Ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen ja pH-impedanssimittauksen potilasohjeiden ja ohjauksen riittävyys

Ruokatorven 24 tunnin pH-mittaukseen ja pH-impedanssimittaukseen tulevilta potilailta edellytetään tiettyjen esivalmisteluohjeiden noudattamista. Oikein ymmärretyt ohjeet helpottavat tutkimuksen suorittamista onnistuneesti ja potilaat tulevat asianmukaisesti valmistautuneina tutkimukseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli potilaita haastattelemalla selvittää ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen ja pH-impedanssimittauksen kirjallisen potilasohjeen ja suullisen ohjauksen riittävyys ja ymmärrettävyys. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa päivittää ja parantaa kirjallisia potilasohjeita sekä yhtenäistää suullisia ohjeistuksia. Tutkimushaastattelu toteutettiin TYKSin kliinisen fysiologian yksikössä keväällä 2015. Tutkimukseen osallistuvia 20 henkilöä haastateltiin ennen tutkimuksen suoritusta ja rekisteröintilaitteen palautuksen yhteydessä. Tutkimustulosten pohjalta voitiin todeta, että potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa suulliseen ohjaukseen, hoitajia pidettiin ammattitaitoisina ja ystävällisinä. Kirjallisia potilasohjeita pidettiin riittävinä ja kattavina, lääkitystietoa lukuunottamatta. Lisätietoakin kaivattiin, koskien katetrin mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia. Päiväkirjan täyttämistä pidettiin hankalana työn laadusta riippuen. Tämän opinnäytetyön pohjalta saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen ja pH-impedanssimittauksen kirjallisten potilasohjeiden kehittämisessä. Näin potilaat osaavat tulla tutkimukseen oikein valmistautuneina ja tietävät mitä tutkimuksessa tehdään sekä miten laitteen ja päiväkirjan kanssa toimitaan kotona oikein.Patients who come to a 24 hour esophageal pH monitoring or to a 24 hour esophageal impedance-pH monitoring are expected to have complied with certain preparation instructions. When understood correctly, instructions make the examination easier to be completed successfully and therefore guarantee more reliable results. Purpose of this thesis was to find out by interviewing patients if the patient instructions and oral guidance for 24 hour esophageal pH monitoring and for 24 hour esophageal impedance-pH monitoring were sufficient and understandable. Aim of this thesis was to produce information which can be used to make the patient instructions better and to standardize oral guidance. Interviews were carried out at the clinical physiology department in University hospital of Turku. The 20 persons who participated in this study were interviewed before the examination was performed and after they returned the monitoring device. Based on the results, patients were satisfied with oral guidance they got and the nurses were considered to be professional and friendly. They also considered that the instructions were sufficient. Only the part with medicational information was considered to be insufficient. Additional information was also needed, especially regarding possible side effects of the catheter. The results gotten from this thesis can be used to improve the written instructions of 24 hour esophageal pH monitoring and 24 hour esophageal impedance-pH monitoring. Thus patients know how to come to the examination properly prepared and know how to use the the monitoring device correctly at home

REKISTERINPITÄJÄN ASIANMUKAISET TEKNISET JA ORGANISATORISET TOIMENPITEET OSANA SISÄÄNRAKENNETTUA JA OLETUSARVOISTA TIETOSUOJAA

Sisäänrakennetulla ja oletusarvoisella tietosuojalla tarkoitetaan käytännössä uudenlaisen ajattelumallin ottamista käyttöön henkilötietoja käsiteltäessä. Kyse on siitä, että tietosuojasuunnittelu upotetaan mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa osaksi organisaation käytänteitä ja prosesseja. Samalla tulisi pitää kaikessa organisaation toiminnassa huolta siitä, että henkilötietojen suoja otetaan esille ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. Asianmukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä tarkoitetaan sel-laisia toimenpiteitä, joilla sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa voidaan käytännössä toteuttaa. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään tyhjentävää luetteloa kaikista mahdollisista toimenpiteistä. Jokai-sessa kontekstissa vaikuttavat erilaiset tarpeet, mihin myös vaatimus asianmukaisuudesta viittaa. Suurin osa näistä toimenpiteistä liittyy tietoturvallisuuden varmistamiseen, mutta toisaalta osassa kyse on ylei-sistä organisaation sisäisesti toteutettavista keinoista. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisen henkilötietoja käsittelevän organisaation tulee omassa toiminnas-saan ottaa henkilötietojen suoja huomioon uudella tavalla. Huomiota on syytä kiinnittää siihen, että kai-kissa toimenpiteissä, jotka kohdistuvat henkilötietoihin, tulee huolehtia henkilötietojen suojan toteutu-misesta ennen käsittelytoimiin ryhtymistä. Tutkielmassa luon katsauksen siihen, miten vaatimuksen si-sältöä tulee tulkita ja miten rekisterinpitäjä voi täyttää velvollisuutensa. Tässä tulee huomata, että yleistä tietosuoja-asetusta tulee käsitellä kokonaisvaltaisesti eikä vain pyrkiä tulkitsemaan yhtä artiklaa. Yleisen tietosuoja-asetuksen myötä rekisterinpitäjille syntyi uudenlainen velvollisuus huolehtia siitä, että yksilöiden henkilötietoja käsitellään perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavasti. Seurauksena laimin-lyönneistä on hallinnollinen seuraamusmaksu. Ongelmallista on kuitenkin ollut se, että yleinen tieto-suoja-asetus sisältää paljon periaatesääntelyä, joka ei anna yksiselitteisiä vastauksia kaikkiin kysymyk-siin. Tutkimuksella pyrin täyttämään aukkoa, joka on syntynyt liian monimutkaiselta vaikuttavasta pe-riaatesääntelystä. Samalla haluan osoittaa, että tietoisuus oikein toteutetusta tietosuojatyöstä voi antaa organisaatiolle myös positiivisia vaikutuksia

