Economic Development and Food Demand Changes: Production and Management Implications

Per capita food consumption and production changes during economic development are analyzed using a resource-based cereal equivalent measure. Diet up-grades to livestock products during economic development contribute to an increase in per capita food resource use by a factor of five or more. Food consumption changes are generally consistent across countries and are only marginally affected by a country’s food production resource base (land). Food consumption increases tend to exceed food production increases in early stages of development, leading to food import needs. In later stages of development, per capita food consumption stabilizes. Continued increases in production allow the closing of the consumption-production gap for some countries at high income levels. Consumption of pork and poultry meat show the largest percentage increase during economic development; however, beef and dairy products are less efficient in resource use and therefore command a majority of the productive resources for livestock production at all income levels.economic development, food consumption, agricultural self-sufficiency

Attrition in STEM Fields at a Liberal Arts College: The Importance of Grades and Pre-Collegiate Preferences

There is widespread concern, both in the private and public sectors, about perceived declines in U.S. college graduates in STEM fields. In our sample, the proportion of science majors has remained steady over the sample period; however, the number entering our college intending to major in STEM fields has fallen. In this paper we use administrative data from the graduating classes of 2001-2009, roughly 5000 graduates, from a northeastern liberal arts college to model the progression of students through STEM majors. A series of selection models predicts the choice of whether to take a second course in the department, conditional upon having taken a first course. This choice is modeled as a function of pre-college characteristics and preferences, characteristics of the student, the course, the professor, the peers in the course, and the grade received in the course. Using the selected sample that progresses to a second course, the choice to progress to a third is modeled conditional on having taken the second. The covariates in these models are similar to those in the first stage. Models are estimated for the Biology, Chemistry, Computer Science, Geology, Mathematics, Physics, and Psychology majors. Results suggest that gender effects are important, both in terms of the influence of the absolute and relative grades received, and in some cases in terms of the peers in the course and the gender of the instructor. The intended major (as reported on the admissions application) is a strong indicator of the likelihood of taking initial courses in a discipline and progression to a second course. AP credits are also strongly correlated to taking a first course, but diminish in the more selected samples. Grades and pre-collegiate intended major, have the most consistent and important influence on the decision to progress in a STEM major. When comparing across men and women, grades play a more important role in men’s decision-making while preferences play a bigger role in women’s choices

Measuring Food Consumption and Production According to Resource Intensity: The Methodology Behind the Cereal Equivalent Approach

The production of food is one of humanity’s fundamental and most critical endeavors, yet our understanding of its impact on limited global resources is not well developed. Food production supplies a basic human need, provides important employment for millions of the world’s poor, and generates significant export income for some countries, while using up valuable foreign exchange reserves for others. On the demand side, as population grows, demand for food grows commensurately. Even more importantly, as incomes grow, the per capita demand for food grows, and studies have shown that diet changes related to rising incomes result in a five-fold increase in food consumption per capita when measured in terms of resource use, or cereal equivalents. Following the publication of those studies, the authors received requests to clarify the calculation of specific cereal equivalent values. The purpose of this paper is to respond to these requests by detailing the methodology employed in the previous studies in order to allow other researchers to use this technique in their own work. We specify the required datasets, the individual calculations by food category, the adjustments necessary to measure country self-sufficiency in food, and the impact of GDP per capita on disaggregated food consumption measured in this way

Development and Food Demand Changes: Production and Management Implications

Per capita food consumption and production changes during economic development are analyzed using a resource-based cereal equivalent measure. Diet up-grades to livestock products during economic development contribute to an increase in per capita food resource use by a factor of five or more. Food consumption changes are generally consistent across countries and are only marginally affected by a country’s food production resource base (land). Food consumption increases tend to exceed food production increases in early stages of development, leading to food import needs. In later stages of development, per capita food consumption stabilizes. Continued increases in production allow the closing of the consumption-production gap for some countries at high income levels. Consumption of pork and poultry meat show the largest percentage increase during economic development; however, beef and dairy products are less efficient in resource use and therefore command a majority of the productive resources for livestock production at all income levels

