Työn koherenssin tunne työhyvinvoinnin mittarina : tutkimus koherenssin tunteesta työssä ja työkykyä edistävässä toiminnassa

Tutkimuksessa tarkastellaan Rovaniemen kaupungin Työssä tapahtuu –toimintaan osallistuneiden henkilöiden työhyvinvointia ja oppimista koherenssin tunteen teorian viitekehyksestä. Tutkimuksen tavoitteet jakautuvat kahteen osaan. Tutkimuksessa pyritään selvittämään Antonovskyn koherenssin tunteen mittarin pohjalta kehittämämme työn koherenssin tunteen mittarin toimivuutta. Tällöin mie-lenkiinto kohdistuu siihen, kuinka koherenssin tunne näyttäytyy työn kontekstissa ja voidaanko työn koherenssin tunteella kuvata työhyvinvointia. Toiseksi tutkimuksessa pyritään selvittämään millai-nen merkitys koherenssin tunteella on oppimisessa. Työn koherenssin tunteen mittarin toimivuuden testaamisen ja mittauksesta saatujen tulosten perus-teella koherenssin tunne ilmenee erilaisena työn kontekstissa, jolloin voimme nimittää sitä työn koherenssin tunteeksi. Työn koherenssin tunteen voimakkuudella on merkittävä yhteys koettuun työhyvinvointiin ja se kuvaa työhyvinvointia psykososiaalisesta suunnasta. Mitä korkeampi työn koherenssin tunne on, sitä paremmaksi työhyvinvointi koetaan. Työn koherenssin tunnetta selittää merkittävästi koettu työhyvinvointi ja työyhteisössä koettu keskinäinen arvostus. Työn koherenssin tunteen eri osatekijöistä mielekkyys selittää eniten koettua työhyvinvointia. Tulosten mukaan työn koherenssin tunne ja sitä mittaava mittari toimii työhyvinvoinnin kuvaajana, mutta jatkotutkimuksia esimerkiksi mittarin reliabiliteetin varmistamiseksi tarvitaan. Tutkimustulosten mukaan koherenssin tunteen voimakkuudella ja oppimisella on yhteys riippuen siitä, mihin ryhmätoimintaan on osallistuttu. Työnantajan tarjoamaan ryhmätoimintaan osallistuneil-la koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella ei ollut yhteyttä. Vastaavasti työterveyshuollon jär-jestämään ryhmätoimintaan osallistuneiden koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella oli yhteys. Kun tarkasteltiin opitun viemistä käytäntöön, ei koherenssin tunteella ollut yhteyttä riippumatta siitä kenen järjestämään ryhmätoimintaan oli osallistuttu. Oppimisen tarkastelun yhteydessä havaittiin myös, että koherenssin tunteen voimakkuus ilmentää ryhmätoimintoihin osallistumisen aktiivisuut-ta. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia edistävää toimintaa järjestettäessä tulisi kiinnittää huo-miota henkilöihin, joiden koherenssin tunne on matala, jotta heidät saataisiin mukaan toimintaan. Tutkimus on kvantitatiivinen eli tilastollinen tutkimus. Aineisto on kerätty Webropol –kyselyllä, johon vastasi 359 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmalla

Kerronnallinen tutkimus palveluasiantuntijoiden ammatti-identiteetin rakentumisesta uuteen sosiaalietuuteen siirryttäessä

