Elintarvikkeiden lisäaineet : riskiprofiili

Lisäaineet ovat aineita, jotka EU on hyväksynyt käytettäväksi elintarvikkeissa mm. säilyvyyden parantamiseksi tai rakenteen, maun tai värin säätämiseksi. Osa niistä on elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviä yhdisteitä, osa keinotekoisia. Kullekin lisäaineelle on käyttöhyväksynnän yhteydessä määritetty puhtausaste, muita laatutekijöitä sekä tehty toksikologisia tutkimuksia, jotka voivat johtaa jopa käytön kieltämiseen. Tämä riskiprofiili pyrkii kartoittamaan kuluttajien lisäainealtistuksen perustasoa kansallisen seurantajärjestelmän pohjaksi. Siinä tutkitaan kaikkia niitä lisäaineita, joille on olemassa EFSA:n määrittämä hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärä (ADI). Kuluttajien altistumista arvioitiin karkeasti lisäaineasetuksessa sallittujen suurimpien käyttömäärien pohjalta. Populaatiotason arviota tarkennettiin tarvittaessa teollisuuden ilmoittamilla käyttömäärillä. Karkean altistusarvion perusteella lisäaineet jaoteltiin kahteen ryhmään: aineet, joiden saanti Suomessa on varovaisestikin arvioiden turvallisella tasolla; ja aineet joiden saantia on tarpeen tutkia tarkemmin. Jälkimmäiseen ryhmään valikoitui joitakin väri-, säilöntä- ja makeutusaineita, fosfaatteja sekä tiedon puutteiden vuoksi joitakin elintarvikkeen rakennetta muokkaavia aineita

Katsaus elintarvikearomeihin

Aromilla tarkoitetaan ainetta, jota ei ole tarkoitettu kulutettavaksi sellaisenaan, mutta jota lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan elintarvikkeen tuoksua tai makua. EU:ssa on hyväksytty elintarvikekäyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä aromiainetta. Näiden lisäksi EU:n aromiasetuksessa mainitaan aromivalmisteet, paistoaromit, savuaromit, aromin lähtöaineet ja muut aromivalmisteet ja niiden seokset. Tässä raportissa selvitetään aromeja koskevaan lainsäädäntöön, arviointiin, hyväksyntään, saantiin ja käytön turvallisuuteen liittyvät pääkohdat. Aromiaineiden käytöstä aiheutuva riski on yleisesti ottaen vähäinen, koska aromiaineiden käyttömäärät elintarvikkeissa ovat yleensä pieniä ja aineet ovat kemiallisesti melko yksinkertaisia yhdisteitä, joiden aineenvaihduntatuotteet tunnetaan. Monet aromiaineet ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita ihminen saa luontaisesti ravinnostaan. Eräillä luonnosta saatavilla aromeilla voi kuitenkin olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Joidenkin aromien saanti voi olla suurta merkkiuskollisilla kuluttajilla tai aromia sisältävien tuotteiden suurkuluttajilla. Aromien ja aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy paljon epävarmuutta ja tieto aromien ja aromiaineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on niukkaa.Med arom avses ett ämne som inte är avsett att konsumeras som sådant utan som läggs till i ett livsmedel för att ge eller modifiera livsmedlets lukt eller smak. Cirka 2 500 kemiskt specificerade aromämnen har godkänts i EU för livsmedelsanvändning. Dessutom nämner EU:s aromförordning aromberedningar, värmereaktionsaromer, rökaromer, aromprekursorer och andra aromer eller blandningar av dessa. Denna rapport redogör för huvudpunkterna i lagstiftningen, bedömningen, godkännandet, tillgången och användningssäkerheten i fråga om aromer. Risken vid användning av aromämnen är allmänt taget liten, eftersom användningsmängderna av aromämnen i livsmedel i allmänhet är små och ämnena är kemiskt rätt enkla föreningar vars metaboliter är kända. Många aromämnen är naturligt förekommande ämnen som människan naturligt får från sin kost. Vissa aromer från naturen kan emellertid ha skadliga egenskaper för människor. Intaget av en del aromer kan vara stort hos märkestrogna konsumenter eller hos storkonsumenter av arominnehållande produkter. Att bedöma intaget av aromer och aromämnen är svårt, eftersom metoderna är mycket osäkra och kunskapen om förekomsten och halterna av aromer och aromämnen är knapp.Flavourings are products that are not intended to be consumed as such, but which are added to food in order to modify the odour or taste. Presently, about 2,500 chemically defined flavouring substances have been authorised in the EU. In addition to these, the EU regulation on flavourings includes flavouring preparations, thermal process flavourings, smoke flavourings, flavour precursors and other flavourings or mixtures. This report describes the main points on the legislation, evaluation, approval and safety of use of flavourings. The risk posed by flavouring substances is generally considered low because the amounts of flavouring substances used are usually low and many flavouring substances are simple compounds with known metabolites. Many flavouring substances are natural compounds and they are present, for instance, in traditional food. However, some natural flavourings may have adverse effects on human health. The intake of some flavourings may be high among brandloyal consumers or high users. Estimating the intake of flavourings is difficult because the methods used for intake estimates include large uncertainties and because information on the occurrence and concentrations of flavourings in food is scarce

