Muotoilun vienninedistämishankkeiden onnistumisen tekijät: Case Design Forum Finland

Tutkimuksen tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat muotoilun vienninedistämishankkeen onnistumisen tekijät. Kiinnostuksen kohteena ovat Design Forum Finlandin vuonna 2010 järjestetyt vienninedistämishankkeet HEL YES! -näyttely Lontoossa, Hirameki Design x Finland -näyttely Tokiossa sekä näihin liittyvät vientikoulutukset. Tarkoituksena on teorian ja tapaustutkimuksen avulla rakentaa kokonaisvaltainen kuva vienninedistämishankkeen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusmetodit: Tutkimusongelmaa lähestyttiin ensinnäkin teoreettisesti viitekehyksen avulla, jossa yhdistyy aikaisempi tutkimus muotoilualasta ja sen erityispiirteitä, kansainvälistymisen menestystekijöistä sekä vienninedistämisen keinoista ja prosesseista. Kirjallisuuskatsauksen ohella suoritettiin empiirinen tutkimus, jossa tapaustutkimusmenetelmällä tutkittiin Design Forum Finlandin vienninedistämishankkeiden onnistumista ja onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla (10 kpl), joissa haastateltiin hankkeisiin osallistuneita muotoilijoita ja päävastuuhenkilöitä. Tukevana aineistona käytettiin myös osallistuvaa havainnointia Lontoon ja Tokion näyttelyiden osalta sekä erilaisia dokumentteja, kuten media-julkaisuja ja tapausorganisaation raportteja. Analysointimenetelminä käytettiin teemoittelua, tyypittelyä ja tapauskuvausta. Tutkimustulokset: Onnistunut vienninedistämishanke auttaa muotoiluyritystä kehittämään sisäisiä resurssejaan niin, että yrityksen kansainvälistyminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Tärkeimpiä tällaisia resursseja ovat muotoilijan asenne, verkostoituminen, myynti- ja markkinointitaidot, sekä yrityksen erikoistuminen ja selkeä profiloituminen. Vienninedistämisorganisaatiolta hankkeen onnistuminen edellyttää huolellista valmistautumista ja suunnittelua, johon sisältyy muun muassa osallistujien kuratoiminen, tavoitteiden asettaminen ja osallistujien tarpeiden tunnistaminen. Tärkeää on tarjota osallistuvien yrityksen tarpeisiin sopiva hankekokonaisuus, joka muodostuu tiedollisesta, kokemuksellisesta ja rahoituksellisesta avustuksesta

Hoitotyöntekijöiden käsityksiä urastaan ja etenemisestä - Arpapelillä asiantuntijuuteen?