Tietoturvan hallintajärjestelmän toteuttaminen : Onnistumistekijät toteutusprojekteissa

Työn tavoitteena on syventää ymmärrystä tietoturvan hallintajärjestelmän toteutusprojekteista sekä lisätä ymmärrystä tietoturvan hallintajärjestelmästä kohdeyrityksessä. Työssä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla tekijöitä, jotka edesauttavat toteutusprojektien onnistumista sekä ymmärtää syitä, joiden takia hallintajärjestelmän toteutusprojekti onnistui kohdeyrityksessä. Lisäksi työssä tehtävän kirjallisuuskatsauksen löydösten ja toteutusprojektista tunnistettujen onnistumistekijöiden perusteella luodaan malli, jota muut tietoturvan hallintajärjestelmän toteutusta harkitsevat organisaatiot voivat hyödyntää. Työ aloitetaan esittelemällä tietoturvan ja tietoturvan hallintajärjestelmän teoriaa, kuten ISO/IEC 27000 -standardiperhettä sekä riskienhallintaan liittyviä menetelmiä. Työtä jatketaan tekemällä integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa tutkitaan tietoturvaan ja IT:n hallintaan liittyvien projektien onnistumistekijöitä. Työn empiirisessä osuudessa toteutetaan tietoturvan hallintajärjestelmä kohdeyritykselle tapaustutkimuksena, minkä jälkeen esitellään malli, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen perusteella tunnistettuja onnistumistekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat johdon rooli sekä tietoturvakoulutusten merkitys. Erityisesti johdon tuki, taloudellinen tuki sekä tietoturvan tärkeyden ymmärtäminen että sen strateginen yhdenmukaisuus liiketoiminnan välillä vaikuttavat toteutusprojektien onnistumiseen. Kohdeyrityksessä tehty toteutusprojekti onnistui ja tärkeimmiksi onnistumistekijöiksi todettiin johdon tuki, tietoturvamyönteinen organisaatiokulttuuri ja aiemmat panostukset tietoturvaan. Lisäksi henkilöstö on kiinnostunut tietoturva-asioista ja henkilöstöä osallistettiin projektiin. Työssä kehitetyn mallin tärkeimmiksi onnistumistekijöiksi todettiin johdon rooli, valmistelutyö, projektinhallinta sekä motiivit hallintajärjestelmän toteuttamiselle.The aim of the work is to deepen the understanding of the implementation projects of the information security management system and to increase the understanding of the information security management system in the target company. The purpose of the research carried out in the work is to identify factors that contribute to the success of implementation projects and to understand the reasons why the implementation project of the management system was successful in the target company with the help of an integrated literature review. In addition, based on the findings of the literature review and the success factors identified from the implementation project, a model is be created that can be used by other organizations considering the implementation of an information security management system. The work begins by introducing the theory of information security and the information security management system, such as the ISO/IEC 27000 family of standards and methods related to risk management. The work is continued by conducting an integrative literature review, which examines the success factors of projects related to information security and IT governance. In the empirical part of the work, an information security management system is implemented for the target company as a case study, after which a model is presented that includes the success factors identified based on the literature review and the case study. The results of the literature review highlighted the role of management and the importance of information security training. In particular, management support, financial support as well as understanding the importance of information security and its strategic alignment between businesses affect the success of implementation projects. The implementation project at the target company was successful and the most important success factors were found to be management support, an information security-friendly organizational culture and previous investments in information security. In addition, the personnel is interested in information security issues and the personnel was involved in the project. The most important success factors of the model developed in the work were found to be the role of management, preparatory work, project management and motives for implementing the management system