Ruoan tärkeimmät vierasaineet Suomessa – terveysriskit ja tiedonpuutteet

Tämän työn tarkoituksena oli asettaa suomalaisen kuluttajan kannalta tärkeysjärjestykseen ne elintarvikkeiden vierasaineet, joiden pitoisuuksia valvotaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 nojalla tai jotka mainitaan Euroopan Komission monitorointisuosituksissa. Tärkeysjärjestys määräytyi aineen aiheuttaman terveyshaitan vakavuuden ja suurkuluttajalle koituvan riskin suuruuden perusteella. Tärkeimmiksi arvioitiin syöpävaaralliset aineet (ympäristömyrkyt, homemyrkyt tai prosessoinnissa syntyvät aineet), joille altistutaan siinä määrin, että syöpien lisääntyminen väestössä on todennäköistä. Kerta-annoksella haitallisista vierasaineista tärkeimmät olivat soluhengityksen salpaavat tai sydämen lyöntitiheyttä hidastavat vierasaineet, joille altistuminen saattaisi pahimmillaan johtaa riskiryhmään kuuluvan kuolemaan. Valvonnan suunnittelun tueksi kartoitettiin myös, mistä elintarvikeryhmistä kunkin vierasaineen pitoisuuksien seuranta ja määrittäminen olisi oleellisinta kansallisesta näkökulmasta. Arviossa otettiin huomioon ainekohtaisen prioriteettilistan lisäksi kansallisten aineistojen ikä ja kattavuus, vierasaineiden pitoisuudet eri elintarvikeryhmissä, kuluttajien suurimmat altistuslähteet sekä se, poikkeavatko Suomessa mitatut pitoisuudet selkeästi EU-keskiarvoista. Raporttiin sisältyy englanninkielinen yhteenvetoluku tärkeimmistä tuloksista

Field balances of trace elements at the farm level on crop and dairy farms in Finland in 2004

This study was part of a three-year (2004-2007) project entitled "Assessment and reduction of heavy metal inputs into Finnish agro-ecosystems" that was funded by the Ministry of Agriculture and Forestry in Finland. The main aim of this study was to estimate field balances of trace elements at the farm level on typical crop and dairy farms in Finland in 2004. Field balances estimated at the farm level showed that the balances of the harmful heavy metals, Cd and Hg, were often slightly positive leading in accumulation of these metals into the soil on the crop and dairy farms. Selenium indicated a highly positive balance resulting in enrichment of this element in the soil in both farming systems. Also, the Cu and Zn balances were positive on the dairy farms but on the crop farms, clearly negative showing a depletion trend in the soil. In general, inputs and outputs of As, Cr, Ni, Pb and V were rather well balanced. However, if steel slag was used on the farm, accumulation of V into the soil was even 400 times that on the farm not used steel slag

