improvement of welfare in municipalities and developing equality of inhabitants by supporting their possibilities to access cultural and physical services. The study was based on experiences and opinions of persons who were using Virta-card. Research results were also considered from this point of view. I collected information from users using diary, which I designed for users to fill. Diary was available at the same time that they began to sold Virta-card in January 2017. Three persons filled in and returned the Virta-diary. In addition I also interviewed three Virta-card users by phone and one via e-mail in June 2017. Interviews were based on themes that I planned in advance. All the users were satisfied with the card and benefits and services it offers. Physical services were used clearly more than cultural services. People were widely interested about the card. Inhabitant’s inquiries were in most cased related to usage and target groups of the card. Results of my research were in line with the earlier studies on similar operations models. When developing Virta-card it could be useful to consider expanding the model by offering the card to new target groups, and adding some benefit that makes it possible for users to apply cultural and physical services better

Luonto puhuu teatterissa : vaellusesitys Tuomarinkylän kartanon puistossa

Tässä opinnäytetyössä tekijä käsittelee teatterin luontosuhdetta erityisesti ympäristökeskeisissä esityksissä, joissa luonnonympäristö on nostettu esityksen keskiöön ihmisen sijasta. Tapausesimerkkinä on Kuku meijän kuulijoita -vaellusesitys, jonka kirjoittaja teki yhdessä työparinsa kanssa Tuomarinkylän kartanon puistoon osana työharjoitteluaan Helsingin kaupunginmuseossa. Historialliseen kontekstiin sijoittunut vaellus hyödynsi suomalaisia kansanlauluja ja -uskomuksia, ja sen kohderyhmänä olivat esikoulu- ja koululaisryhmät. Esityksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli ympäristökasvatuksellinen: saatella lapset kokemuksellisesti kohtaamaan elävää luontoa arjesta poikkeavalla tavalla. Esitystä tarkastellaan vasten ympäristökeskeisen teatterin teoriaa ja vertaillaan muihin ympäristökeskeisiin esityksiin, joita on tehty niin Suomessa kuin ulkomailla. Työssä tarkastellaan esityksen dramaturgian rakentumista luonnonympäristön antamien impulssien pohjalta sekä fokuksen liikkumista esityksen sisällä puiden, esiintyjien ja yleisön välillä. Kirjoittaja pohtii myös puiden erilaisia rooleja esityksessä sekä esiintyjän ja ympäristön suhdetta. Tutkimusmateriaalina ovat esityksen suunnitteluvaiheessa otettujen valokuvien lisäksi yleisön tekemät piirustukset, joiden avulla kirjoittaja tutkii ja tulkitsee yleisön kokemusta esityksestä. Kirjoittaja toteaa, että esityksen sisään rakennettu fokuksen liikkuminen näkyy myös lapsikatsojien tekemissä piirustuksissa: Yhdentyyppisissä piirustuksissa puut ovat keskeisin ja tärkein elementti, eikä ihmisiä välttämättä näy lainkaan. Toisissa ihmiset ja puut näyttäytyvät rinnakkain, samankokoisina. Eräissä piirustuksissa ihmiset ovat keskiössä, ja ympäristön elementit näkyvät taustalla. Kirjoittaja pohtii, kuinka erityinen esitystila luonnonympäristö on sisätilaan verrattuna. Ulkotila vaikuttaa ihmisen aisteihin voimakkaasti, ja ympäristön yllättävät tapahtumat haastavat ennalta käsikirjoitetun esityksen. Tekijä esittää, että ympäristön nostaminen esityksen keskiöön ihmisen sijaan on sinänsä jo vahva esityspoliittinen valinta, vaikka esityksessä itsessään ei eksplisiittisesti tuoda esiin tekijän ajatuksia ihmisen ja ympäristön suhteesta. Lopuksi kirjoittaja pohtii, millaisia ympäristökeskeisiä esityksiä olisi mahdollista tehdä ja miten ympäristökeskeisillä esityksillä voisi olla enemmän vaikuttavuutta myös teatterin ja esittävän taiteen ulkopuolella.In the present thesis, the author examines the relationship between theatre and nature, especially in environmental performances, where the core of the performance is focused on the natural performance site rather than on humans. The case studied provides a participatory walkabout performance Kuku meijän kuulijoita carried out in the park of the manor house Tuomarinkylä, as part of an internship at the Helsinki City Museum. The performance, with a historical backdrop, makes use of traditional Finnish folk songs and beliefs, and is targeted to preschool groups and school classes. One of the main goals is to give environmental education through this natural experience outside the context of everyday life. The case is investigated through the theory of environmental theatre and compared with other performances in the same field, both domestic and international. The work examines how the dramaturgy is built up from the impulses given by the natural surroundings and how the focus moves between the trees, the performers and the audience. Moreover, the author ponders on different roles of the trees and the relationship between the performer and the environment. Besides the photos taken during the creation process, the research material comprises drawings made by the spectators, which the author uses to clarify and interpret the spectators' experiences. She states that the intended focus shift can be detected in the drawings: one group of spectators assigns the trees the most important role, the second group pictures humans and trees as parallel, equally sized, and the third group places people to the front, leaving the natural environment in the background. The author meditates how special natural environment is as a performance site when compared with an indoor space. Being outside has a strong effect on all human senses, and surprising environmental occurrences challenge the scripted performance. The writer articulates that making nature-centered rather than human-centric performances is always a political choice, even though the act itself would not promote explicit opinions about the relations between humans and the environment. To conclude, the author reflects upon future environmental performances and their potential effects also on the world outside the fields of performing arts and theatre