Organisaatiomuutoksen tutkimus on hyvin tunnettu tutkimuksen kohde organisaatio- ja johtamistutkimuksessa, sillä muutos on nykyään paljon esillä niin glo-baalisti, yhteiskunnallisesti sekä organisaatiotasolla. Yksilökeskeisessä organisaatio- ja johtamistutkimuksessa muutos mielletään suunnitelluksi muutokseksi, mikä ilmenee organisaatiossa hierarkiatasolta ylhäältä alas. Viime vuosikymmeninä muutos on kui-tenkin ymmärretty myös suhdekeskeisesti rakentuvana ymmärtäen ihmisen kokevana ja toimivana henkilönä, joka olemassaolollaan rakentaa yhteisesti maailmaa. Tämä tutkimus keskittyy organisaatiomuutoksen tutkimuskentällä identiteetin tutkimuk-seen. Se pohjautuu yksittäisten työntekijöiden kertomuksiin koetusta organisaatiomuu-toksesta, jolloin lähtökohtana on ajatus ihmisestä ajattelevana ja kokevana toimijana. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitä palveluasiantuntijat kertovat koetusta muutoksesta sekä miten he rakentavat ammatti-identiteettiään suhteessa koettuun muu-tokseen. Tutkimus perustuu tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan sosiaalisen konstruktio-nismin suuntaukseen, jossa teoreettinen viitekehys on rakennettu työnkuvan muutoksen sekä ammatti-identiteetin tutkimuskeskusteluista. Tutkimus on kerronnallinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty kerronnallisen haastattelun menetelmällä sekä analysoitu narra-tiivisin ottein. Tässä tutkimuksessa ammatti-identiteetin rakentumista on käsitelty kahden tyyppinarra-tiivin, muutoksiin sopeutujan ja muutoksista kriisiytyjän, näkökulmasta. Jatkuvat työ-elämän, kuten myös työnkuvan muutokset, aiheuttavat ammatti-identiteettiin säröjä, jolloin yksilöt kokevat työssään erilaisia ristiriitoja, kuten myös sopeutumista ja kriisiy-tymistä. Ammatti-identiteetti rakentuu perustuen yksilön elämänhistoriaan. Nykypäivä-nä yksilöt ovat hyvin aktiivisia työssään sekä tiedostavat olevansa itse vastuussa oman ammatti-identiteetin rakentumisesta. Ammatti-identiteetti rakentuu työyhteisössä ihmis-ten välisissä suhteissa sekä saa uuden merkityksen työntekijän ja asiakkaan välisissä asiakassuhteissa. Toisaalta myös sosiaalinen media tuo uuden ulottuvuuden ammatti-identiteetin tutkimukseen

The perceptions of the members of the Association of Physicists and Mathematicians about work, qualifications and changes in these

Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliiton (SMFL) jäsenten käsityksiä työstä ja heidän työssä tarvitsemista kvalifikaatioista. Kvalifikaatiolla tai pätevyydellä tarkoitettiin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työllä tarkoitettiin asiantuntijoiden työtehtäviä, jonka lisäksi työtä tarkasteltiin toimintajärjestelmän käsitteen avulla huomioiden työvälineet, työn kohde sekä työhön liittyvä yhteistyö ja työnjako. Lisäksi kartoitettiin käsityksiä työssä tapahtuvista muutoksista sekä niistä seuraavista kvalifikaatiovaatimuksista. Tutkimuksen näkökulmana oli kontekstuaalisuus, mikä ilmeni tutkimuksessa mm. siten, että kvalifikaatioita ja kvalifikaatiovaatimuksia tarkasteltiin suhteessa laajempaan yhteyteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mikä on jäsenten käsitys nykyisestä työstään? 1.1. Mitkä ovat jäsenten päätehtävät työssään? 1.2. Millaisia kvalifikaatioita työtehtävissä tarvitaan? 2. Millainen käsitys jäsenillä on työn muutoksesta? 2.1. Millaisia muutoksia työssä tapahtuu tulevaisuudessa? 2.2. Miten muutokset heijastuvat jäsenten kvalifikaatiovaatimuksiin? Tutkimuksessa haastateltiin 12 SMFL:n jäsentä. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönerittely. Haastateltujen käsitykset työtehtävistään jaoteltiin kuuteen ryhmään. Työtehtävissä korostuivat mm. ennakointi, tutkimus- ja kehitystyö, atk-suunnittelu sekä esimies- ja koulutustehtävät. Haastateltujen työssä tarvitsemat kvalifikaatiot liittyivät tekniikkaan ja työvälineisiin sekä asiakkaiden ja työtovereiden kanssa toimimiseen. Lisäksi he tarvitsivat työssään ongelmanratkaisutaitoja, loogista ajattelukykyä ja tietojen soveltamistaitoa. Jäsenten käsityksissä työstä ja kvalifikaatioista heijastui asiantuntijuuden arvostaminen sekä halu toimia haastavissa ja vaihtelevissa tehtävissä. Työssä tapahtuvia muutoksia on paljon, joista selkeimmät liittyivät tekniseen muutokseen. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaikuta työhön tai siinä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kvalifikaatiovaatimuksiin liittyen korostettiin erityisesti osaamisten monipuolistamista ja laajentamista ja toisaalta tietojen erikoistamista. Tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti, minkä vuoksi jatkuva ja elinikäinen opiskelu on tärkeää

