Effective Reproduction Number Estimation from Data Series

The COVID-19 pandemic spreading determined the need for several countries to define methods to show the current status of the spreading in each country, in each region or even in each municipality. During the initial expansion phase, it was important to establish which was the growth rate and after the introduction of containment measures to provide a method to understand the effectiveness of the implemented measures. In the current phase of de-escalation there is a great interest in understanding when it is necessary to reintroduce containment measures on the basis of the possibility of resurgence of the spread. The objective of this Technical Note is to consider a selection of these methods to highlight merits and issues and apply them for a number of actual cases.JRC.E.1-Disaster Risk Managemen

Studies Needed to Address Public Health Challenges of the 2009 H1N1 Influenza Pandemic: Insights from Modeling

In light of the 2009 influenza pandemic and potential future pandemics, Maria Van Kerkhove and colleagues anticipate six public health challenges and the data needed to support sound public health decision making.The authors acknowledge support from the Bill & Melinda Gates Foundation (MDVK, CF, NMF); Royal Society (CF); Medical Research Council (MDVK, CF, PJW, NMF); EU FP7 programme (NMF); UK Health Protection Agency (PJW); US National Institutes of Health Models of Infectious Disease Agent Study program through cooperative agreement 1U54GM088588 (ML); NIH Director's Pioneer Award, DP1-OD000490-01 (DS); EU FP7 grant EMPERIE 223498 (DS); the Wellcome Trust (DS); 3R01TW008246-01S1 from Fogerty International Center and RAPIDD program from Fogerty International Center with the Science & Technology Directorate, Department of Homeland Security (SR); and the Institut de Veille Sanitaire Sanitaire funded by the French Ministry of Health (J-CD). The funders played no role in the decision to submit the article or in its preparation

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT. Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseks

Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: tuloksia kevään 2021 aineistonkeruusta : Väliraportti syksy 2021

Valtakunnallinen Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimushanke käynnistyi keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen puitteissa on toteutettu nyt yhteensä kolme valtakunnallista aineistonkeruuta: toukokuussa 2020, marraskuussa 2020 sekä huhti-toukokuussa 2021. Kussakin aineistonkeruussa pandemian vaikutuksia on kysytty erikseen viideltä eri vastaajaryhmältä: oppilailta, opettajilta, rehtoreilta, oppilashuoltohenkilökunnalta sekä oppilaiden huoltajilta. Tämä väliraportti esittelee tutkimuksen tuloksia erityisesti kevään 2021 aineistonkeruukierrokselta. Lisäksi raportti sisältää kootusti seurantatietoja koko tutkimushankkeen ajalta. Raportin rakenne on seuraava: OSA 1 KESKEISET TULOKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET OSA 2 TUTKIMUSRAPORTTI OSA 3 VALMISTEILLA OLEVAT TIETEELLISET JULKAISU

Studies Needed to Address Public Health Challenges of the 2009 H1N1 Influenza Pandemic: Insights from Modeling

In light of the 2009 influenza pandemic and potential future pandemics, Maria Van Kerkhove and colleagues anticipate six public health challenges and the data needed to support sound public health decision making

