Journal Staff

Current assessment methods after an ACL injury do not consider how the individuals themselves experience their participation in activities or what factors they think have affected their current activity level

Työ ja tavat tutuiksi - Perehdytyskansio Vantaan kaupungin Geriatriselle arviointi- ja akuuttiosastolle

Työelämän muutokset ja henkilökunnan vaihtuvuus ovat nykypäivää hoitotyössä. Hyvä perehdytys on avainasemassa työpaikoilla ja sitä on kehitettävä jatkuvasti tämän päivän työelämän vaatimusten mukaan. Uuden työntekijän hyvällä perehdytyksellä edistetään osaamista ja hyviä työmenetelmiä sekä ennaltaehkäistään virheitä. Hyvä perehdytys edistää myös työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Yhä useammin perehdytys on ympärivuotista, jatkuvaa toimintaa ja ulottuu koko henkilökunnan tasolle osaamisen jatkuvana kehittämisenä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tiedoiltaan kattava ja ulkoisesti kiinnostava perehdytyskansio Vantaan kaupungin Geriatrisen akuuttiyksikön arviointi- ja akuuttiosastolle (AKOS 1). Opinnäytetyö sai alkunsa työyhteisön ehdotuksesta ja se on toteutettu yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Se on tarkoitettu sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisen tueksi että koko henkilökunnan avuksi jokapäiväiseen työhön. Opinnäytetyön raporttiosuudessa käsitellään perehdyttämisen teoriaa ja sen merkitystä työyhteisölle. Raportissa on huomioitu myös lainsäädäntö, ja sen kautta siirrytty käsittelemään organisaatiossa tapahtuvaa perehdytysprosessia. Tähän kuuluvat työntekijän perehdyttämisen suunnitteleminen, rekrytointi, työnopastus sekä kehitys- ja arviointityö. Perehdyttämisen menetelmiä käsiteltäessä on keskitytty apumateriaalien käyttöön, joka siis johdattaa perehdytyskansion toteuttamiseen. Lopuksi raporttiin on kuvattu opinnäytetyön onnistumisen arviointi. Perehdytyskansion sisältö on jaettu kolmeen selkeään kokonaisuuteen, jotka ovat hallinto ja palvelussuhteen perusasiat, perehdytys osastolle sekä toimintaohjeita päivittäisen työskentelyn tueksi. Perehdytyskansiosta oli tarkoitus tehdä kattava ja helppolukuinen, sekä ulkoasultaan mielekäs ja perinteisestä poikkeava. Lisäksi perehdytyskansiosta tehtiin sähköinen versio, jonka jokainen työntekijä voi tallentaa omalle työpöydälleen. Näin asioita on helppo päivittää ja saada perehdytyskansio säilymään osaston henkilökunnan käytössä mahdollisimman pitkään. Perehdytyskansion arvioimista varten kyseisellä osastolla toteutettiin kirjallinen palautekysely osaston työntekijöille. Palaute oli ainoastaan positiivista. Erityisesti perehdytyskansion selkeyteen, kattavuuteen sekä helppolukuisuuteen oltiin tyytyväisiä. Positiivista palautetta annettiin myös runsaasta värien ja kuvien käytöstä. Sekä uudelle että vanhalle työntekijälle koettiin olevan runsaasti hyötyä perehdytyskansiosta.Getting familiar with work and its ways - An orientation guide for a geriatric assessment and acute ward in the city of Vantaa The general changes occurring in the workplace and the changing everyday staff are part of nursing today. Good orientation is a key factor in the workplace and requires constant developing according to the demands. With good orientation new employees improve their skills, obtain good working methods and prevent mistakes. Good orientation promotes well-being at work as well as job satisfaction. Orientations take place year-round reaching staff at all levels as part of the continuous improvement of skills. The aim of this thesis was to produce an informative and universally interesting orientation guide for a geriatric assessment and acute ward in the city of Vantaa. Discussions with the staff on the ward and the hospital administration, along with their continued support, enabled the development and completion of this thesis. The purpose of the orientation guide was both to aid orientation of new employees and facilitate the everyday work practices of the staff as a whole. The theory of orientation and its meaning to staff is discussed in the report section of this thesis. Laws and regulations have been considered, after which the process of orientation within this organization is analyzed. Planning of orientation methods for employees along with recruitment, work guidance as well as the development and evaluation of work practices are included in the guide. The methods of orientation focus on instructional material. Finally, an evaluation of the orientation guide is included based on feedback from staff on the ward. The content of the orientation guide is divided into three distinct sections; Administration and the employee-employer relationship, orientation and guidance on how to manage different situations on the ward. The objective was to provide an informative, easy-to-read and attractive orientation guide. In addition, the orientation guide is available as an electronic version which can be downloaded on employees’ computers. It is designed to be easily updated as well as an accessible system for the employees, thus maintaining its usefulness. The orientation guide was evaluated through a written questionnaire by the staff on the ward. Feedback received was positive citing the clarity, informative quality and layout of the guide as well as the color scheme and use of images. The orientation guide was found to be useful for both the veterans and newly employed members of staff

Hur gynnas elever med IF av ett visuellt stöd i matematikundervisningen, i grundsärskolan?

