Housing policy in retrenchment: Constructing housing policy in times of change

This dissertation examines housing policy change from a social constructionist perspective. Two processes of housing policy change are analysed together with comparative research on European housing policies. This dissertation consists of four research articles and a summary. Housing policy is made up of the actions taken by public organisations with the intention to influence the availability of housing, the variety of housing options, material and environmental quality of housing, as well as the cost of housing for the population. Housing is typically described as path-dependent. Buildings and houses are built in a certain location and are practically impossible to move from one place to another. Tenures define the basic rights of possession and exchange, and cannot be easily converted. This poses challenges to housing policy change. Despite such constraints, housing policies change and take new turns. There is a general trend in Europe for governments to withdraw from major interventions in the housing market, financial support for housing production is being cut, support for housing consumption is targeted at low-income households, and housing markets are being deregulated. In this dissertation, housing policy change is understood as something that is constrained by historical paths and institutions, but driven by ideas, negotiations, framing of problems and actions by active agents. Change can happen gradually when old policies wear out, or at critical historical junctions when there is window of opportunity. The aim of this dissertation is to seek answers to the question of how housing policy is shaped in social relations and how policy change is negotiated, framed and justified. The perspective on housing policy in this dissertation draws broadly from social constructionism. This means that the focus is on social processes and emphasising the significance of social, political and economic contexts. The methods used in the articles are policy analysis, discourse analysis and narrative analysis. The data consists of minutes from the Finnish parliament, interviews with Finnish housing policy actors from the 1990s, and policy documents such as government proposals, action plans, working group reports, committee reports and government programmes. In addition to these, the TENLAW project’s country reports on tenancy law in thirty-three European countries are included in the data. This dissertation focuses on the European region in general and on Finland in particular. In Article I we compared tenancy laws and rent regulation in thirty-three European countries. We found that rent regulation still exists in Europe, but a country’s welfare regime does not explain rent regulation policies. Rent regulation is rather associated with a country’s housing regime. Article II analysed how the liberalisation of rental housing market was justified, defended, criticised and opposed in the Finnish Parliament. It showed how the political climate changed to be more in favour of deregulation during parliamentary proceedings. The process reshaped notions of how rental markets should be organised. In Article III we asked how policy actors narrated this process of change in a housing policy context. We found that the change was constructed as an exhaustion of old policy, but at the same time the change was a result of active actions by policy actors. Article IV examined the abolition of mortgage interest tax deduction as a policy challenging the norm of home ownership. We found that the role of housing policy was constructed as targeted support for low-income renters. Hence, the housing taxation reform presented an attempt to diverge from a history of promoting home ownership.Tämä väitöskirja tarkastelee asuntopolitiikan muutosta sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Tarkastelussa on kaksi asuntopolitiikan muutosprosessia. Lisäksi mukana on vertaileva tutkimus Euroopan maiden asuntopolitiikasta. Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista ja yhteenvedosta. Asuntopolitiikka koostuu toimista, joita julkiset organisaatiot tekevät tarkoituksenaan vaikuttaa asumisen saatavuuteen, asumisvaihtoehtojen monipuolisuuteen, asumisen laatuun sekä asumisen hintaan. Asumista kuvataan usein polkuriippuvaiseksi. Asunnot ja rakennukset on rakennettu tiettyyn paikkaan, josta niitä on lähes mahdoton siirtää muualle. Hallintamuodot taas määrittelevät omistamiseen ja vaihdantaan liittyvät perusoikeudet, jolloin myös hallintamuotojen muuttaminen on vaikeaa. Tämä asettaa asuntopolitiikalle omanlaisiaan haasteita. Näistä rajoitteista huolimatta asuntopolitiikka kuitenkin muuttuu ja ottaa uusia suuntia. Euroopassa on ollut pitkään vallalla kehityskulku, jossa julkinen valta vähentää rooliaan asuntomarkkinoilla, asuntotuotannon tukia leikataan, asumisen tuki suunnataan pienituloisille kotitalouksille ja asuntomarkkinoiden sääntelyä puretaan. Tässä väitöskirjassa asuntopolitiikan muutos ymmärretään kehityskulkuna, jota rajoittavat historialliset polut ja instituutiot, mutta jota ajavat eteenpäin ideat, neuvottelut, ongelmien kehystäminen ja aktiivisten toimijoiden teot. Muutos voi tapahtua vähitellen, kun vanha politiikka on kulunut loppuun tai kriittisissä historian risteyskohdissa, jolloin avautuu mahdollisuuksien ikkuna. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten sosiaaliset suhteet muokkaavat asuntopolitiikkaa ja miten asuntopolitiikan muutosta kehystetään, neuvotellaan ja oikeutetaan. Asuntopolitiikkaa tarkastellaan yleisesti ottaen sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista. Keskityn siis sosiaalisiin prosesseihin sosiaalisesta, poliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimusartikkeleissa käytetään menetelminä politiikka-analyysiä, diskurssianalyysiä ja narratiivista analyysiä. Tutkimusten aineistona käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja, asuntopolitiikan toimijoiden haastatteluja sekä erilaisia politiikkadokumentteja kuten hallituksen esityksiä, toimenpidesuunnitelmia, työryhmien ja komiteoiden raportteja sekä hallitusohjelmia. Näiden lisäksi hyödynnetään TENLAW-projektissa tuotettuja maaraportteja 33 Euroopan maan huoneenvuokralainsäädännöstä. Maantieteellisesti väitöskirjassa tarkastellaan Euroopan aluetta sekä erityisesti Suomea. Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa vertailimme huoneenvuokralainsäädäntöä ja vuokrasääntely 33 Euroopan maassa. Havaitsimme, että vuokrasääntelyä käytetään yhä useissa maissa, mutta hyvinvointivaltioregiimi ei suoraan selitä vuokrasääntelypolitiikkaa. Sen sijaan vuokrasääntelyn käyttö on selvemmin yhteydessä maan asuntoregiimiin. Toisessa tutkimusartikkelissa analysoimme miten vuokrasääntelyn purkamista, oikeutettiin, puolustettiin, kritisoitiin ja vastustettiin eduskunnassa. Havaitsimme, että poliittinen ilmapiiri muuttui sääntelyn purkamiselle myönteisemmäksi eduskuntakäsittelyjen aikana. Käsitys siitä, miten vuokramarkkinat tulisi järjestää, muuttui prosessin aikana. Kolmannessa tutkimusartikkelissa kysyimme, miten politiikkatoimijat itse kuvasivat asuntopoliittista muutosprosessia. Havaitsimme, että muutoksesta rakennettiin kuva vanhan politiikan väsymisenä. Samaan aikaan muutoksen kuvattiin kuitenkin olleen seurausta aktiivisten politiikkatoimijoiden toimista. Neljännessä tutkimusartikkelissa tutkimme asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamisen politiikkaprosessia, jossa haastettiin omistusasumisen normi. Havaitsimme, että asuntopolitiikka kehystettiin pienituloisille suunnatuksi tueksi. Tästä syystä korkovähennysoikeuden poistaminen näyttäytyi yrityksenä luopua omistusasumisen tukemisen perinteestä