Autoalan ammatillisten opettajien saatavuus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin autoalan ammatillisen perustutkintokoulutuksen opettajien saatavuutta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä keinoja, joilla opettajien rekrytointia voitaisiin helpottaa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksen, lomakekyselyn ja teemahaastattelun avulla. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan autoistumisen myötä Suomeen syntynyttä autokorjaajien ammattikuntaa ja sen koulutustarvetta. Työssä kuvataan myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset ammatillisen opettajan työssä sekä autoalan ammatilliseen koulutukseen liittyvät lait ja asetukset. Kyselyn kohderyhmä oli koko autoalan perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten opetushenkilöstö. Sähköisesti toteutetulla kyselytutkimuksella selvitettiin mm. kohderyhmän koulutus, osaamisalat, työkokemus, opettajaopinnot sekä opettajana toimimisen aikana suoritetut lisäopinnot. Kyselyyn vastasi 176 henkilöä eli lähes kolmannes koko kohderyhmästä. Kyselyyn vastanneista 45 oli mukana rekrytoinneissa. Heistä lähes kaikkien mielestä oli tarvetta helpottaa ammatillisen opettajan uran alkua. Opettajana toimimisen aikana 131 vastaajaa (74,4 %) oli suorittanut ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävät opinnot. Opetushenkilöstölle suunnatun kyselyn jälkeen opettajasaatavuuden ongelmaa selvitettiin haastattelemalla neljää keväällä 2022 avoimien opettajapaikkojen rekrytoijaa. Kelpoisia hakijoita ei näiden oppilaitosten avoimiin paikkoihin ollut montaakaan. Vastauksissa oli alueellista vaihtelua, ja pääkaupunkiseudulla tilanne oli muuta maata parempi. Työn tuloksena saatiin selville useita autoalan opettajien saatavuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Saatavuusongelma oli osin alueellinen, ja perustutkinnon osaamisalojen välillä oli eroa. Usein hakijoilta puuttuivat ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot. Erityisen haastavaa oli saada kelpoisia opettajia autokorinkorjauksen ja -maalauksen osaamisaloille. Avainsanat: ammatillinen opettaja, kelpoisuusvaatimukset, ammatillinen oppilaitosThe purpose of this thesis was to analyze the basic examination education in the automotive field focusing on the availability of vocational education teachers, by investigating what kind of impact the recent changes in vocational education have had on the education as well as by finding out ways to improve the current situation. The thesis was carried out as a quantitative and qualitative study using a literature review, a survey with a questionnaire and a theme interview. The literature review examines the growing need for automotive mechanics and their education because of motorization in Finland. Also, the changes required in the job description of basic automotive examination teachers caused by the reform of vocational education are described as well as laws and regulations concerning the vocational education in the automotive field are discussed. The target group of survey with a questionnaire included the whole educational staff in every vocational education institution that teach the basic examination in the automotive field. The survey with the questionnaire was implemented in an electronic format, and it was used to find out the educational background of the target group, competence areas, work experience, pedagogical studies, and further education during working as a vocational teacher. 176 persons in total responded to the survey. Which is almost one third of the target group. 45 of all the respondents had taken part in the recruitment process. Nearly all of them thought that there was a need to help vocational teachers in the beginning of their careers. While working as a teacher, 131 respondents (74.4 %) had completed their studies to obtain the qualification of a vocational teacher. After the survey four persons who had worked as recruiters for the vacant positions were interviewed during spring 2022 and they were asked about the problem in availability of vocational education teachers. There were only a few applicants who met the requirements for the vacant positions. There seemed to be b regional differences in the answers, and the situation in the Helsinki metropolitan area seemed to be better than in the other regions in Finland. As a result of the thesis reasons that affect the availability of vocational teachers were found. The availability problem seemed to be partly regional, and there were differences in the basic examination competence areas between different educational institutions. Finding competent teachers to teach car body repairing and painting seemed to be especially challenging on the basis of the survey. Keywords: vocational teacher, eligibility requirements, vocational schoo

Hoitohenkilökunnan painehaavojen ehkäisyn osaaminen sekä systemaattisen koulutusintervention merkitys osaamiselle

Referee-artikkel

The value of seroprevalence data as surveillance tool for Lyme borreliosis in the general population: the experience of Belgium.

BACKGROUND: Serological surveillance, based on the measurement of the presence of specific antibodies in a given population, can be used in addition to traditional and routine disease surveillance methods. The added value of this has been largely documented for vaccine-preventable diseases, but to a lesser extent for vector-borne diseases. This study aimed to evaluate the utility of seroprevalence data as additional source of information on the epidemiology of Lyme borreliosis in Belgium. METHODS: In total, 3215 residual blood samples collected in 2013-2015 were analysed with Liaison® Borrelia IgG kit (DiaSorin S.p.A, Saluggia, Italy). Positive and equivocal results were further examined with immunoblotting (recomLine Borrelia IgG kit, Mikrogen, Neuried, Germany). Crude prevalence estimates of equivocal and seropositive results were calculated and further adjusted accounting for clustered sampling and standardized for age, sex and population per province, according to the Belgian population structure in 2014. The effect of age, sex and region on seropositivity was assessed using log-binomial regression. RESULTS: The overall weighted national seroprevalence for Borrelia burgdorferi sensu lato, adjusted for clustered sampling, age, sex and province was 1.06% (95%CI 0.67-1.67). Although not statistically significant, the highest prevalences were observed in men and in those younger than 15 years or older than 59 years of age. At provincial level, the seroprevalence estimates do not follow the geographical distribution of tick bites and diagnoses of Lyme borreliosis as detected through other surveillance systems. CONCLUSIONS: Although the use of residual samples for seroprevalence estimates has several advantages, it seems to be a limited tool for serological surveillance of Lyme borreliosis in Belgium, other than follow-up of trends if repeated over time. A population-based sampling strategy might provide a more representative nationwide sample, but would be very time intensive and expensive. Seroprevalence studies within risk groups or risk areas in Belgium could provide a useful alternative approach to complement routine surveillance data of Lyme borreliosis