Hoitotyöntekijöiden riittävyys ja saatavuus tulevaisuudessa on monimuotoinen ja vaikeasti hallittava kysymys väestön ikääntyessä, teknologian kehittyessä ja toisaalta hoitoalalle hakeutuvien ikäluokkien koon pienentyessä. Työvoimatilanteen ja taloudellisuuden näkökulmasta tilannetta heikentää entisestään, mikäli jo koulutetut hoitotyöntekijät siirtyvät pois alalta. Hoitotyöntekijöiden alalla pysymiseksi onkin merkityksellistä tukea sitoutumista ja työtyytyväisyyttä mm. muodostamalla mielekkäitä työurapolkuja ja tukea näin työntekijän ammatillista itsetuntoa. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten hoitotyöntekijöiden ura nähdään terveydenhuollon organisaatioissa ja mitä on kehittyminen uralla. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, millaisia kokemuksia hoitotyöntekijöillä on horisontaalisesta työurastaan ja etenemisestä sekä uraansa koskevasta johtamisen ja esimiestyön tuen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena on saada tuloksista tukea esimiestyöhön, jotta hoitotyöntekijöitä voidaan auttaa löytämään ja näkemään kehittymismahdollisuuksia ja kokea uransa mielekkäänä ja tavoitteellisena kokonaisuutena. Keskeisenä käsitteenä tässä tutkimuksessa toimii uran käsite, joka terveydenhuollossa nähdään työurana ja jatkumona, jolla on menneisyys ja tulevaisuus. Tämän pro gradu -työn tutkimusote on laadullinen ja teoriaohjaava. Tutkimuksen empiria kerättiin teemahaastatteluilla, joiden teemat johdettiin teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimusta varten haastateltiin 15 Turun Yliopistollisen Keskussairaalan Synnytys- ja naistentautien vastuualueen kätilöä, jotka ilmoittautuivat vapaehtoisina kertomaan uraansa liittyvistä tekijöistä yksilöhaastattelussa. Kätilöiden vahva yhteisöllisyys ja ammatillinen identiteetti toimivat ammatin pohjana, mutta tutkimuksen tavoitteena on nähdä kokonaiskuvaa horisontaalisen uran muodostumisesta ja sillä etenemisestä. Aineistoa analysoitiin teemahaastattelujen teemojen mukaisesti. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan esittää, että hoitotyöntekijöiden ura on prosessiluontoista kehittymistä oman alansa asiantuntijaksi. Hoitotyöntekijän horisontaalinen ura on jatkuvassa muutoksessa oleva, verkostomainen ja tukee jatkuvan kehittymisen ajatusta, mutta ura ja sillä eteneminen ei ollut kovin suunnitelmallista tai tavoitteellista. Uralla esiintyvää ammattitaidon syventämistä ja sitoutumista tukevat työtyytyväisyys ja motivoivat työtehtävät, jotka muokkaavat ammatillista identiteettiä ja arvostusta. Lähijohtamisen merkitys nousi esiin erityisesti uran muutosvaiheiden tukena ja kehityskeskustelujen muodossa. Tämän tutkimuksen mukaan hoitotyöntekijöiden ja lähijohtamisen välille tarvitaan lisää keskustelua ja aitoa kohtaamista, jotta molempia osapuolia tyydyttäviä urapolkuja voidaan muodostaa. Lähijohtajuudessa merkitykselliseksi nousee osaamisen johtaminen, motivoivien tehtävänkuvien löytäminen ja syrjäytymisriskissä olevien ryhmien tunnistaminen. Hoitotyöntekijöiden keskuudessa vallitsevat hyvään hoitoon liittyvät arvot ja korkeat odotukset omaa osaamistaan kohtaan muodostavat pohjan laadukkaalle hoitotyölle, mutta saattavat johtaa myös uupumiseen, minkä vuoksi tarvitaankin lisää keskustelua terveen ammatti-identiteetin ja arvostuksen syntymiseksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Yllättäjät ja epäonnistujat urheilujournalismissa. Suomalaisurheilijoiden arvottaminen lehdistössä

Tässä työssä yhdistyvät urheilujournalismi sekä suhtautumisen teoria. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten urheilujournalismissa arvotetaan yllättäjiä ja epäonnistujia. Arvottamista tutkitaan suhtautumisen teoriaan kuuluvan arvioinnin järjestelmän avulla. Sen kautta on mahdollista tarkastella teksteistä ilmenevää kirjoittajan asennetta. Tässä tutkimuksessa arvottamisella tarkoitetaan kielellisin keinoin tapahtuvaa arvottamista. Tutkimusaineistona on yhteensä 50 urheilu-uutista Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista. Tekstit käsittelevät suomalaisia urheilijoita, jotka yllättivät menestyksellään tai epäonnistuivat odotuksiin nähden vuoden 2006 Torinon olympialaissa. Aineiston teksteistä olen tutkinut ihmisten sekä tunteiden arvottamista suhtautumisen teorian viitekehyksessä. Tutkimuksessa käy ilmi, ettei yllättäen olympiamitalin voittaneista yksilöurheilijoista yritetty heti rakentaa urheilusankareita. Joukkueiden pelaajista sen sijaan rakennettiin sankareita jo yksittäisten otteluvoittojen perusteella. Epäonnistujien arvottamisessa näkyivät selvästi ennakko-odotukset menestyksestä. Yllättäjät jäivät vahvojen odotusten vuoksi epäonnistujien varjoon, eivätkä saaneet kovin paljoa eksplisiittistä myönteistä arvottamista osakseen. Epäonnistujia arvotettiin Ilta-Sanomissa eksplisiittisesti kielteisesti, kun taas Helsingin Sanomissa keskityttiin enemmän tunteiden arvottamiseen epäonnistujista kerrottaessa. Ilta-Sanomien aineistossa esiintyi määrällisesti enemmän ihmisten ja tunteiden arvottamista kuin Helsingin Sanomissa. Arvottaminen Ilta-Sanomissa oli subjektiivisempaa, viihteellisempää ja draamahakuisempaa kuin Helsingin Sanomien aineistossa. Lisäksi isänmaallisuus näkyi Ilta-Sanomien aineistossa selvemmin. Urheilussa arvostettu reilu peli toteutuu Helsingin Sanomissa esiintyvässä arvottamisessa selkeämmin kuin Ilta-Sanomissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