How group turnout in grass pasture affects horse activity and behaviour : in comparison with individual stables

Equine management systems significantly differ from those of other livestock, as they have a more anthropological and individualistic approach. Horses require full physical contact with conspecifics for good welfare, yet conventionally, they are housed alone in stalls where the opportunity for social contact is often limited to visual interactions only. When given the opportunity, horses will graze and travel great distances throughout the day. However, in many housing systems, they are fed high-energy concentrates and have little to no time on a pasture or paddock where they can move freely. These management factors can raise various animal welfare concerns, emphasizing the need for more knowledge on horse behavior and a review of current practices to improve management systems and ensure better animal welfare. The aim of this study was to measure how access to a pasture would affect horses' activity and behavior compared to when they were housed in individual stalls, and whether turnout in a pasture would reduce behaviors indicative of reduced welfare. The activity of twenty individual horses was tracked using an activity tracker for 24 hours when they were stabled in single stalls and again for 24 hours when they were turned out in a pasture in a group. During both treatments, their behavior was assessed for 15 minutes based on an ethogram of discomfort behaviors. The findings indicated that after only three weeks, a short two to four-hour period in a pasture increased the horses' daily total distance moved by an average of 89% (Paired t-test: P < 0.001) and slightly reduced stress-related behaviors in most horses, although not statistically significantly (Paired t-test: P = 0.188). The results suggest that turnout in a pasture with conspecifics has a positive impact on horse welfare and should be encouraged in management practices