Role of oral pathogens in the pathogenesis of intracranial aneurysm : review of existing evidence and potential mechanisms

Degeneration of intracranial aneurysm wall is under active research and recent studies indicate an increased risk of rupture of intracranial aneurysm among patients with periodontal diseases. In addition, oral bacterial DNA has been identified from wall samples of ruptured and unruptured aneurysms. These novel findings led us to evaluate if oral diseases could predispose to pathological changes seen on intracranial aneurysm walls eventually leading to subarachnoid hemorrhage. The aim of this review is to consider mechanisms on the relationship between periodontitis and aneurysm rupture, focusing on recent evidence.Peer reviewe

Molecular forms and fragments of salivary MMP-8 in relation to periodontitis

Aim To investigate the molecular forms of salivary matrix metalloproteinase (MMP)-8 in relation to periodontitis. Materials and Methods Molecular forms, degree of activation and fragmentation of neutrophilic and mesenchymal-type MMP-8 isoforms were analysed from salivary samples of 81 subjects with generalized periodontitis, 63 subjects with localized periodontitis and 79 subjects without pocket teeth, by using western-immunoblots with computer quantitation. In addition, human recombinant proMMP-8 was in vitro activated by Treponema denticola chymotrypsin-like protease (Td-CTLP), sodium hypochlorite (NaOCl, 1 mM, oxidant) or amino phenyl mercuric acetate (APMA, 1 mM). Results In saliva of periodontitis-affected individuals, MMP-8 is found in multiple forms, that is, complexes, active and pro-forms of neutrophilic and mesenchymal-type MMP-8, and especially 20-27 kDa fragments. The quantity of these fragments was elevated in both localized and generalized forms of periodontitis. Moreover, the tested activators (Td-CTLP, NaOCl and APMA) activated inactive proMMP-8, resulting in fragments of 20-27 kDa, in vitro, and salivary concentrations of T. denticola correlated significantly with salivary levels of fragmented MMP-8. Conclusion The present results indicate that during the development and progression of periodontitis, MMP-8 appears as activated and fragmented, and treponemal proteases most likely play role in this cascade.Peer reviewe

Phenotype Harmonization in the GLIDE2 Oral Health Genomics Consortium

Genetic risk factors play important roles in the etiology of oral, dental, and craniofacial diseases. Identifying the relevant risk loci and understanding their molecular biology could highlight new prevention and management avenues. Our current understanding of oral health genomics suggests that dental caries and periodontitis are polygenic diseases, and very large sample sizes and informative phenotypic measures are required to discover signals and adequately map associations across the human genome. In this article, we introduce the second wave of the Gene-Lifestyle Interactions and Dental Endpoints consortium (GLIDE2) and discuss relevant data analytics challenges, opportunities, and applications. In this phase, the consortium comprises a diverse, multiethnic sample of over 700,000 participants from 21 studies contributing clinical data on dental caries experience and periodontitis. We outline the methodological challenges of combining data from heterogeneous populations, as well as the data reduction problem in resolving detailed clinical examination records into tractable phenotypes, and describe a strategy that addresses this. Specifically, we propose a 3-tiered phenotyping approach aimed at leveraging both the large sample size in the consortium and the detailed clinical information available in some studies, wherein binary, severity-encompassing, and "precision," data-driven clinical traits are employed. As an illustration of the use of data-driven traits across multiple cohorts, we present an application of dental caries experience data harmonization in 8 participating studies (N = 55,143) using previously developed permanent dentition tooth surface-level dental caries pattern traits. We demonstrate that these clinical patterns are transferable across multiple cohorts, have similar relative contributions within each study, and thus are prime targets for genetic interrogation in the expanded and diverse multiethnic sample of GLIDE2. We anticipate that results from GLIDE2 will decisively advance the knowledge base of mechanisms at play in oral, dental, and craniofacial health and disease and further catalyze international collaboration and data and resource sharing in genomics research.Peer reviewe

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi