Kymenlaakson konepajateollisuuden ja koulutuksen järjestäjien kehityshanke

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä on oleellinen osa ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Tämän opinnäytetyön ensimmäisenä tarkoituksena on kehittää Kymenlaaksolaisten konepajayritysten henkilöstön osaamista. Toisena tavoitteena on EKAMI:n opetushenkilöstön osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen. Kolmantena osana työhön liittyy laajempi tarkastelu Kymenlaakson konepajateollisuuden tulevaisuudesta ja kehittymismahdollisuuksista muuttuvilla markkinoilla. Työn pääpaino oli pyrkimys kehittää Kymenlaaksolaisten konepajojen ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja koulutustarjonnan työelämävastaavuutta. Koulutuksenjärjestäjälle annettu lakisääteinen tehtävä velvoittaa seuraamaan muuttuvaa työelämää ja sen mukanaan tuomia koulutuksellisia tarpeita. Tämän tehtävän toteuttaminen vaatii hyviä yhteyksiä alan yrityksiin, kehittämiseen sitoutunutta ja innostunutta henkilöstöä sekä myös kykyä ennakoida tulevia muutoksia. Työssä on käsitelty myös uusien innovaatioiden tuotteistamista Kymenlaakson konepajateollisuudessa. Työn tuloksena saatuja kehitystarpeita tullaan viemään eteenpäin erillisinä kehityshankkeina ja pyrkimyksenä prosessimaiseen kehittämiseen.Service- and development role is essential part in organization of vocational education. The main purpose of this thesis is developing knowledge in Kymenlaakso engineering industry. Other purposes are developing of teacher’s skills and improving of educations correlation to companies demanding. Third target is to review future of Kymenlaakso engineering industrial and clarify developing possibilities in changing markets. Implementation of service- and development role needs good contacts to companies, excited and development oriented personnel and ability to predict future changes. In this thesis are also planned new innovations and their producing in Kymenlaakso engineering industry. Results of this thesis are base of new developing projects and questing for processing developing

Rut depth model for timber transport on moraine soils

The increased awareness of environmental issues has created a need for evaluating the usefulness of mobility models for Nordic forestry conditions. A frame of reference based on the WES-method was used for developing empirical rut depth models for moraine forest sites. It was found that the penetration resistance in critical layers alone was an adequate soil input variable, even if the studied soils had very large variations in stoniness. When comparing the results with earlier models developed for organic soils, it was found that the same models apply for both types of soils. The method and models seem reliable enough for avoiding operations on too risky soils

Modell för hur busstrafi ken ska ordnas i Borgå

Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat uudistuneen lainsäädännön vuoksi vuodesta 2014 alkaen. Ratkaisun uudesta järjestämistavasta tekee joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen viranomainen, joka Porvoon linja-autoliikenteessä on Uudenmaan ELY-keskus. Tämän selvityksen tarkoituksena on valmistella Uudenmaan ELY-keskuksen ratkaisua linja-autoliikenteen järjestämistavasta Porvoon seudulla. Selvityksessä on kuvattu lainsäädännön muutokset sekä millaiset vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat mahdollisia. Järjestämistapavaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet on kuvattu LVM:n Linja-autotyöryhmän työn pohjalta. Vaihtoehdoista on valittu Porvoon seudulle eri liikennealueille parhaiten soveltuvat mallit. Selvityksessä esitetään markkinaehtoista mallia pitkämatkaiseen Helsingistä Porvoon kautta Kaakkois-Suomeen suuntautuvaan sekä Helsingin ja Porvoon väliseen seutuliikenteeseen. Porvoon paikallisliikenne esitetään kilpailutettavaksi alueellisena käyttöoikeussopimuksena. Muu Porvoon sisäinen, lähinnä koululaisliikenne, esitetään järjestettäväksi reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen nojalla. Kustannusvaikutuksia on arvioitu paikallisliikenteen osalta. Arviossa on tuotu lähinnä esiin ne muutostekijät, jotka voivat aiheuttaa muutoksia kustannuksiin. Työn yhteydessä on valmisteltu alueellisen käyttöoikeussopimuksen tarjousasiakirjat, jotka ovat raportin liitteenä. Lisäksi on valmisteltu kunta/ELY -sopimusSätten att ordna kollektivtrafi ken ändras på grund av ny lagstiftning med början 2014. Beslutet om det nya arrangemanget ska fattas av en behörig myndighet enligt kollektivtrafi klagen. I Borgå busstrafi k är denna myndighet ELY-centralen i Nyland. Syftet med denna utredning är att bereda ELY-centralens beslut om hur busstrafi ken ska ordnas i Borgåregionen. I utredningen beskrivs förändringarna i lagstiftningen och vilka alternativa arrangemangen som är möjliga. Alternativen samt deras goda och dåliga sidor beskrivs utgående från arbetet i KM:s Bussarbetsgrupp. Av alternativen har de modeller som bäst passar de olika trafi kområdena i Borgåregionen valts ut. I utredningen presenteras en marknadsbestämd modell för den långväga trafi ken från Helsingfors mot sydöstra Finland via Borgå samt för regiontrafi ken mellan Helsingfors och Borgå. För Borgå lokaltrafi k föreslås ett regionalt koncessionsavtal som konkurrensutsätts. För den övriga interna trafi ken i Borgå, närmast skolskjutsarna, föreslås arrangemang på basis av ett ruttbaserat koncessionsavtal. Kostnadseffekterna har uppskattats för lokaltrafi ken. I uppskattningen har närmast de förändringsfaktorer beaktats som kan orsaka ändrade kostnader. I samband med arbetet utformades de anbudshandlingar för ett regionalt koncessionsavtal som är bifogade rapporten. Dessutom bereddes avtalet kommun/ELY.

An Evidence-Based Educational Intervention for Reducing Coercive Measures in Psychiatric Hospitals: A Randomized Clinical Trial

Importance  Investing in health care staffs’ education can change the scope of action and improve care. The effectiveness of staff education remains inconclusive.Objective  To examine whether an evidence-based educational intervention for nurses decreases the use of seclusion rooms in psychiatric hospitals compared with usual practice.Design, Setting, and Participants  In this pragmatic, 2-arm parallel, stratified cluster randomized clinical trial, 28 wards in 15 psychiatric hospitals in Finland were screened for eligibility and randomly allocated (1:1). Nurses joined on either intervention (n = 13) or usual practice (n = 15) wards. The intervention was performed from May 1, 2016, to October 31, 2017. The follow-up data for January 1 to December 31, 2017, were collected from hospital registers in 2018. Data analysis was performed October 27, 2021.Interventions  Evidence-based education delivered during 18 months, including 8 months of active education, followed by a 10-month maintenance period.Main Outcomes and Measures  The primary outcome was the occurrence of patient seclusion (events per total number of patients).Results  Of 28 psychiatric hospital wards screened (437 beds and 648 nurses), 27 wards completed the study. A total of 8349 patients were receiving care in the study wards, with 53% male patients and a mean (SD) age of 40.6 (5.7) years. The overall number of seclusions was 1209 (14.5%) in 2015 and 1349 (16.5%) in 2017. In the intervention group, the occurrence rate of seclusion at the ward level decreased by 5.3% from 629 seclusions among 4163 patients (15.1%) to 585 seclusions among 4089 patients (14.3%) compared with a 34.7% increase from 580 seclusions among 4186 patients (13.9%) to 764 seclusions among 4092 patients (18.7%) in the usual practice group. The adjusted rate ratio was 0.86 (95% CI, 0.40-1.82) in 2015 and 0.66 (95% CI, 0.31-1.41) in 2017 (P = .003). However, the number of forced injections increased in the intervention group from 317 events among 4163 patients (7.6%) in 2015 to 486 events among 4089 patients (11.9%) in 2017 compared with an increase in the usual practice group from 414 events among 4186 patients (9.9%) in 2015 to 481 events among 4092 patients (11.8%) in 2017. Seven adverse events were reported.Conclusions and Relevance  In this randomized clinical trial, the educational intervention had a limited effect on the change of occurrence rate of patient seclusion, whereas the use of forced injections increased. More studies are needed to better understand the reasons for these findings.</p