Johtamalla työhyvinvointia : Työntekijöiden ja esimiesten näkemyksiä työhyvinvointia tukevasta johtamisesta Varkauden kaupungissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen ja tehostetun palveluasumisen työntekijöiden ja esimiesten sekä kaupungin ylemmän johdon näkemyksiä Varkauden kaupungin työhyvinvointia tukevasta johtamisesta sekä sen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa työhyvinvointia tukevasta johtamisesta, sen kehittämisestä ja vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkimuksellamme tunnistimme kehittämiskohteita työhyvinvointia tukevasta johtamisesta tutkituilla toimialoilla. Toimme esille myös varhaiskasvatuksen ja tehostetun palveluasumisen toimialojen eroavaisuuksia työhyvinvoinnin kokemisesta ja sen johtamisesta. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kysely- ja haastattelututkimuksilla. Kyselytutkimus toteutettiin varhaiskasvatuksen ja tehostetun palveluasuminen työntekijöille ja esimiehille. Kyselytutkimuksella kartoitimme vastaajien näkemyksiä ja kokemuksia työhyvinvointia tukevasta johtamisesta sekä sen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Haastattelututkimus toteutettiin Varkauden kaupungin ylemmälle johdolle. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää ylemmän johdon näkemyksiä kyselytutkimuksesta esiin tulleista kehittämiskohteista sekä löytää keinoja työhyvinvointia tukevan johtamisen kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksista nousi selkeästi esiin tarve työhyvinvointia tukevan johtamisen kehittämiseen. Esimiehen johtamisosaaminen sekä kyky tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen johtamiseen nousivat tutkimuksessa keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Tutkimustuloksista korostui esimiehen johtamisosaamisen merkitys työyhteisölle ja sen hyvinvoinnille. Esimiehen toivottiin olevan oikeudenmukainen, rehellinen, johdonmukainen ja kohtelevan työntekijöitä tasapuolisesti. Tulosten mukaan lähiesimiesten esimiestaidot vaihtelevat paljon. Esimiesten johtamisosaamisen kehittäminen nähdäänkin tärkeimpänä keinona työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tutkimuksen tulokset tukevat Varkauden kaupungin työhyvinvoinnin kehittämistä ja sen työhyvinvointitoimintaa.The objective of this thesis was to study the views employees and managers working with pre-school education and intensified sheltered housing as well as the upper management of Varkaus administration in relation to management supporting well-being at work. The aim of this thesis was to produce research data on management promoting well-being at work, its improvement and its influence on well-being at work. In our study we identified development targets related to management promoting well-being at work in the investigated fields of operation. The research material of the thesis was collected by a survey and interviews. The survey was implemented for pre-school and intensified sheltered housing employees and managers to investigate their views and experiences related to management promoting well-being at work. The interviews were conducted for the higher management of Varkaus City Administration. The purpose of the interviews was to clarify the management’s views related to development objects brought up in the survey and find ways to improve management promoting well-being at work. In the results of the study a need to improved management promoting well-being at work was clearly highlighted. The managerial skills of the managers and their skills in equal and fair management were identified as key areas of improvement. In the results of the study managerial skills were identified to be crucial for the work community and its welfare. The manager was expected to be fair, honest, logical and to treat subordinates equally. According to the results the managerial skills of immediate superiors vary a lot. Improvement of managerial skills is considered to be the most important way to develop well-being at work. The results of the study support the development of well-being at work and well-being activities within the Varkaus administration personnel

Rent regulation in 21st century Europe: comparative perspectives

The general housing policy trend in Europe has been towards neoliberalization meaning less state involvement in housing market and less government support for housing production. However, private rental markets are still regulated in many European countries. Here, we classify 33 European countries based on rent regulation system and welfare state regime. There seems to be some but not too much correspondence between the welfare state regime and whether rents are controlled. However, it seems that the role of rent regulation depends on the context and one should take a closer look at specific cases. We look at Nordic welfare states that are similar in that all represent the social democratic welfare model but different in their housing regimes by which we mean the basic principles of how housing provision in the country is organized