I vårt arbete som speciallärare i grundsärskolan har vi märkt att matematiska uppgifter ofta är svåra för elever med intellektuell funktionsnedsättning (IF) att förstå. Internationell forskning visar att visuellt stöd kan vara gynnsamt för elever med IF men i svensk kontext har vi inte kunnat hitta studier om detta. Därför valde vi att genomföra denna studie som undersöker betydelsen av visuellt stöd i matematikundervisningen i grundsärskolan för elever som läser ämnen. Vilken effekt har det på elevernas matematiska förståelse och engagemang och hur upplever eleverna själva stödet? Urvalet i studien utgjordes av sex elever i årskurs 2–7 på två grundsärskolor i Mellansverige. Studien är en kombination av metoder, där de kvantitativa metoderna utgjordes av ett kvasiexperiment (singel-subjekt ABA – design) och strukturerade observationer. De kvalitativa datainsamlingsmetoderna bestod av semistrukturerade intervjuer med eleverna och semistrukturerade observationer dokumenterade med hjälp av fältanteckningar. Resultatet visade att flera elever förbättrade sina resultat gällande matematikuppgifterna under interventionen. Samtidigt visade variation i elevers utvecklingslinjer på både möjligheter och utmaningar vid användning av visuellt stöd i grundsärskola

Hur gynnas elever med IF av ett visuellt stöd i matematikundervisningen, i grundsärskolan?

I vårt arbete som speciallärare i grundsärskolan har vi märkt att matematiska uppgifter ofta är svåra för elever med intellektuell funktionsnedsättning (IF) att förstå. Internationell forskning visar att visuellt stöd kan vara gynnsamt för elever med IF men i svensk kontext har vi inte kunnat hitta studier om detta. Därför valde vi att genomföra denna studie som undersöker betydelsen av visuellt stöd i matematikundervisningen i grundsärskolan för elever som läser ämnen. Vilken effekt har det på elevernas matematiska förståelse och engagemang och hur upplever eleverna själva stödet? Urvalet i studien utgjordes av sex elever i årskurs 2–7 på två grundsärskolor i Mellansverige. Studien är en kombination av metoder, där de kvantitativa metoderna utgjordes av ett kvasiexperiment (singel-subjekt ABA – design) och strukturerade observationer. De kvalitativa datainsamlingsmetoderna bestod av semistrukturerade intervjuer med eleverna och semistrukturerade observationer dokumenterade med hjälp av fältanteckningar. Resultatet visade att flera elever förbättrade sina resultat gällande matematikuppgifterna under interventionen. Samtidigt visade variation i elevers utvecklingslinjer på både möjligheter och utmaningar vid användning av visuellt stöd i grundsärskola

http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-90145 Ways of Experiencing Participation and Factors Affecting the Activity Level after Non- Reconstructed ACL Injury-A Qualitative Study

Ways of experiencing participation and factors affecting the activity level after nonreconstructed anterior cruciate ligament injury: a qualitative stud

Ways of experiencing participation and factors affecting the current activity level after non-reconstructed ACL injury

Current assessment methods after an ACL injury do not consider how the individuals themselves experience their participation in activities or what factors they think have affected their current activity level

Ways of experiencing participation and factors affecting the activity level after nonreconstructed anterior cruciate ligament injury : a qualitative study

STUDY DESIGN: Phenomenographic, cross-sectional. OBJECTIVES: To describe ways of experiencing participation in activities of individuals with a nonreconstructed anterior cruciate ligament injury and to describe the emotional aspects related to participation. Further, the objective was to explore factors affecting the activity level. BACKGROUND: The importance of assessing different factors (knee status, muscle performance, psychological factors, performance-based tests, and subjective rating of knee function) after an anterior cruciate ligament injury has been emphasized. However, the results of these assessments do not answer the question of how the individuals themselves experience their participation in activities. METHODS: Semi-structured interviews were conducted with 19 strategically selected informants (age range, 18-43 years) who had sustained an anterior cruciate ligament injury 18 to 67 months previously. A phenomenographic approach, which describes individuals' ways of experiencing a phenomenon, was used. RESULTS: Five qualitatively different categories were identified: (A) unconditioned participation, (B) participation as conditioned by risk appraisal, (C) participation as conditioned by experienced control of the knee, (D) participation as conditioned by experienced knee impairment, and (E) participation as conditioned by neglecting the knee injury. Within each category, 5 interrelated aspects were discerned: focus, level of performance, activities, strategies, and feelings. Categories A, C, and E reflected experiences of full participation, whereas categories B and D reflected experiences of modified participation. There were mostly positive feelings regarding participation. Negative feelings were expressed in category D. Factors affecting the activity level were grouped according to the framework of the International Classification of Functioning, Disability and Health and described as facilitating or hindering the activity level. Facilitating factors included regaining and maintaining physical function, regaining confidence in knee function, and learning/relearning movement patterns. Hindering factors included fear of injury/reinjury, uncontrollable giving way, and loss of motivation. CONCLUSION: With different strategies, most of the informants achieved a satisfactory activity level, despite impairments and decreased activity level. Both physical and psychological factors were described to affect the activity level, as well as time since injury

Ways of experiencing participation and factors affecting the current activity level after non-reconstructed ACL injury

Current assessment methods after an ACL injury do not consider how the individuals themselves experience their participation in activities or what factors they think have affected their current activity level