School supervision in Finland and Sweden : taking pupils’ rights more seriously?

Utbildning är en väsentlig del av unga individers liv och välfärd i samhället. Denna artikel analyserar skillnader och likheter mellan det finska och svenska systemet för tillsyn över hur barns och elevers rättigheter främjas och värnas i ländernas respektive skolsystem. Målsättningen är att analysera för- och nackdelar med de båda systemen utifrån barns ställning som rättighetsinnehavare. Artikeln innehåller en presentation av det finska och det svenska skoltillsynssystemet samt en analys av hur de två olika systemen svarar mot de krav som ställs på konventionsstaterna i FN:s konvention om barnets rättigheter som utgör grunden för all lagstiftning och åtgärder som rör barn i Sverige och Finland.©2022 eddy.sefi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Sosiaalipalvelutoimiston organisaatiokulttuuri

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuskohteena on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sosiaalipalvelutoimisto. Tarkoituksena on kuvata sosiaalipalvelutoimiston organisaatiokulttuuria antropologisilla kenttätyömenetelmillä. Tutkimusmenetelminä ovat osallistuva havainnointi, asiakirjoihin tutustuminen ja teemahaastattelu. Lisäksi tutkimusmenetelmänä on paradoksien tutkiminen. Tärkein teoreettinen viitekehys tutkielmassa on Edgar H. Scheinin organisaatiokulttuurin määritelmä. Scheinin organisaatiokulttuurin määritelmään sisältyy kolme eri tasoa: artefaktit, arvot ja perusoletukset. Paradoksien tutkiminen ja organisaatiokulttuurin jäävuorimalli tuovat lisävalaistusta Scheinin organisaatiokulttuurin määritelmään. Tärkein saavutus tutkielmassa on Edgar H. Scheinin organisaatiokulttuurin eri tasojen selvittäminen. Samalla tutkielma on etnografinen kuvaus sosiaalipalvelutoimiston organisaatiokulttuurista. Edgar H. Scheinin mukaan perusoletukset ovat organisaatiokulttuurin ydin. Perusoletukset ovat itsestäänselvyyksiä, vastaansanomattomia ja kiistattomia työyhteisön ongelmien ratkaisutapoja. Perusoletukset selittävät artefaktien ja arvojen välisiä ristiriitoja. Sosiaalipalvelutoimiston perusoletuksina ovat byrokratian lisääntyminen työyhteisössä, kahden eri ammattiryhmän rinnakkaistyöskentelyn jännitteet sekä sosiaalityön maskuliinistaminen .Lisäksi tutkielmassa selvitetään sosiaalipalvelutoimiston rituaaleja, symboleja, sankareita ja osakulttuureja. Tärkein lähde on Edgar H. Scheinin organisaatiokulttuurin määritelmä. Lisäksi tutkielmassa on käytetty hollantilaisten organisaatioantropologien organisaatiokulttuurin, lähinnä paradoksien tutkimisen näkökulmaa. Lisäksi lähteinä on käytetty sosiaaliviraston ja sosiaalipalvelutoimiston julkisia asiakirjoja

Miksi ravintola-ala ei houkuttele työttömiä työnhakijoita? : Selvitys ravintola-alan kohtaanto-ongelmasta