Pedagoginen johtaminen varhaiskasvatuksen tiimirakenteessa

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatuksen esimiesten ja tiimivastaavien näkemyksiä pedagogisen johtamisen toteuttamisesta ja tulevaisuuden tarpeista. Tarve tarkemmalle pedagogisen johtamisen näkökulman selvittämiselle nousi Järvenpään varhaiskasvatuksen esimiesten syksyn 2014 aikana käydyissä keskusteluissa, joissa näkemys pedagogisesta johtamisesta vaihteli. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisena Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen esimiehet ja tiimivastaavat kuvaavat pedagogista johtajuutta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksen johtamisen ja pedagogisen johtamisen ympärille. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin varhaiskasvatuksen esimiesten teemahaastatteluin ja tiimivastaavien lomakekyselynä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta varhaiskasvatuksen esimiestä ja lähetettiin kaikille varhaiskasvatuksen tiimivastaavalle kyselylomake, johon vastauksia tuli 30. Sekä haastattelut että kyselylomakkeet analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Tutkimustuloksissa näkyi vahvasti pedagogisten rakenteiden tärkeys työyhteisöissä. Sekä esimiehet että tiimivastaavat kuvasivat pedagogisten keskustelujen olevan oleellisia varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä. Tuloksista näkyy myös, että onnistunut pedagoginen johtaminen vaatii ajan varaamista sille. Lisäksi esimiesten vastauksissa nousi vahvasti esimiesten keskinäisten pedagogisten keskustelujen merkitys.The purpose of this thesis was to find out the views of early childhood education leaders and team leaders of how pedagogical leadership is implemented at the moment and future needs in pedagogical leadership. The need for gaining a clearer insight into pedagogical leadership emerged in conversations that the early childhood education leaders had in autumn 2014, in which the definition of pedagogical leadership varied. The aim of the thesis was to find out how pedagogical leadership is described at the moment and in the future by the early childhood education leaders and team leaders working in the city of Järvenpää. The theoretical framework of the thesis is built around the themes of leadership in early childhood education and pedagogical leadership. This thesis is a qualitative study that was implemented with themed interviews with the early childhood education leaders and questionnaires for the team leaders. I had six interviews with the early childhood education leaders and sent questionnaires to a hundred team leaders of whom 30 replied. The content of both the interviews and the questionnaires was analyzed by theming. The results showed strongly the importance of pedagogical structures in the work units. Both the early childhood education leaders and the team leaders described the meaningfulness of pedagogical conversations in maintaining the quality in early childhood education. The results also show that successful pedagogical leadership requires that there is time reserved for it. In addition, the answers of the early childhood education leaders also showed strongly the value of the conversations within the group of the ECE leaders

Saa näkyä - ja kuulua : Lasten osallisuuden toteutuminen esiopetuksessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten osallisuuden toteutumista esiopetuksessa. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan lapsinäkökulmaisen tutkimuksen periaatteita, siten tavoitteena on ollut erityisesti lasten näkemysten esiintuominen. Tutkimuksessa etsittiin vastausta siihen, miten lapset arvioivat osallisuutensa toteutumista. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten osallisuuden ilmentymien sekä osallisuutta mahdollistavien ja rajoittavien tekijöiden esiintymistä lasten kerronnassa. Tutkimuksen kysymyksen asettelua, aineiston hankintaa ja analyysia on ohjannut Harry Shierin (2001) teoreettinen osallisuuden polun tasomalli, jossa osallisuutta tarkastellaan aikuisen ja lapsen keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Shierin osallisuuden polku koostuu viidestä osallisuuden tasosta, joita ovat lasten kuulluksi tuleminen, lasten ilmaisemisen tukeminen, lasten mielipiteiden huomioon ottaminen, lasten ottaminen mukaan päätöksentekoprosessiin sekä vastuun jakaminen päätöksentekoprosessissa yhdessä aikuisten kanssa. Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimuksen tarkastelun kohteena oli erään kunnan esiopetuksessa olevien lasten osallisuuden toteutuminen ja tutkimusyksikköinä kyseisen kunnan kaksi esiopetusyksikköä. Aineisto koostui sekä yksilöhaastatteluina toteutetuista lasten teemahaastatteluista (n=22) että kyselyistä (n=50), johon lapset vastasivat älylaitteella digitaalista Kahoot sovellusta käyttäen. Aineiston analyysi toteutettiin tutkimuskysymyksestä riippuen pääosin teorialähtöisesti, haastatteluaineisto kvalitatiivisen ja kyselyaineisto kvantitatiivisen analyysin keinoin. Tutkimuksen päätuloksina tuli esiin, että esiopetuksen aikuiset kuulevat ja auttavat lapsia. Lasten mielipiteillä ja ehdotuksilla on vaikutusta toimintaan silloin, kun niitä kysytään. Lasten ilmaisemisen tukemisen taso on vaihtelevaa, eivätkä lapset ole kovin tietoisia vaikuttamisestaan tai vaikutusmahdollisuuksistaan esiopetuksen toimintaan. Esiopetuspäivä on kaksijakoinen. Se muodostuu aikuisjohtoisesta esiopetusajasta sekä vapaamuotoisemmasta iltapäivätoiminnan ajasta. Aikuiset määrittävät suurelta osin esiopetuspäivän kulun ja sisällöt. Leikki on asia, josta lapset saavat itsenäisesti päättää. Lisäksi he saavat tehdä valintoja aikuisten tarjoamista vaihtoehdoista sekä päättää toiminnan yksityiskohdista. Tämän tutkimuksen tekeminen vahvisti tutkijoiden ajatusta siitä, että lapsilta voi ja kannattaa kysyä monenlaisista asioista. Avoin suhtautuminen lapsilta tuleviin viesteihin lisää kasvattajan mahdollisuuksia tavoittaa niitä merkityksiä, joita lapset asioille antavat. Vaikka lapset vaikuttavat esiopetuksessa moniin siellä tapahtuviin asioihin, he eivät itse ole tietoisia omasta vaikuttamisestaan. Täten lapset tulisi tehdä tietoisemmiksi omasta vaikuttamisestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan siihen toimintaan, johon osallistuvat. Lasten osallisuutta toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa sekä arvioinnissa tulisi esiopetuksessa vahvistaa. Lasten osallisuuden toteutumisen tutkimista voisi jatkossa toteuttaa kehittämistutkimuksen muodossa. Kehittämisen kohteena tutkimuksessa olisi lasten osallisuuden vahvistaminen. Erityisen mielenkiintoisen tällaisesta tutkimuksesta tekisi lasten mukaan ottaminen tutkimukseen, sekä tiedon tuottajina että kehittäjinä aikuisten rinnalla