An Evidence-Based Educational Intervention for Reducing Coercive Measures in Psychiatric Hospitals

Importance: Investing in health care staffs’ education can change the scope of action and improve care. The effectiveness of staff education remains inconclusive. Objective: To examine whether an evidence-based educational intervention for nurses decreases the use of seclusion rooms in psychiatric hospitals compared with usual practice. Design, Setting, and Participants: In this pragmatic, 2-arm parallel, stratified cluster randomized clinical trial, 28 wards in 15 psychiatric hospitals in Finland were screened for eligibility and randomly allocated (1:1). Nurses joined on either intervention (n = 13) or usual practice (n = 15) wards. The intervention was performed from May 1, 2016, to October 31, 2017. The follow-up data for January 1 to December 31, 2017, were collected from hospital registers in 2018. Data analysis was performed October 27, 2021. Interventions: Evidence-based education delivered during 18 months, including 8 months of active education, followed by a 10-month maintenance period. Main Outcomes and Measures: The primary outcome was the occurrence of patient seclusion (events per total number of patients). Results: Of 28 psychiatric hospital wards screened (437 beds and 648 nurses), 27 wards completed the study. A total of 8349 patients were receiving care in the study wards, with 53% male patients and a mean (SD) age of 40.6 (5.7) years. The overall number of seclusions was 1209 (14.5%) in 2015 and 1349 (16.5%) in 2017. In the intervention group, the occurrence rate of seclusion at the ward level decreased by 5.3% from 629 seclusions among 4163 patients (15.1%) to 585 seclusions among 4089 patients (14.3%) compared with a 34.7% increase from 580 seclusions among 4186 patients (13.9%) to 764 seclusions among 4092 patients (18.7%) in the usual practice group. The adjusted rate ratio was 0.86 (95% CI, 0.40-1.82) in 2015 and 0.66 (95% CI, 0.31-1.41) in 2017 (P = .003). However, the number of forced injections increased in the intervention group from 317 events among 4163 patients (7.6%) in 2015 to 486 events among 4089 patients (11.9%) in 2017 compared with an increase in the usual practice group from 414 events among 4186 patients (9.9%) in 2015 to 481 events among 4092 patients (11.8%) in 2017. Seven adverse events were reported. Conclusions and Relevance: In this randomized clinical trial, the educational intervention had a limited effect on the change of occurrence rate of patient seclusion, whereas the use of forced injections increased. More studies are needed to better understand the reasons for these findings. Trial Registration ClinicalTrials.gov Identifier: NCT0272474

Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p. (Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure

During the last two decades, mutations in sarcomere genes have found to comprise the most common cause for hypertrophic cardiomyopathy (HCM), but still significant number of patients with dominant HCM in the family are left without molecular genetic diagnosis. Next generation sequencing (NGS) does not only enable evaluation of established HCM genes but also candidate genes for cardiomyopathy are frequently tested which may lead to a situation where conclusive interpretation of the variant requires extensive family studies. We aimed to characterize the phenotype related to a variant in the junctophilin-2 (JPH2) gene, which is less known non-sarcomeric candidate gene. In addition, we did extensive review of the literature and databases about JPH2 variation in association with cardiac disease. We characterize nine Finnish index patients with HCM and heterozygous for JPH2 c.482C>A, p. (Thr161Lys) variant were included and segregation studies were performed. We identified 20 individuals affected with HCM with or without systolic heart failure and conduction abnormalities in the nine Finnish families with JPH2 p.(Thr161Lys) variant. We found 26 heterozygotes with the variant and penetrance was 71% by age 60 and 100% by age 80. Cosegregation of the variant with HCM phenotype was observed in six families. Main clinical features were left ventricular hypertrophy, arrhythmia vulnerability and conduction abnormalities including third degree AV-block. In some patients end-stage severe left ventricular heart failure with normal or mildly enlarged diastolic dimensions was detected. In conclusion, we propose that the heterozygous JPH2 p.(Thr161Lys) variant is a new Finnish mutation causing atypical HCM.Peer reviewe

