”He huusivat kuin hinaajat” : opettajat ja rehtorit oppilaiden huoltajien häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen kohteena

Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena on selvittää, millaisina opettajiin ja rehtoreihin kohdistuva häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen oppilaiden huoltajien taholta ilmenevät. Tutkielmamme on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analysoimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Informantteinamme toimivat peruskoulun opettajat ja rehtorit, jotka ovat joutuneet huoltajien häirinnän tai epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi. Aineiston hankkimiseksi julkaisimme Opettaja -lehdessä kirjoitelmapyynnön ja välitimme sen myös lumipallo-otantaa mukaillen eteenpäin välitettäväksi. Kirjoitelmapyynnön kautta saatujen kirjoitelmien lisäksi käytämme aineistona lehtiartikkeleita ja Opettaja.tv:n haastattelua. Aineistotriangulaatio mahdollistaa tämänkaltaisen aineistojen yhdistämisen. Keskeisimmäksi häirinnän muodoksi nousi opettajien ja rehtoreiden ammattitaitoon sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuva sanallinen loukkaaminen. Lisäksi huoltajat esittivät vaatimuksia opetusta ja käytännön järjestelyitä koskien. Opetushenkilökunta joutui myös perättömien huhujen, syytösten ja kanteluiden kohteeksi. Osa opettajista ja rehtoreista myötäili huoltajia ja osa puolustautui heitä vastaan. Opetushenkilökunta pyrki selvittämään ristiriidat huoltajien kanssa, mutta joissain tapauksissa häirintätilanteiden selvittämiseen tarvittiin myös ympäröivän työyhteisön, työnjohdon ja kanteluviranomaisten tukitoimia. Opetushenkilökuntaan kohdistunut häirintä aiheutti erilaisia tunteita, sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita – päällimmäisinä voimattomuuden ja osaamattomuuden tunteet sekä työuupumukseen viittaavat oireet. Tutkielmamme tulokset osoittavat, että huoltajien opettajiin ja rehtoreihin kohdistama häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen voivat olla tietoista opetushenkilökuntaan kohdistuvaa toimintaa tai niiden taustalla vaikuttavat opetushenkilökunnasta johtumattomat syyt. Häirintätilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja niiden selvittämiseksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja. Yhteiseen päämäärään tähtäävät toimintamallit helpottavat tilanteessa toimimista antamalla häirinnän kohteelle, ympäröivälle työyhteisölle sekä työnjohdolle selkeät ohjeet tilanteessa toimimiseen

Developing Health Games requires multidisciplinary expertise

Serious games offer users information disguised with game-like entertaining elements. Due to their elements of surprise and simulation, such games can potentially engage and inspire their target groups more than traditional methods. Health games are serious games that can be divided into cognitive, emotional and rehabilitative health games. Social and healthcare services need to develop new customer-oriented functions empowering its customers. Health games provide a new method and model of maintaining and developing the mental and physical capability of all age groups, for instance as part of self-treatment.Health game development starts from the need to find a new solution to support treatment. The participation of game design experts, healthcare professionals and end-users is required in planning the game concept. Game implementation requires a team consisting of game design, production, graphics, programming, and sound and testing professionals. Health care experts, who bring their knowledge into the process, support this team’s work. Game development proceeds in cycles or sprints during which the health game is tested by customer groups at various stages of development. The tested game is then commercialized for marketing purposes taking into account potential business openings. Overall, good health game development occurs via multidisciplinary cooperation.Kajaani University of Applied Sciences (KAMK) has developed several health game prototypes as a result of cooperation between Game Studies within Business Information Technology and Nursing and Healthcare education: the Stroke Kinect rehabilitation game for stroke patients, a dance game for the elderly and Elämäni peli – the Game of My Life supporting the development of youth life management skills during 2011-2012. KAMK is currently building a virtual exercise and training simulator within the ATHENE project, which first implemented an orienteering simulator. The HETTE project is exploring potential business models for health games within various market areas and advancing the development of the ‘Elämäni Peli’ (The Game of My Life), under the name of Elamanipeli – The Game of My Life

Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen

Koronaviruspandemian aiheuttama kriisitilanne on muokannut työkulttuuria terveydenhuollossa, jossa on turvauduttu yhä voimakkaammin digitaalisiin ratkaisuihin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Koronaviruspandemian vaikutuksia digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen on tutkittu vähän ja tietoa tarvitaan muun muassa terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.   Tämän kuvailevan laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin perusterveydenhuollon johtajilta (n=21) kolmesta kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä eri puolilta maata touko-marraskuussa 2020. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.   Tulosten mukaan koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen työkulttuuriin liittyivät digitaalisen työkulttuurin kehittymiseen, muutokseen työnluonteessa sekä työyhteisön muutosvalmiuteen. Koronaviruspandemian vaikutukset digitaalisen työkulttuuriin johtamiseen liittyivät puolestaan muutosjohtamiseen, johtajan työn luonteen muutokseen ja johtajien muutosvalmiuteen.   Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koronaviruspandemia muutti nopeasti ja pysyvästi perusterveydenhuollon digitaalista työkulttuuria.  Erityisesti digitaalisten työvälineiden käytön lisääntyminen muutti työssä tapahtuvaa kanssakäymistä. Johdon tuki koettiin tärkeänä digitaalisen työkulttuurin muutoksessa, sillä se stressasi ja kuormitti työntekijöitä. Tulevaisuudessa johtajien tulisi kiinnittää etäjohtamisessa huomiota suhteiden ylläpitämiseen työntekijöiden kanssa. Lisäksi niin työntekijöiden kuin johtajien IT-osaamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää digitaalisten terveyspalveluiden ja työkulttuurin kehittämisessä, johtamisessa, koulutuksessa ja työyhteisöjen muutosvalmiuden tukemisessa

Quadrupedal movement training improves markers of cognition and joint repositioning

Introduction - Exercise, and in particular balance and coordination related activities such as dance, appear to have positive effects on cognitive function, as well as neurodegenerative conditions such as dementia and Parkinson’s disease. Quadrupedal gait training is a movement system requiring coordination of all four limbs that has previously been associated with cognitive development in children. There is currently little research into the effect of complex QDP movements on cognitive function in adults. Purpose - To determine the effects of a novel four-week quadrupedal gait training programme on markers of cognitive function and joint reposition sense in healthy adults. Methods - Twenty-two physically active sports science students (15 male and 7 female) were divided into two groups: a training group (TG) and a control group (CG). All participants completed the Wisconsin Card Sorting Task (WCST) and were tested for joint reposition sense before and after a four-week intervention, during which time the TG completed a series of progressive and challenging quadrupedal movement training sessions. Results - Participants in the TG showed significant improvements in the WCST, with improvements in perseverative errors, non-perseverative errors, and conceptual level response. This improvement was not found in the CG. Joint reposition sense also improved for the TG, but only at 20 degrees of shoulder flexion. Conclusions - Performance of a novel, progressive, and challenging task, requiring the coordination of all 4 limbs, has a beneficial impact on cognitive flexibility, and in joint reposition sense, although only at the specific joint angle directly targeted by the training. The findings are consistent with other studies showing improvements in executive function and joint reposition sense following physical activity