Asiakastyytyväisyyskartoitus tieto- ja kustannuspalveluihin erikoistuneelle yritykselle

Tämä opinnäytetyö on tehty RPT Byggfakta Oy:n toimeksiannosta. RPT Byggfakta Oy on rakennusalan ja teollisuuden tietopalveluihin ja kustannustoimintaan erikoistunut yritys. Tämän työn tavoite on antaa RPT Byggfaktalle selvitys siitä, kuinka tyytyväisiä heidän asiakkaansa ovat heidän RPT Smart ja FaktaNet Live -palveluihin sekä selvittää, mitkä asiat saavat asiakkaat jatkamaan tilauksiaan. Näiden tietojen avulla RPT voisi kohdistaa markkinointiaan oikeisiin asiakkaisiin ja tehdä parannuksia hanketietopalveluihinsa. Tämän työn tarkoitus on kartoittaa RPT Byggfaktalle kyselytutkimuksen avulla asiakastyytyväisyyttä RPT Smart- ja FaktaNet Live -palveluihin liittyen. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu asiakaslähtöisen toiminnan eri ulottuvuuksiin, jossa perinteisen asiakastyytyväisyyden lisäksi painottuvat toisaalta pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin liittyvä asiakasuskollisuus ja toisaalta vuorovaikutusta ja asiakkaan osallistumista korostava asiakaskokemus. Lisäksi työn teoriaosuudessa käsitellään palvelujen asemaa, asiakkaan näkökulmaa lisäarvoa tuottavien ratkaisujen ostajana sekä palvelujen vuorovaikutteista markkinointia, jossa asiakassuhteen hoidosta vastaavat paitsi myyjät myös palveluprosessiin osallistuvat muut henkilöt. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin määrällisiä menetelmiä. Kyselylomake tehtiin Google Formsin avulla ja lähetettiin sähköpostitse tutkittaville. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel ohjelmaa käyttäen. Asiakasuskollisuuden luominen ja varmistaminen edellyttää vahvaa positiivista asiakaskokemusta, joka on rakennettavissa luomalla yritykseen sen kaikki toiminnot ja työntekijät kattava yhtenäinen asiakaslähtöinen toimintakulttuuri. Ratkaisevaa on yritysjohdon sitoutuminen ja osallistuminen tarvittavan kulttuurimuutoksen toteuttamiseen. Tutkimustulosten valossa RPT Byggfaktan kannattaisi uusasiakashankinnan ohella panostaa siihen, että nykyiset FaktaNet Live käyttäjät siirtyisivät RPT Smart -palvelun käyttäjiksi. Tätä puoltavat muun muassa RPT SMART käyttäjien 100 %:n vastaukset koskien palvelun käytön suosittelua ja odotusten täyttymistä, jotka molemmat ovat tärkeitä elementtejä asiakasuskollisuuden rakentamisessa