Ravintola-alalla vallitsee työvoimapula. Samaan aikaan moni kuitenkin etsii töitä. Työnantajat eivät löydä työntekijöitä eivätkä pitkään työttömänä olleet löydä töitä. Ilmiöstä puhutaan kohtaanto-ongelmana. Mistä ongelma johtuu? Restel Oy, Palvelualojen ammattiliitto, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittivät asiaa. Analyysiä varten kerättiin 20 haastattelua ihmisiltä, jotka olivat haastattelujen keruun aikana tai hiljattain ennen sitä työttöminä. Enemmistö haastatelluista oli ollut työttömänä enemmän kuin yhden vuoden. Pitkään työttömänä olleiden käsitykset ravintola-alasta perustuivat heidän omiin kokemuksiinsa. Ravintola-alan työ miellettiin kiireiseksi ja kuormittavaksi, työehdoiltaan heikoksi ja huonosti johdetuksi. Ravintola-alan vetovoimana pidettiin alan yhteisöllisyyttä ja pitkäaikaisten asiakkaiden palvelemista. Keski-ikäiset, pitkään työttömänä olleet ihmiset eivät nähneet ravintola-alaa ja erityisesti pikaruokaravintoloita varteenotettavina työpaikkoina. Selvisi muutakin: Työnhakijat ajattelivat yhtäältä, että korkea ikä heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla. Toisaalta työ ravintola-alalla koettiin niin kuormittaviksi, ettei oman työkyvyn uskottu riittävän

In search of Finnish creative economy ecosystems and their development needs:study based on international benchmarking

This report reviews the status of domestic creative economy ecosystem development, benchmarks creative economy focused policies and models in the United Kingdom, the Netherlands and the Republic of Korea (South Korea), and gives recommendations on how to support cross-sectoral use of creative competencies in ecosystem development in Finland. In the review of creative economy in Finland, creative activities are grouped into four categories (creative and cultural products, creative content, creative services, creative environments and platforms) that differ from each other in terms of value creation logic, easiness of scalability and recycling of intangible value, and the role of interaction and communities in the value creation process. This categorisation has been applied in updating the creative sector fact sheets. International benchmarking shows that official recognition, champions and organisations are needed to establish a common voice for creative sector actors. These have had an important enabling role for proactive policies supporting the creative sectors’ development. Strengthening of creative activities and connecting them firmly to wider regional and national networks across the economy are on policy agenda in all the three benchmarking countries. Supporting cross-sectoral collaboration and wider use of creative competencies calls for a clear national policy recognising pivotal role of regional hubs, attention to fostering practise oriented business skills in initial education, and flexible arrangements for accessing complementary expertise and facilities. To improve the availability and relevance of data on creative activity, we propose to study and pilot the use of textual data and text mining techniques to complement official statistics on economic activities, and systemise data collection on publicly funded projects. For ecosystem development, the public-private partnership model based growth engine initiatives of Business Finland could offer a platform for cross-sectoral collaboration and for connecting regional hubs with national and global ecosystems

Keittiöt ilman rajoja : Yhteinen keittiö -hankkeen osallisuusvaikutusten arviointi

Yhteinen keittiö on ihmisiä yhteen kokoava tila tai toiminta, jossa on tarjolla edullista ruokaa, yhdessä olemista ja mielekästä tekemistä. Se on avoin kaikille ja kutsuu paikalle ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Siksi se on myös kohtaamispaikka alueen eri-ikäisille ja eritaustaisille asukkaille. Yhteisiä keittiöitä kehitettiin hankkeella vuosina 2017 2018. Vuoden 2018 aikana toteutettiin Kirkkohallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-hankkeen yhteistyönä arviointi, jossa Yhteisten keittiöiden vaikuttavuutta tutkittiin kyselyllä, osallistuvalla havainnoinnilla ja avainhenkilöiden haastatteluilla. Tässä raportissa kerrotaan alustavat tuloksen siitä, miten Yhteiset keittiöt onnistuivat vahvistamaan kävijöidensä osallisuuden kokemusta