Väärennetyn satelliittipaikannussignaalin havaitseminen RF-sormenjäljen avulla

Satelliittipaikannusta hyödyntävä laite voi joutua tilanteeseen, jossa ulkopuolinen taho pyrkii harhauttamaan laitteen sijainnin määritystä väärennetyllä satelliittipaikannussignaalilla. Väärennetty satelliittipaikannussignaali vastaa paikannukseen käytettävän informaation osalta satelliitista peräisin olevaa aitoa satelliittipaikannussignaalia. Tällöin väärennettyä satelliittipaikannussignaalia vastaanottava laite voi määrittää sijaintinsa todellisesta sijainnistaan poikkeavaksi, ja laite voi jopa ajautua johonkin ulkopuolisen tahon määrittämään sijaintiin. Täten väärennetyt signaalit olisi hyödyllistä havaita, esimerkiksi RF-sormenjäljen avulla. RF-sormenjälki sisältää vastaanotetusta signaalista irrotetun piirteen, jonka avulla signaalin alkuperä voidaan tunnistaa ja näin ollen varmistua vastaanotetun signaalin aitoudesta. Mikäli satelliittipaikannussignaalien vastaanottaja huomaa olevansa harhautusyrityksen kohteena, voi hän lopettaa satelliittipaikannuksen käyttämisen välttyäkseen ulkopuolisen tahon harhautukselta ja mahdolliselta johdattelulta. Tämän työn tarkoituksena on tutkia, miten RF-sormenjäljen avulla voidaan havaita, että vastaanotettujen signaalien joukossa on myös väärennettyjä satelliittipaikannussignaaleja. Ensin perehdytään aiheeseen liittyvään teoriaan esitellen satelliittipaikannuksen perusperiaatteita, jonka jälkeen tehdään katsaus RF-sormenjälkiin sekä luokittimiin. Teoriaosuuden jälkeen sekä aitoja että väärennettyjä satelliittipaikannussignaaleja kerätään laboratoriolaitteilla. Kerätyn datan pohjalta muodostetaan luokitinmalli, jonka avulla pyritään havaitsemaan väärennetyt satelliittipaikannussignaalit. RF-sormenjälkenä käytetään lyhytaikaista Fourier’n muunnosta (STFT), ja tallennetuille RF-sormenjäljille suoritetaan pääkomponenttianalyysi (PCA). RF-sormenjälkien pääkomponenteista muodostetaan opetus- ja testijoukko. Tukivektorikone (SVM) opetetaan opetusjoukolla, jonka jälkeen opetetun mallin luokittelukykyä arvioidaan testijoukolla. Lopputuloksena opetettu SVM-luokitin kykenee luokittelemaan sille annetut testijoukon näytteet 100 %:n tarkkuudella oikeisiin luokkiin: aitoihin ja väärennettyihin signaaleihin. Tarkastelemalla eri luokkien RF-sormenjäljistä saatuja pääkomponentteja on eri luokkien välillä havaittavissa selkeä ero. Luokitteluun käytetään kuitenkin hyvin pientä määrää dataa, jolloin luokitinmallin todellista tarkkuutta ei voida tarkasti määrittää eikä tulosta voida pitää täysin luotettavana. Lisäksi mittausympäristö dataa kerättäessä ei ole täysin todenmukainen, sillä väärennetyt signaalit lähetetään radiotien sijaan koaksiaalikaapelin välityksellä. Voidaan kuitenkin sanoa, että väärennetyn satelliittipaikannussignaalin havaitseminen RF-sormenjäljen avulla on mahdollista

Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönnimistä

Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Oulun seudulla asuvien ihmisten mielikuvia henkilönnimistä. Tutkimukseni edustaa sosiolingvististä nimistöntutkimusta eli sosio-onomastiikkaa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, minkälaisia mielikuvia ihmisillä syntyy kymmenestä valitsemastani nimestä, jotka ovat: Markku Ilomäki, Camilla Stenholm, Oliver Laitinen, Johanna Ihatsu, Mikko Närhi, Tuula Lämsä, Ali Shirzad, Laura Pirilä, Juhani Kettunen ja Aino Sireeni. Tutkielmani perustuu tekemääni kyselytutkimukseen, jonka avulla olen tarkastellut, millaisia mielikuvia vastaajilla syntyy henkilönnimien iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta sekä muista mielikuvista, kuten esimerkiksi ulkonäöstä tai harrastuksista. Tutkiessani ikään ja asuinpaikkaan liittyviä mielikuvia, olen samalla selvittänyt Oulun seudulla asuvien tietoutta sekä etunimien suosionvaihtelusta että sukunimien alueellisesta vaihtelusta. Lisäksi olen vertaillut tutkielmassani, eroavatko mies- ja naisvastaajien mielikuvat toisistaan. Olen kerännyt tutkimusaineistoni vuonna 2016 sähköisellä kyselylomakkeella. Olen saanut vastauksia aineistooni yhteensä 500 kappaletta, joista miesvastaajien on 74 ja naisvastaajien 426. Tutkimustani varten olen valinnut naisten vastauksista 74 ensimmäistä, jotta miesten ja naisten vastaukset olisivat määrällisesti vertailukelpoisia keskenään. Vastaajia tutkielmassani on siis yhteensä 148. Käytän tutkimuksessani menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä, mutta analysoin vastauksia myös kvantitatiivisesti. Tutkimukseni osoittaa, että Oulun seudulla asuvat ihmiset ovat melko hyvin tietoisia sekä etunimien suosionvaihtelusta että sukunimien alueellisesta vaihtelusta. Ainoastaan Markku-nimen kohdalla molempien sukupuolten ikäassosiaatiot vastaavat huonosti tutkimustietoa. Naiset ovat yhden etunimen kohdalla vastanneet paremmin tutkimustiedon mukaan kuin miehet, mutta muuten sukupuolten vastaukset ovat olleet hyvin samanlaiset. Kahdeksasta suomalaisesta sukunimestä kolmea ei ole assosioitu niille tyypillisille asuinalueille. Nämä sukunimet ovat Närhi, Kettunen ja Laitinen. Miesvastaajat ovat hahmottaneet sukunimien alueellista vaihtelua kahden sukunimen osalta paremmin kuin naiset. Lisäksi tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan maahanmuuttajataustaiseksi assosioitu sukunimi ja ruotsinkielinen sukunimi assosioidaan Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tutkielmani mukaan sukupuolten väliset mielikuvat henkilönnimien koulutuksesta eroavat toisistaan enemmän kuin iän ja asuinpaikan assosiaatioissa, sillä molemmat sukupuolet ovat mieltäneet kuusi nimenkantajaa kymmenestä samalle koulutusasteelle. Naisvastaajat ovat assosioineet nimiä eniten ammatti- ja korkeakouluasteelle, kun taas miehet mieltäisivät nimiä eniten ammattikouluasteelle. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että mitä tunnusmerkittömämpi ja tavallisempi nimi on, sitä enemmän vastaajissa syntyy erilaisia koulutusassosiaatioita. Olen tarkastellut muita mielikuvia Markku Ilomäestä, Aino Sireenistä, Camilla Stenholmista ja Ali Shirzadista. Nämä nimet tuottavat mielikuvia monista henkisistä ja fyysisistä ominaisuuksista, jotka olen luokitellut seitsemään eri assosiaatioryhmään: työ ja opiskelu, ulkoiset ominaisuudet, henkiset ominaisuudet, perhetausta, elämäntavat, elämänhistoria ja syntyperä. Tutkimukseni osoittaa, että nimet eivät ole vain nimiä, vaan useimmiten ne viittaavat johonkin itsensä ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että nimiin liittyy vahvasti kielen indeksisyyttä, jonka huomaa erityisesti Camilla Stenholmin ja Ali Shirzadin nimistä. Oulun seudulla asuvilla on siis selkeästi tiettyjä stereotypioita suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia kohtaan