Akuutin faasin proteiinit lampailla

Tämä lisensiaatin tutkielma on osa MTT:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tekemää selvitystä kevytrakenteisen lammashallin soveltuvuudesta Suomen ilmastoon. Tutkimuksessa selvitettiin uudenlaisen muovikatteisen teräskaarihallin soveltuvuutta lampaiden kasvatukseen vertaamalla sitä puurakenteiseen kylmäpihattoon. MTT selvitti muovihallin rakennuskustannuksia ja lampaiden kasvatusolosuhteita mittaamalla lämpötilaa ja kosteutta molemmissa rakennuksissa. Helsingin yliopiston tutkimuksessa lampailta kerättiin verinäytteitä ja karitsoiden kasvua seurattiin säännöllisillä punnituksilla. Verinäytteistä tutkittiin pieni verenkuva ja seleenin saantia kuvaava glutationiperoksidaasi sekä akuutin faasin proteiinit, haptoglobiini (Hp) ja seerumin amyloidi-A (SAA). Tämä lisensiaatin tutkielma käsittelee akuutin faasin proteiineja ja karitsoiden painonkehitystä. Lampaiden verinäytteistä mitattaviksi akuutin faasin proteiineiksi valittiin haptoglobiini ja seerumin amyloidi-A, koska molemmat ovat merkittäviä akuutin faasin proteiineja lampaalla. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella akuutin faasin proteiinien pitoisuudet muuttuvat kudosvaurion, infektion ja stressin seurauksena. Akuutin faasin proteiineja onkin alettu käyttää tutkimuksissa eläinten hyvinvoinnin mittareina. Akuutin faasin proteiinien pitoisuuksien muutoksia on havaittu myös mm. normaalin synnytyksen yhteydessä ja eläinten ensimmäisten elinviikkojen aikana. Akuutin faasin proteiineissa on paljon eläinlajikohtaisia eroja. Tutkielman kirjallisuuskatsaus keskittyy akuutin faasin proteiineihin lampailla. Tutkimuksen kokeellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää, onko uuhien ja puu- ja muovihallissa kasvaneiden karitsoiden akuutin faasin proteiinien pitoisuuksissa ja karitsoiden painonkehityksessä eroja hallien välillä. Kokeessa oli mukana 26 uuhta ja näiden 56 karitsaa. Kaikki uuhet karitsoivat vanhassa puurakenteisessa lampolassa. Karitsoinnin jälkeen uuhet karitsoineen jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä jäi vanhaan puurakenteiseen lampolaan ja toinen siirrettiin uuteen muovikatteiseen teräskaarihalliin. Uuhilta kerättiin verinäytteitä ennen karitsointia, kolme päivää karitsoinnin jälkeen, noin kaksi viikkoa karitsoinnin jälkeen ja karitsoiden vieroituksen aikaan sekä vieroituksen jälkeen. Karitsoiden verinäytteet pyrittiin keräämään ensimmäisen kerran kolmen vuorokauden iässä, sitten kahden viikon iässä, vieroituksen aikaan, viikko vieroituksen jälkeen sekä viimeisen kerran ennen teurastusta. Karitsoiden kasvua seurattiin säännöllisillä punnituksilla. Karitsat punnittiin ensimmäisen kerran viimeistään kolmen vuorokauden iässä ja sen jälkeen kahden viikon välein ja viimeisen kerran teurastuksen yhteydessä. Uuhien ja karitsoiden haptoglobiinin ja seerumin amyloidi-A:n pitoisuuksissa ja karitsoiden painonkehityksessä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa puu- ja muovihallin välillä. Näiden tulosten perusteella muovikatteinen teräskaarihalli soveltuu lampaiden kasvatukseen Suomen ilmastossa yhtä hyvin kuin puurakenteinen kylmäpihatto. Muovikatteista teräskaarihallia voidaan pitää yhtenä uutena vaihtoehtona lampaiden kasvatustilaksi