Kundtillfredsställelse vid Ingå S-market

Syftet med detta examensarbete var att med hjälp av teori om kundtillfredsställelse och Varubodens butikkoncept få fram ett underlag som jag kunde tillämpa i min kundundersökning i butiken. Min uppdragsgivare är Varuboden. I arbetet behandlas även detaljhandeln på glesbygden och dess situation. Ingå är en liten ort vilket skall tas i beaktande även i butikkonceptet. Den häftigaste säsongen är sommaren, med sommargästerna. Målet med undersökningen var att få veta om kunderna är nöjda med Ingå S-market. Resultatet baserar sig på 162 enkätsvar. Respondenterna valdes slumpmässigt. Kundundersökningen utfördes på ägarkundsdagen den 18.11.2010 mellan kl 10-18. Frågorna var färdigt formulerade av uppdragsgivaren, jag hade inte möjlighet att påverka dem. Resultatet visar att kunderna i det stora hela är nöjda. Speciellt nöjda är de med renheten samt personalens serviceinriktning. Små justeringar i tidningsreklamen vore dock något att tänka på. Prisnivån var kunderna mest neutralt inställda till. Ekologiska produkter och en köttdisk efterfrågades i kommentarerna. I många svar kom det fram att Ingå S-market upplevs som en egen och hemtrevlig butik där kunderna känner de flesta av personalen. Med hjälp av kundundersökningen får Varuboden fram kundernas åsikter och kunderna får den känslan att vi lyssnar på dem och att de har en chans att påverka. ____________________________________________________________ Språk: Svenska Nyckelord: Butikkoncept, kundtillfredsställelseThis bachelor´s thesis is based on theory about the store concept and customer satisfaction. The theory will be used as a basis for customer research at Ingå. Varuboden has commissioned the work. The theory part also deals with retail trade in the sparsely populated country side. Ingå village is small, which has to be taken to consideration when planning the store concept. The most active season is the summer with lively boat tourism and summer guests. The aim of the thesis is to find out whether the customers are satisfied with Ingå S-market. A total of 162 questionnaires were returned and the result is based on them. The customers that participated in the study were randomly selected. The questions were formulated by the commissioner. The results show that customers are generally satisfied, especially with the cleanliness of the store and the service-minded personnel. Some adjustments could be made in the newspaper advertising. Customers’ attitudes were mostly neutral toward price level. The comments showed that customers want more ecological products and a meat service counter was requested. Many customers wanted to point out that S-market in Ingå feels very familiar and they know almost everyone of the personnel which gives a homelike feeling. By means of the customer research Varuboden wanted to find out their customers’ thoughts and wishes. Varuboden wants the customers to feel that the company listens to them and that their opinion matters. _____________________________________________________________ Language: Swedish Key words: store concept, customer satisfaction _____________________________________________________________Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kauppakonseptiin ja asiakastyytyväisyyteen perustuvalla teorialla saada aikaan pohja jota voitiin soveltaa asiakaskyselyyn. Työn toimeksiantaja on Varuboden. Teoriaosassa perehdytään myös vähittäiskauppaan maaseudulla. Inkoo on pieni paikkakunta, se tulee ottaa huomioon kauppakonseptissa. Kaikista kiivain sesonki on kesä kesävieraineen. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Inkoon S-marketin asiakkaiden tyytyväisyys. Kyselyyn tuli 162 vastausta, joihin tulos perustuu. Vastaajat valittiin sattumanvaraisesti. Kysely suoritettiin asiakasomistajapäivänä 18.11.2010 klo 10–18. Toimeksiantaja oli valmiiksi laatinut kysymykset. Tulos osoittaa että asiakkaat ovat suurilta osin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä asiakkaat ovat kaupan puhtauteen sekä henkilökunnan palvelusuuntautuneisuuteen. Pieniä säätöjä voisi tehdä lehtimainosten parantamiseksi. Asiakkaat suhtautuivat hintatasoon neutraalisti. Kommenteissa tuli esille, että luomutuotteilla ja lihatiskillä olisi kysyntää. Kyselykaavakkeiden perusteella kävi ilmi, että Inkoon kauppa tuntuu omalta kaupalta, jossa tunnetaan suurin osa henkilökunnasta, se luo kodikkuutta. Kyselyn avulla Varubodenilla on mahdollisuus kuulla asiakkaiden mielipiteitä, ja asiakkaat saavat tuntea, että heitä kuunnellaan ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. ___________________________________________________________ Kieli: Ruotsi Avainsanat: kauppakonsepti, asiakastyytyväisyys __________________________________________________________

Motoristen taitojen kehittämisen menetelmäpakki 1-2-vuotiaille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa menetelmäpakki 1-2-vuotiaiden motorisen kehityksen tueksi. Menetelmäpakki on tehty Vantaan kaupungin varhaiskasvatusyksikköön, mutta on helposti sovellettavissa muihinkin varhaiskasvatusyksikköihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli monipuolistaa oppimisympäristöjä tukeakseen lapsen motorisia taitoja. Opinnäytetyö oli muodoltaan toiminnallinen, mutta tutkimuskysymyksenä toimi: Miten varhaiskasvatuksessa voi kehittää 1-2-vuotiaan lapsen motorisia taitoja? Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä, alle kolmevuotiaan lapsen kehitystä, fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa sekä leikin ja musiikin merkitystä motoristen taitojen tukena. Menetelmäpakki rakennettiin teoriaosuuden, varhaiskasvatushenkilöstön kyselylomakkeen sekä opinnäytetyön tekijän omien kokemuksien ympärille. Menetelmäpakista saatu palaute oli konkreettista ja sitä muokattiin palautteen perusteella. Sitä pidettiin selkeänä ja tarpeeksi tiiviinä. Menetelmäpakki otettiin hyvin vastaan lisänä lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koettiin, että sen pohjalta pystyy järjestämään toimintaa arjen eri toimintoihin ja muun muassa siirtymätilanteisiin. Asiasanat: varhaiskasvatus, varhaisvuodet, menetelmäpakki, motoriset taido