Hävikkiruokaterminaalin suunnitelma - Keski-Suomen lajittelu-, varastointi- ja jakelukeskus

Jyväskylän Katulähetys R.Y:n toimeksiantona saatiin suunniteltavaksi maakunnallinen hävikkiruokaterminaali, jolla pyritään hävikkiruoan monipuolisempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen ruoka-avussa. Hävikkiruokaa lahjoitettaisiin terminaaliin lajiteltavaksi, varastoitavaksi sekä jaeltavaksi ruoka-avun toimijoille. Kehitystyöntarve oli, että toimeksiantajan varastotilat olivat liian pienet ja epäkäytännölliset. Suunniteltavan haluttiin hävikkiruokaterminaali laajemman verkoston käyttöön. Terminaalin mitoitusta varten valittiin verkoston kaupungeiksi seitsemän sadan kilometrin säteellä olevaa suurinta kaupunkia. Suunnitelmat koostuvat johdannosta, tietoperustasta, toteutus ja laskelma -osiosta sekä tulokset ja suunnitelmat -osiosta. Tietoperustassa tarkasteltiin toimeksiantoon tarvittavavia logistiikan osa-alueita ja elintarvikealan toimijoiden keskeisiä velvoitteita. Toteutus ja laskelmat -osiossa keskityttiin nimikkeiden luokitteluun ja kapasiteettitarpeiden laskemiseen. Toteutusta varten laadittiin tilasto Jyväskylän Ruokapankin avustuskassien sisällöstä, jota hyödynnettiin lahjoitusten määrän arvioimisessa nimikeryhmäkohtaisesti. Siten saatiin kylmiöön tarvittavat tilat laskettua ja muu osa terminaalista mitoitettua. Terminaalia lähdettiin suunnittelemaan 450 hävikkitonnille vuodessa. Tuloksina saatiin kolme erilaista terminaalin pohjapiirustusta ja materiaalivirtauskaaviota, sekä hävikkiruoan tuotteiden nimikeryhmät ja varastopaikat. Lisäksi suunniteltiin lahjoi-tusruuan lajitteluprosessi, arvioitiin henkilöstö- ja kalustotarvetarve sekä laskettiin kustannukset. Johtopäätöksinä saatiin, että suoravirtauksella toteutettu hävikkiruokaterminaali on kustannustehokkain ja materiaalivirroiltaan käytännöllisin vaihtoehto

