Thermomechanical properties and shape-memory behavior of bisphenol a diacrylate-based shape-memory polymers

A series of acrylate-based shape-memory materials are synthesized from bisphenol A diacrylate monomers as crosslinking agents. Networks are synthesized by keeping constant the content of bisphenol A-based crosslinking agent and systematically varying the content ratio of different monofunctional chain builder monomers. The implications of the structure of bisphenol A-based monomers and the chemical structure and content of monofunctional monomers on thermomechanical properties are discussed. Thermomechanical properties are analyzed using dynamic mechanical analyses and mechanical properties are studied at room temperature and at the onset of the glass transition temperature. Shape-memory performances under isothermal and transient temperature conditions are also carried out. Tensile tests show excellent values of stress at break up to 45 and 15 MPa at room and high temperature, respectively. The measurements show excellent shape recovery and shape fixity ratios, ˜95% and 97%, respectively. These materials also show very high recovery velocities under transient temperature conditions, up to 24% min-1, and very short recovery times, up to 1.5 s, under isothermal conditions in a water bath. The results confirm that networks synthesized from bisphenol A crosslinkers are promising shape-memory materials.Postprint (author's final draft

Esikouluikäisten ja heidän huoltajien käsitys lapsen uimataidosta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko esikouluikäisten lasten ja huoltajien käsitykset lapsen uimataidosta samansuuntaisia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, oliko uimataidon eri osa-alueiden arvioinnin lisäksi alueellisia eroja uimataidossa sekä koronan vaikutuksia uimiseen. Tutkimusjoukko koostui esikouluikäisistä lapsista ja heidän huoltajistaan. Tutkimukseen osallistui 195 esikouluikäistä lasta sekä 323 huoltajaa. Lapset ja huoltajat täyttivät sähköisen kyselylomakkeen (PSPWC) vastaamalla lapsen uimataitoa kuvaaviin vesitaitavuuden osa-alueisiin liittyviin kysymyksiin. Vastausvaihtoehtona oli kolmen eri taitotason kuvaus lapsen toiminnasta yhdeksässä taidon eri osa-alueessa. Lasten ja huoltajien arvioiden tuloksia sekä alueellista jakoa analysoitiin ristiintaulukoimalla. Parhaiten hallussa olevia vesitaitoja olivat kastautuminen sekä pinnan alle painautuminen. Vaikeampia taitoja olivat puolestaan meritähtikellunta päinmakuulla sekä kääntyminen uidessa vatsalta selälleen. Huoltajien ja lasten käsityksissä löytyi neljästä eri osa-alueesta tilastollisesti melkein merkitsevä ero (p < 0,05). Näitä olivat meritähtikellunta selinmakuulla (p = 0,014), liukuminen (p = 0,014), selinuinti (p = 0,037) ja kääntyminen uidessa vatsalta selälleen (p = 0,011). Näissä lapset arvioivat taitavuutensa vanhempiaan paremmaksi. Muissa taidon osa-alueissa ei havaittu eroja. Maantieteellisesti vertailun kohteena olivat Etelä-Suomi sekä muu Suomi. Alueellisesti vertailtuna tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,01) Etelä-Suomen ja muun Suomen lasten ja huoltajien arvioiden välillä löytyi taidossa kääntyä vatsalta selälleen (p = 0,008). Etelä-Suomessa se arvioitiin muuta Suomea paremmaksi. Vaikka muissa uimataidon osa-alueissa arviot olivat samansuuntaisia, arvioitiin Etelä-Suomessa lasten omat taidot muuta Suomea useammin parhaaseen kolmannekseen eli “kykenee suorittamaan täysin”. Lisäksi huoltajat arvioivat koronapandemian vaikuttaneen esikouluikäisten lasten pääsyyn uimaan sekä hidastaneen osittain uimataidon kehitystä. On oletettavaa, että todelliset koronapandemian vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmän ajan kuluttua. Monissa Suomen kaupungeissa uimahallit olivat koronan vuoksi pitkään kiinni. Noin viidesosalla lapsista uimiseen tuli täydellinen tauko ja hieman alle kolmella prosentilla uimataidon kehitys pysähtyi. Lasten ja huoltajien käsityseroja tulee tutkia lisää erityisesti mitattuun uimataitoon verrattuna. Realistinen käsitys omasta uimataidosta mitatun uimataidon rinnalla auttaa ehkäisemään vaaratilanteita vedessä. Lasten sekä huoltajien tietoisuuden lisääminen on tärkeää, jotta uimataidon kehittämistä voitaisiin edistää