Sukupuolittuneet käytännöt, lelut ja leikit varhaiskasvatuksessa

Gradussani tutkin, kuinka sukupuoli muotoutuu lapsuuden instituutioissa ja vertaisryhmissä. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esiin, kuinka sukupuolta muokataan varhaiskasvatuksen arjessa. Sukupuoli kietoutuu valtaan monella tapaa. Kasvattajat ja vertaiset käyttävät valtaa normaalistaessaan lapsuutta. Normaalistaminen ilmenee kieltoina, estoina ja pelkoina, kun yritetään välttää epänormaalia sekä paineena normaali kohti. Tutkimusaineistoni koostuu nettikeskustelusta, jossa kasvattajat argumentoivat Helsingin Sanomissa syksyllä 2009 olleen sukupuolittunutta lelumainontaa käsitelleen uutisen pohjalta. Keskustelussa on mukana miehiä ja naisia, joista osa on isiä ja äitejä. Keskustelua käydään lelujen ja lapsuuden sukupuolittumista vastaan ja sen puolesta. Tutkin sitä, miten sukupuolittunutta lapsuutta normalisoidaan arjessa. Miten esimerkiksi leluja ja leikkejä kontrolloidaan? Kuka niitä kontrolloi ja miksi? Sukupuolijako korostuu varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvattajat kohtelevat tyttöjä ja poikia eri tavoin ja lapset oppivat, että sukupuoliero määrittää heidän olemistaan. Tytöille ja pojille opetetaan, miten heidän odotetaan käyttäytyvän ja leikkivän ja millaiset lelut kuuluvat pojille ja tytöille. Lapset kokevat paineita ollakseen tavallisia, sillä kasvattajat olettavat kaikki pojat samanlaisiksi ja kaikki tytöt toisenlaisiksi. Kasvattajat eivät näe eroja monenlaisten tyttöjen kesken ja erilaisten poikien kesken. Lapset kuitenkin hyötyvät enemmän siitä, kun heitä opetetaan kyseenalaistamaan sukupuolinormatiivisia tapoja toimia, kuin jos niitä tuputetaan heille. Erityisesti poikien rooli on nykyisin ahdas, eikä pojille sallita feminiinisiä olemisen tapoja. Tutkimustulosten mukaan erilaisuus ja toisenlainen pelottavat kasvattajia ja siksi he käyttävät valtaa normalisoidakseen lapsuutta tavalliseksi. Pelko rajoittaa erilaisuuden hyväksymistä, samoin se pakottaa tekemään asiat tietyllä tavalla, kuten asiat on tapana tehdä. Poikia ja tyttöjä rajoitetaan eri tavoin. Tytöille sallitaan maskuliinistakin käyttäytymistä, kun taas poikien käyttäytyminen on tiukasti rajattua. Pojilta odotetaan maskuliinisuutta ja jos he eivät sitä ole, heitä rohkaistaan siihen. Pojat kokevat kovia paineita oikeanlaiseen sukupuoleen kasvamisessa ja se huolettaa kasvattajia. Tutkimustulosten mukaan suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa on vallalla kaksi eri tavoin ajattelevaa kasvatusnäkemystä, feministikasvattajat ja sukupuoliuskoiset konservatiivit. Molemmilla puolilla on naisia ja miehiä. Feminismi herättää pelkoa suomalaiskasvattajissa. Ei ole samantekevää minkälaisia asenteita varhaiskasvattajat opettavat leikki-ikäisille lapsille. Sukupuolitietoisen varhaiskasvatusympäristön rakentamista tuetaan parhaiten sisällyttämällä varhaiskasvattajien opintoihin tasa-arvo ja sukupuolitietoisia opintojaksoja. Tärkeintä on saada sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvo kirjattua uuteen varhaiskasvatuslakiin, muutoin päiväkotien sukupuolittuneet tapaisuudet eivät muutu

A Novel Interaction Network Used by Potyviruses in Virus–Host Interactions at the Protein Level

Host proteins that are central to infection of potyviruses (genus Potyvirus; family Potyviridae) include the eukaryotic translation initiation factors eIF4E and eIF(iso)4E. The potyviral genome-linked protein (VPg) and the helper component proteinase (HCpro) interact with each other and with eIF4E and eIF(iso)4E and proteins are involved in the same functions during viral infection. VPg interacts with eIF4E/eIF(iso)4E via the 7-methylguanosine cap-binding region, whereas HCpro interacts with eIF4E/eIF(iso)4E via the 4E-binding motif YXXXXLΦ, similar to the motif in eIF4G. In this study, HCpro and VPg were found to interact in the nucleus, nucleolus, and cytoplasm in cells infected with the potyvirus potato virus A (PVA). In the cytoplasm, interactions between HCpro and VPg occurred in punctate bodies not associated with viral replication vesicles. In addition to HCpro, the 4E-binding motif was recognized in VPg of PVA. Mutations in the 4E-binding motif of VPg from PVA weakened interactions with eIF4E and heavily reduced PVA virulence. Furthermore, mutations in the 4G-binding domain of eIF4E reduced interactions with VPg and abolished interactions with HCpro. Thus, HCpro and VPg can both interact with eIF4E using the 4E-binding motif. Our results suggest a novel interaction network used by potyviruses to interact with host plants via translation initiation factors

