Vuoden 2016 kanin verenvuototautiepidemian vaikutus Helsingin kanipopulaation geneettiseen monimuotoisuuteen

Kaniini (Oryctolagus cuniculus) on Iberian niemimaalta kotoisin oleva nisäkäs, joka on levinnyt ihmisen toiminnan ansiosta ympäri maailmaa. Kani on erittäin menestynyt vieraslaji nopean lisääntymiskykynsä ja generalistisen taipumuksensa ansiosta. Kanit ovat aiheuttaneet suuria muutoksia paikalliseen luontoon useissa maissa, ja siksi haitallisia populaatioita on yritetty kontrolloida mm. levittämällä kanienverenvuototautia (rabbit haemorrhagic disease, RHD). Suomessa kaneja tavataan ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa taajamissa. Helsingin kanipopulaation uskotaan syntyneen karanneista lemmikkikaneista 1980-luvun lopulla. Kanien määrä kasvoi Helsingissä merkittävästi 2000-luvulla, ja ne ovat levinneet myös Espooseen ja Vantaalle. Kanien verenvuototauti levisi tahattomasti suomeen keväällä 2016, mistä seurasi populaation koon merkittävä romahdus kesän aikana. Kanien populaatiogenetiikkaa on tutkittu useissa eri maassa, mutta ei koskaan Suomessa. Pro graduni tavoitteena oli tutkia Helsingin kanien geneettistä monimuotoisuutta ja populaation rakennetta ja verrata tuloksia aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin. Kanipopulaatioiden on todettu selviävän suuristakin populaatiokoon romahduksista eli pullonkauloista menettämättä merkittävästi geneettistä monimuotoisuutta. Suomen kylmä ilmasto itsessäänkin jo koettelee kanien selviytymisen rajoja, ja siksi oli kiinnostavaa selvittää, miten pohjoisen ilmaston ja RHD-epidemian aiheuttaman populaatiokoon romahduksen yhteisvaikutus ilmeni Helsingin kanikannassa. Tutkimuksen aineistona oli kanikudosnäytteitä ennen ja jälkeen RHD-epidemiaa, vuosilta 2008-2009 (n=130) sekä 2019-2020 (n=59). Populaatiogeneettisiä analyyseja varten genotyypattiin neljätoista kaneilla varioivaa DNA-mikrosatelliittilokusta. Populaatio rakennetta oli havaittavissa sekä vanhassa että uudessa populaatiossa pienillä, mutta merkitsevillä FST arvoilla. Uusissa näytteissä oli enemmän alleeleja ja suuremmat heterotsygotia-arvot vanhoihin näytteisiin verrattuna, mikä oli yllättävä tulos RHD-epidemian jälkeen. Yksi mahdollinen selitys on, että populaatioon on tullut geenivirtaa uusista karanneista kaneista. Muiden maiden kanipopulaatioihin verrattuna Helsingin kanit ovat monimuotoisuudeltaan selkeästi köyhempiä. Pullonkaulatestit antoivat merkitsevän signaalin molemmille populaatiolle, joten testeillä ei pystytty erikseen vahvistamaan juuri RHD-epidemian aiheuttamaa geneettistä pullonkaulaa. Testien tulokseen on voinut vaikuttaa migraatio sekä populaation syntymähetkellä perustajanvaikutuksesta seurannut pullonkaula. Kanit ovat osoittaneet poikkeuksellisen adaptaatiokykynsä Helsingin kylmässä ilmastossa, ja populaatio selvisi äärioloista huolimatta myös RHD-epidemian aiheuttamasta populaation romahduksesta menettämättä merkittävästi geneettistä monimuotoisuutta.The European rabbit (Oryctolagus cuniculus) is a small mammal native to the Iberian Peninsula, but introduced by humans to all continents except Antarctica. The rabbit has been a remarkably successful invasive species due to its generalist nature and fast reproduction. Its spreading has mostly been destructive to the local nature, and humans have used fatal rabbit diseases such as rabbit haemorrhagic disease (RHD) to control harmful populations. The rabbit population in Helsinki is one of the most northern annually surviving rabbit populations in the world. It is believed to have originated from escaped pet rabbits in the late 1980s, and in the early 2000s, the rabbits spread rapidly around the Helsinki area. RHD spread unintentionally to Finland in 2016, and the disease caused a significant reduction in the Helsinki rabbit population. Rabbit population genetics has previously been studied in several countries, but never before in Finland. The aim of the thesis was to examine the genetic diversity and population structure of the Helsinki rabbit population before and after the RHD epidemic, and to compare the results to similar preceding rabbit population genetic studies. Rabbit populations have previously been found to recover from major population crashes without a notable loss in genetic diversity using DNA microsatellite markers. The recent RHD epidemic in Helsinki provided an opportunity to study, whether a rabbit population can recover from a population crash even in a harsher environment without losing genetic diversity. To conduct genetic analysis, fourteen DNA microsatellite loci were genotyped from individuals caught during two distinct time periods, in 2008-2009 (n=130) and in 2019-2020 (n=59). Population structure was observed in both temporal rabbit populations with small but significant FST values. The 2019-2020 population was more diverse than the 2008-2009 population in terms of allele numbers and expected heterozygosity. This result was unexpected considering the recent RHD-epidemic but could be explained by gene flow from new escaped rabbits. Compared to other wild rabbit populations around the world, the Helsinki area rabbits exhibit significantly lower genetic diversity. Bottleneck tests showed a significant signal separately in both temporal populations, but the RHD bottleneck cannot be distinguished based on the tests. The results could be biased by new gene flow, or the initial bottleneck caused by the founder effect of only a few pet rabbits. The rabbits have demonstrated their adaptation and survival skills in the cold climate of Helsinki. The population has significantly lower genetic diversity compared to other wild populations, yet recovered from a major RHD epidemic without reduction in genetic diversity under these more extreme environmental conditions. It has been proven again; the rabbit is a thriving invasive species