Ilmastonmuutos ja tapaturmat : nykytilanne Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansalaisten terveyteen on tarkasteltu useista näkökulmista. Tapaturmien näkokulma on kuitenkin jäänyt tässä tarkastelussa vielä melko vähäiseksi. Tässä työpaperissa pohditaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa tapaturmiin Suomessa ja miten tähän tulisi varautua. Tarkoituksena on toimia erityisesti ajatusten ja keskustelun herättäjänä. Tapaturmien taustat ovat moninaiset, joten sään ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tapatumiin voivat myös vaihdella. Yhteiskunnan ja erityisesti terveydenhuollon on välttämätöntä reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin entistä tehokkaammin. Vaikka jo nyt tehdään monia toimenpiteitä sopeutumisen edistämiseksi myös tapaturmien ehkäisyn suhteen, on tärkeää lisätä yhteistyötä ja tietoisuutta toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman tarkasti ja vaikuttavasti

Asuntopolitiikkaa Euroopassa- Mitä voimme oppia?

Ympäristöministeriö tilasi selvityksen osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Hallitusohjelman mukaan osana asuntopoliittista kehittämisohjelmaa tulisi tehdä kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu. Selvityksessä kuvataan eräiden Euroopan maiden asuntopolitiikkaa aiheina asumisen kohtuuhintaisuus, yksityiset vuokramarkkinat sekä väestöltään vähenevien alueiden asumisongelmat. Asumismeno-osuuksin mitaten Suomessa asuminen on vertailumaihin nähden kohtuuhintaista, mutta suomalaiset arvioivat asumismenonsa rasittavimmiksi kuin monissa vertailumaissa. Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Kaikissa tarkastelluissa maissa asuntopolitiikassa on tapahtunut ideologinen ja poliittinen käänne kohti markkinaperusteista asuntohuoltoa, ja yksityisen vuokrasektorin merkitys kohtuuhintaisuuden kysymyksessä on korostunut. Vuokrien kohtuuhintaisuutta on eri maissa edistetty sekä vuokranantajille suunnatuilla kannustimilla että vuokrasektorin säätelyllä. Pohjoismaissa syrjäseutujen asumisongelmat liittyvät asuntojen arvon laskuun, tyhjiin asuntoihin, yksipuoliseen asuntokantaan ja väestön ikääntymiseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan sekä tukemalla asuntojen purkamista että niiden käyttötarkoituksen muuttamista.</p