Biologiset sulfaatinpelkistysmenetelmät happamille kaivosvesille

Tiivistelmä. Tässä kandintyössä tarkastellaan kaivosten happamien ja metallipitoisten jätevesien muodostumista ja niiden käsittelymenetelmiä. Työ tehdään mahdollisessa diplomityössä kehitettävän uuden menetelmän käyttökohteiden tunnistamiseksi. Tarkastelu toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdytään menetelmien toimintaan, etuihin ja heikkouksiin. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat biologiset sulfaatinpelkistysmenetelmät ja niissä hyödynnettävät sulfaatinpelkistäjäbakteerit, joihin uusi menetelmä perustuu. Kaivostoiminnan aikana ja jälkeen muodostuu luonnollisten prosessien seurauksena jätevesiä, jotka ovat erittäin happamia ja sisältävät runsaasti sulfaattia sekä liukoisessa muodossa olevia metalleja. Nämä jätevedet ovat erittäin myrkyllisiä ja siksi ne olisi käsiteltävä ennen päätymistään lähivesistöihin. Lisäksi näiden jätevesien käsittelyyn sisältyy taloudellista potentiaalia niiden sisältämien metallien talteenotossa. Yleisesti jätevesiä käsitellään aineilla, jotka poistavat sulfaatin ja metallit kiinteässä muodossa. Kemiallisessa saostuksessa nämä aineet joko neutraloivat jäteveden happamuutta, vähentäen useiden metallien liukoisuutta, tai saostavat niitä suoraan. Kemikaalikulujen ja käsittelyn valvonnan tarpeen vähentämiseksi on pyritty kehittämään sulfaatinpelkistäjäbakteereita hyödyntäviä menetelmiä, joissa metallit saadaan saostumaan bakteerien sulfaatinpelkistyksessä muodostuvien aineiden avulla. Tarvittaessa jätevesiä voidaan vielä jälkikäsitellä menetelmillä, joilla voidaan saavuttaa metallien ja sulfaatin riittävän alhainen pitoisuus. Tarkasteluissa todettiin kemiallisen saostuksen olevan tällä hetkellä ainoa ratkaisu käsittelemään suurempia metallipitoisuuksia jätevesistä. Nykyään hyödynnetyt sulfaatinpelkistäjämenetelmät ovat erikoiskohteiden ratkaisuja. Sulfaatinpelkistäjien tarvitsema ravinto estää kehityksen alla olevien menetelmien yleistymisen, koska bioreaktorityyppisissä ratkaisuissa käytetty ravinto on liian kallista ja biokompostityyppisissä ratkaisuissa hyödyntäminen tekee jäteveden käsittelystä liian epävarmaa. Lisäksi sulfaatinpelkistäjäbakteerien metalliensietorajat asettavat rajan sille, miten metallipitoisia jätevesiä näillä menetelmillä kyetään käsittelemään. Jos nämä ongelmat saataisiin ratkaistua uudessa menetelmässä, tulisi siitä varteenotettava vaihtoehto kemialliselle saostukselle. Tämä puolestaan johtaisi kaivosten jätevesien taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään käsittelyyn sekä mahdollistaisi hyödyllisten metallien talteenoton. Muista menetelmistä adsorptio on edullisten materiaaliensa ansiosta sopiva kohtalaisesti metalleja sisältävien jätevesien käsittelyyn, kunhan tarvittavan biomassan määrä on järkevissä rajoissa. Jos biokompostityyppisten menetelmien ongelma saataisiin ratkaistua, ne voisivat korvata adsorption käytön, sillä ne soveltuvat samanlaisten jätevesien käsittelyyn ja hyödyntävät samanlaisia biomassoja. Ioninvaihto ja kalvosuodatus ovat sopivia menetelmiä puhdistamaan pieniä metallipitoisuuksia tai tuottamaan erittäin puhdasta vettä sitä vaativiin käyttökohteisiin.Tiivistelmä. This bachelor’s thesis discusses how acid mine drainages (AMDs) are formed and how to treat them. The thesis is written to recognize possible uses for a new method that will possibly be developed in the following master’s thesis. This bachelor’s thesis is a literature review which gathers information about function, as well as pros and cons of the treatment methods for AMD. Special attention is given to biological sulfate reduction methods and the sulfate-reducing bacteria because the new method is based on them. Acid mine drainages, that are formed in natural processes during and after the mining activity, are very acidic and contain high levels of sulfate and metals in soluble form. These wastewaters are toxic and should be treated before they end up in local water systems. There also exists economical potential in these wastewaters as the valuable metals can be recovered. Generally, these wastewaters are treated by adding chemicals that precipitate the sulfate and metals to solid form. In chemical precipitation, these substances either raise the pH so that most metal ions are less soluble, or they precipitate metals directly. To reduce costs and need for control of wastewater treatment, new methods that use sulfate-reducing bacteria are being developed, in which metals are precipitated using substances that are formed when these bacteria reduce sulfate. If needed, wastewaters can be treated with downstream processes to reach sufficient concentration for sulfate and metals. The results part concludes that, at the moment, chemical precipitation is the only method capable of treating high metal concentrations from wastewaters. Currently used sulfate-reducing methods are mainly applications for special cases. The substrate of sulfate-reducing bacteria prevents the developing sulfate-reducing methods from becoming more commonly utilized, because substrate used in bioreactors is too expensive and the more affordable substrate used in biocompost reactors makes water treatment unreliable. Also, the metal resistance limits for sulfate-reducing bacteria set a limit on metal content that can be treated. If these problems could be solved in the new method, it would become a serious competitor for chemical precipitation. This would lead to a more economical and environmentally friendly treatment of wastewaters and even for metal recovery from the said waters. Among the other methods, adsorption can be used for treatment of moderately high metal content wastewaters due to cheap materials used, when the needed material quantity is within reasonable limits. If the unreliability problem of the biocompost methods were solved, they could replace adsorption, because they both use similar materials and are meant for similar situations. Ion exchange and membrane filtration methods are for treating low metal content wastewaters or for producing clean water for other applications

Transfer standard for traceable dynamic calibration of stroboscopic scanning white light interferometer

The reconstructed image of a moving sample always shows a distorted representation of reality. Therefore, one needs to calibrate, for example, out-of-plane nano-videos for quality control of nano-microelectromechanical systems (N-MEMS). Here we discuss how to calibrate and obtain confidence limits for stroboscopic scanning white light interferometry (SSWLI) data when there are differences in speed and amplitude across the field of view. Many N-MEMS devices rely on oscillating structures; consequently, one must calibrate movie recordings of these structures to have global standards and to allow inter-device comparison. We propose to use a quartz tuning fork driven off-resonance as a transfer standard. This approach allows a broad range of traceable frequencies and out-of-plane amplitudes to be introduced into selected parts of the field of view of the SSWLI device featuring similar optical surface properties to many N-MEMS devices without demanding an additional reference surface. (C) 2017 Optical Society of AmericaPeer reviewe

Link functions and Matern kernel in the estimation of reflectance spectra from RGB responses

Peer reviewe