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannuksetHankkeen taustalla on hallitusohjelman kirjaus kaivosten ympäristönsuojelun parantamisesta muun ohella vakuussääntelyä kehittämällä. Nykytilanteessa vakuussääntely ei kata useita olennaisia vesijakeita ja niihin liittyviä vastuita, kuten louhosten ylivuotovesien hallintaa. Hankkeessa tuotettiin tietoa kaivoksilla syntyvien vesijakeiden määrästä ja laadusta sekä kaivosten vesienhallinta- ja käsittelytekniikoista, tarkkailusta ja lopettamis- ja jälkihoitovaiheen kustannuksista. Hankkeessa tuotettiin myös tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat vesijakeiden ominaisuuksiin, vesienkäsittelytavan valintaan, tarkkailuun ja kustannuksiin. Hankkeessa analysoitiin myös vakuussääntelyn nykytila katvealueineen kaivosten vesienhallinnan, vesienkäsittelyn ja ympäristötarkkailun näkökulmista sekä kehitettiin sääntelymalli näihin vastaamiseksi. Sääntelymallissa YSL:n mukaisen vakuuden ala laajenisi jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Malliin sisältyisi sääntelyä kaivostoiminnan sulkemissuunnitelmasta, vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelmasta, seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta sekä uudesta kaivostoiminnan vakuudesta. Vakuuden laajentamisen taloudellisen merkityksen suuruusluokka voi yksittäisellä kaivoksella jäädä pienimmillään alle sadantuhannen. Suurimmillaan, lähinnä ääritapauksissa, lisäkustannukset voivat olla kymmenen miljoonan suuruusluokkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Piloting gender-oriented colorectal cancer screening with a faecal immunochemical test: population-based registry study from Finland

Objective To assess the feasibility and evaluate the performance of a relaunched colorectal cancer (CRC) screening programme with different cut-offs for men and women. Design Population-based registry study. Setting Nine municipalities in Finland which started CRC screening with faecal immunochemical test (FIT) in April 2019 with cut-off levels 70 mu g Hg/g faeces for men and 25 mu g Hg/g faeces for women. Participants Men (n=13 059) and women (n=14 669) aged 60-66 years invited to screening during the first programme year. Outcome measures Participation rates, positivity rates, detection rates of CRC and advanced adenoma (AA), and positive predictive values (PPV) of FIT for CRC and AA. Results Altogether 21 993 invitees returned stool samples. The participation rate of women (83.4%; 95% CI 82.8 to 84.0) was significantly higher than that of men (74.7%; 95% CI 73.9 to 75.4). The positivity rates were 2.4% (2.2 to 2.7) and 2.8% (2.5 to 3.1), respectively. In total, 37 CRCs and 116 AAs were detected. The detection rates of CRC and AA per 1000 participants were 1.8 (1.1 to 2.9) and 7.2 (5.6 to 9.1) for men and 1.6 (0.9 to 2.4) and 3.8 (2.8 to 5.0) for women. The PPVs per 100 positive tests were 6.6 (4.0 to 10.3) and 25.7 (20.6 to 31.4) for men and 6.4 (3.9 to 9.8) and 15.5 (11.6 to 20.2) for women. Conclusions The chosen FIT strategy narrowed the gap in the diagnostic performance between men and women especially in the detection of CRC. The participation rates were excellent. The levels of positivity and detection rates were moderate and need further action. The results indicate that gender-specific protocols can be introduced to organised CRC screening. It is yet to be seen whether they are more effective than a uniform screening protocol.</p