A Novel Interaction Network Used by Potyviruses in Virus–Host Interactions at the Protein Level

Host proteins that are central to infection of potyviruses (genus Potyvirus; family Potyviridae) include the eukaryotic translation initiation factors eIF4E and eIF(iso)4E. The potyviral genome-linked protein (VPg) and the helper component proteinase (HCpro) interact with each other and with eIF4E and eIF(iso)4E and proteins are involved in the same functions during viral infection. VPg interacts with eIF4E/eIF(iso)4E via the 7-methylguanosine cap-binding region, whereas HCpro interacts with eIF4E/eIF(iso)4E via the 4E-binding motif YXXXXLΦ, similar to the motif in eIF4G. In this study, HCpro and VPg were found to interact in the nucleus, nucleolus, and cytoplasm in cells infected with the potyvirus potato virus A (PVA). In the cytoplasm, interactions between HCpro and VPg occurred in punctate bodies not associated with viral replication vesicles. In addition to HCpro, the 4E-binding motif was recognized in VPg of PVA. Mutations in the 4E-binding motif of VPg from PVA weakened interactions with eIF4E and heavily reduced PVA virulence. Furthermore, mutations in the 4G-binding domain of eIF4E reduced interactions with VPg and abolished interactions with HCpro. Thus, HCpro and VPg can both interact with eIF4E using the 4E-binding motif. Our results suggest a novel interaction network used by potyviruses to interact with host plants via translation initiation factors

Viral RNase3 Co-Localizes and Interacts with the Antiviral Defense Protein SGS3 in Plant Cells

Sweet potato chlorotic stunt virus (SPCSV; family Closteroviridae) encodes a Class 1 RNase III endoribonuclease (RNase3) that suppresses post-transcriptional RNA interference (RNAi) and eliminates antiviral defense in sweetpotato plants (Ipomoea batatas). For RNAi suppression, RNase3 cleaves double-stranded small interfering RNAs (ds-siRNA) and long dsRNA to fragments that are too short to be utilized in RNAi. However, RNase3 can suppress only RNAi induced by sense RNA. Sense-mediated RNAi involves host suppressor of gene silencing 3 (SGS3) and RNA-dependent RNA polymerase 6 (RDR6). In this study, subcellular localization and host interactions of RNase3 were studied in plant cells. RNase3 was found to interact with SGS3 of sweetpotato and Arabidopsis thaliana when expressed in leaves, and it localized to SGS3/RDR6 bodies in the cytoplasm of leaf cells and protoplasts. RNase3 was also detected in the nucleus. Co-expression of RNase3 and SGS3 in leaf tissue enhanced the suppression of RNAi, as compared with expression of RNase3 alone. These results suggest additional mechanisms needed for efficient RNase3-mediated suppression of RNAi and provide new information about the subcellular context and phase of the RNAi pathway in which RNase3 realizes RNAi suppression.Peer reviewe

Towards an integrated molecular model of plant-virus interactions

[EN] The application in recent years of network theory methods to the study of host-virus interactions is providing a new perspective to the way viruses manipulate the host to promote their own replication. An integrated molecular model of such pathosystems require three detailed maps describing, firstly, the interactions between viral elements, secondly, the interactions between host elements, and thirdly, the cross-interactions between viral and host elements. Here, we compile available information for Potyvirus infecting Arabidopsis thaliana. With an integrated model, it is possible to analyze the mode of virus action and how the perturbation of the virus targets propagates along the network. These studies suggest that viral pathogenicity results not only from the alteration of individual elements but it is a systemic property.This work was supported by the grant BFU2009-06993 from the Spanish Ministry of Science and Innovation to S.F.E. G.R. thanks an EMBO long-term fellowship co-funded by Marie Curie actions (ALTF-1177-2011).Elena Fito, SF.; Rodrigo Tarrega, G. (2012). Towards an integrated molecular model of plant-virus interactions. Current Opinion in Virology. 2(6):719-724. https://doi.org/10.1016/j.coviro.2012.09.004S7197242