TULPPA–AVOKUNTOUTUKSEEN OSALLISTUNEIDEN RYHMÄLÄISTEN KOKEMUKSIA ROVANIEMELLÄ

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla valtimotautia sairastavien tai taudin riskiryhmässä olevien henkilöiden kokemuksia Tulppa-avokuntoutukseen osallistumisesta. Tulppa-avokuntoutusohjelma on ryhmämuotoinen kuntoutusohjelma valtimotautia sairastaville tai riskiryhmässä oleville. Ohjelma on valtakunnallinen ja se järjestettiin ensimmäistä kertaa Rovaniemellä helmikuussa 2013. Opinnäytetyössä Lapin Sydänpiiri ry:n toimeksiannossa tutkimme, millaisia kokemuksia ryhmän jäsenillä oli kuntoutusohjelmasta ja ryhmästä. Lisäksi pyrimme kuvaamaan, miten kuntoutujat kokivat vertaistuen ja tulevaisuutensa. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin esseen kirjoittamista, jossa osallistujia pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoinen essee annettujen aihealueiden mukaan. Aihealueet laadittiin avoimien kysymysten muotoon. Tutkimukseen osallistui 7 henkilöä. Tutkimustulosten mukaan huoli omasta terveydestä sai ryhmäläiset lähtemään mukaan avokuntoutustoimintaan. Vaaratekijöitä terveydelle olivat erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet, perinnölliset tekijät, korkea kolesteroli, ylipaino ja stressi Ryhmäläisten avaintekijöitä omiin vaaratekijöihin olivat stressi, painonhallinta, ruokavalio ja liikunta. Ryhmäläiset olivat tehneet konkreettisia elämäntapamuutoksia lisäämällä liikuntaa, ylläpitämällä terveellisiä ruokailutottumuksia sekä kiinnittämällä huomiota stressin hallintaan. Ryhmäläiset kokivat merkittäväksi vertaistuen, vuorovaikutuksen sekä oma osallistuminen ryhmän toimintaan. Kuntoutuksen ryhmätoiminnan eduiksi koettiin motivaation saaminen oman elämänhallintaan. Negatiivisiksi seikoiksi nähtiin ryhmän heterogeenisyys ja ryhmäläisten poissaolot. Ryhmäläisten vastauksista kävi ilmi, että he jatkavat elämäntapamuutosprosessia tulevaisuudessa valitsemansa avaintekijän ja asettamiensa tavoitteiden mukaan. Konkreettisina toimina jatkossa olivat muun muassa kunnon kohottaminen, painon- ja stressinhallinta sekä terveellisten elämäntapojen ylläpito.The purpose of our thesis is to describe the experiences of the participants of the Tulppa open rehabilitation program in Rovaniemi. The Tulppa - program is an open rehabilitation group for people with arterial diseases or for those who are in a risk to catch the disease. The program is nationwide in Finland. The group started in Rovaniemi in February 2013, and it was the first group organized in Lapland. Lapin Sydänpiiri ry is the commissioner of this thesis. We examined what kind of experiences the group members got from the rehabilitation program and of the group. Also, our aim was to describe how the group members experienced peer support and their future. The research was carried out as a qualitative study. The data collection method in the thesis was an essay. The informants were were asked to write an informal essay on the given themes. The themes were drawn up into open questions. The study included 7 informants. According to the results, concerns of the participants´ own health motivated them to join the out-patient rehabilitation program. The risk factors to their health were different kinds of cardiovascular diseases, heredity, high cholesterol, overweight and stress. The group members´ key factors to their own risk factors were stress, weight control, diet and exercise. The participants had made concrete lifestyle changes by increasing physical activity, by maintaining healthy lifestyle and by paying attention to the management of stress. The group members experienced peer support, interaction and their own participation to the group activities as significant factors. To get a motivation towards life management were seen as the benefits of the out-patient rehabilitation group. Negative matters reported were the heterogeneity of the group and also the absences of the group members. According to the results of this study, the group members will continue the process of a life style change in the future according to their own key factors and the goals they had set. As concrete actions to improve their condition, the informants reported weight control and stress as well as maintaining a healthy lifestyle

OMAKOTITALON KUNTOARVIO JA KORJAUSSUUNNITELMA

Opinnäytetyön tavoitteena oli suorittaa kuntoarvio ja laatia sen pohjalta korjaussuunnitelma Rovaniemen Saarenkylässä sijaitsevaan omakotitaloon. Talo on rakennettu vuonna 1966. Kuntoarvioinnin tavoitteena oli selvittää koko raken-nuksen rakenteiden kunto ja suurimmat korjaustarpeet. Kuntoarvion suorittaminen edellytti perehtymistä Korjaus RYL- ja Asuinrakennuksen kuntotarkastusopaskirjoihin, joita soveltaen kuntoarvio saatiin suoritettua. Kohdekiinteistöstä tarkastettiin rakenteet, asuintilat ja talotekniikka. Kunto-arviossa käytettiin apuvälineenä Vaisalan pinta- ja ilmankosteusmittaria. Kunto-arvio tehtiin laitteista huolimatta pääasiassa aistienvaraisesti. Kuntoarvion tuloksena havaittiin rakennuksen olevan huonossa kunnossa sekä sisältävän useita riskirakenteita. Riskirakenteita lukuun ottamatta korjaustarpeet ovat pintapuolisia ja pelkästään ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä. Korjaussuunnitelmassa on esitetty korjausehdotukset kaikille kunnostusta vaativille kohteille

Kemin Suomalaisen Kirjakaupan asiakastutkimus

Opinnäytetyössä tehtiin asiakastutkimus Suomalaisen Kirjakaupan Kemin myymälään. Opinnäytetyön tutkimusongelmana ja tavoitteena oli tutkia asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä ja löytää kehitysehdotuksia asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin vapaaehtoisten näytettä, eli myymälässä oli asiakaskysely, johon asiakkaat saivat halutessaan vastata. Kyselyyn vastasi yhteensä yhdeksän henkilöä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin täydentävästi yhtä kirjakaupan asiakasta. Tutkimus toteutettiin vuoden 2021 kevään aikana, ja se kesti yhteensä kolme viikkoa. Asiakkailta kysyttiin, suosittelisivatko he kirjakaupan palvelua ystävälleen tai kollegalleen asteikolla 0–10. Lisäksi asiakkailta haluttiin tietoa, esimerkiksi ovatko he tyytyväisiä kirjakaupan asiakasetuihin sekä kokevatko he olonsa turvalliseksi myymälässä liikkuessaan. Tutkimukseen vastanneet asiakkaat olivat tyytyväisiä kirjakaupan asiakaspalveluun. Jäsenetuihin oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, ja melkein kaikki vastanneet asiakkaat kokivat olonsa turvalliseksi myymälässä liikkuessaan. Yhtenä kehitysehdotuksena nousi, miten asiakkaat saataisiin käyttämään kirjakaupan äänikirjapalvelua

Kykyviisari osana kuntoutustavoitteen asettamista: kuntoutustavoitteen asettamisen prosessin kehittäminen Eduro-säätiössä

Tutkimuksellisen kehittämistyöni tarkoituksena oli kuvailla yksilövalmentajien kokemuksia Kykyviisari -menetelmän käyttämisestä osana asiakkaan kuntoutustavoitteen asettamista Eduro-säätiön kuntoutuspalveluissa. Tavoitteena oli kehittää Eduro-säätiön asiakkaiden kuntoutustavoitteiden asettamista mallintamalla kuntoutustavoitteen asettamisen prosessi IMS-toiminnanohjausjärjestelmään. Pitkän aikavälin tavoitteena oli vahvistaa Eduro-säätiön yksilövalmentajien kuntoutustavoitteen asettamisen osaamista sekä parantaa kuntoutuspalveluiden asiakkaiden kuntoutumisen edellytyksiä. Tutkimuksellisen kehittämistyön aihe oli työelämälähtöinen ja perustui tunnistettuun tarpeeseen kehittää Eduro-säätiön kuntoutustavoitteen asettamisen prosessia. Kehittämistyöhön osallistui Eduro-säätiön kuntoutuspalveluissa työskentelevät yksilövalmentajat. Kehittämistyöstä on tunnistettavissa prosessin kehittämisen vaiheet: aiheen rajaus, nykytila-analyysi, prosessin uudelleen suunnittelu, prosessin pilotointi todellisissa olosuhteissa sekä uuden prosessin käyttöönotto. Tutkimusvaiheen aineisto kerättiin yksilövalmentajien fokusryhmähaastattelulla. Tutkimusvaiheessa keskeistä oli kuvailla yksilövalmentajien käyttökokemuksia Kykyviisarin käytöstä osana kuntoutustavoitteen asettamista ja kehittämisvaiheessa mallinnettiin kuntoutustavoitteen asettamisen prosessi. Kehittämistyötä toteutettiin yhteiskehittämisen työpajoissa. Tutkimusvaiheen tulosten perusteella yksilövalmentajat kokivat Kykyviisari -menetelmän käyttämisen edistävän kuntoutustavoitteen asettamista. Tutkimusvaiheen pohjalta mallinnettiin Eduro-säätiön kuntoutustavoitteiden asettamisen prosessi, joka kuvattiin IMS-toiminnanohjausjärjestelmään. Prosessin kuvaukseen liitettiin yksityiskohtaisen ohjeet ja dokumentit kuntoutustavoitteen asettamisen eri vaiheisiin. Ennen kuntoutustavoitteen asettamisen prosessin käyttöönottoa, prosessi esiteltiin ja hyväksytettiin sekä Eduro-säätiön johtoryhmällä että kuntoutustavoitteen asettamisen prosessin käytännönkokeiluun osallistuneilla yksilövalmentajilla. Mallinnettu kuntoutustavoitteen asettamisen prosessi otettiin käyttöön Eduro-säätiön kaikissa kuntoutuspalveluissa. Tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella Kykyviisari -menetelmän käyttäminen osana kuntoutustavoitteen asettamista selkiyttää ja ryhdittää yksilövalmentajien työtä kuntoutustavoitteen asettamisessa sekä tätä kautta parantaa heidän osaamistaan tavoitteiden asettamisessa

Development of a serious game as a method to support youth work:a case study

Abstract Youth social workers are looking for new ways to use digital technology in their daily work with adolescents. The current research focuses on serious games (SGs) in the social and healthcare sector. The objective was to identify the key phases in the design and development of SGs for such purpose. The case study consisted of the development of a visual novel, Game of My Life, aiming to support the life management skills of adolescents that can be used as an effective discussion tool for professionals and patients in nursing and youth work. The game was developed in three phases using iterative methods and in cooperation with different stakeholders. The results support our existing knowledge of SG development and suggests that SG development consists of analysing, development, testing and validation phases, in which all the multi-disciplinary teamwork is in focus. Providing guidance and a protocol on how to use the SG for both endusers and their supporters is considered important