Los andalucismos léxicos de origen árabe en el habla de los porteños

En este trabajo de fin de máster estudiamos el léxico andaluz de origen árabe en el habla porteño actual. Durante la época de la conquista y las primeras fases de la colonización, los andaluces predominaron numéricamente en las tierras americanas, por lo cual varios lingüistas propugnan por la influencia andaluza en el español de América. En Argentina, por su posición geográfica aislada, la evolución lingüística ha sido marcado por la lengua popular de los colonizadores que no tuvieron acceso directo a los centros administrativos de España ni a los Virreinatos hasta el establecimiento del Virreinato del Río de la Plata. Hemos decidido limitar el corpus para investigar solo andalucismos de origen árabe, que también, según acontecimientos históricos, deberían abundar en el léxico andaluz. La meta de este estudio es averiguar si todavía existen andalucismos de origen árabe que sean de conocimiento y de uso común entre los hablantes porteños. La metodología de esta investigación constituye, en primer lugar, de la comparación léxica entre los diccionarios argentinos y andaluces. En lo que se refiere a los argentinismos, utilizamos un diccionario de los argentinismos y dos diccionarios del lunfardo que es un dialecto propio de la ciudad de Buenos Aires. En cuanto a los andalucismos, utilizamos un diccionario andaluz y dos tesis doctorales, la primera sobre los arabismos en el andaluz y la segunda sobre los andalucismos en el léxico agrícola. Además, utilizamos el diccionario de RAE en versión electrónica y el Diccionario de americanismos de ASALE, y también una tesis doctoral sobre los andalucismos en el español de América. En la segunda fase, después de haber encontrado las coincidencias léxicas, estudiamos el conocimiento y el uso de las palabras a través del cuestionario destinado a los hablantes porteños. Al fin y al cabo, adquirimos 42 informantes. Encontramos 19 coincidencias léxicas que pusimos en el cuestionario, algunas de ellas con significados diferentes. Los resultados del cuestionario nos revelan que muy pocas voces andaluzas de origen árabe se mantienen en uso y se conocen en el español porteño. Descubrimos que solo 7 de las palabras estudiadas muestran vitalidad en el habla porteño hoy en día

The Contradictory Role of Technology in Finnish Young People’s Images of Future Schools

The aim of this study is to analyse the views of young people belonging to Generation Z about the role of technology in future schools in 2030. Without listening to young people’s voices, it has been stated that there is a strong need to increase the use of technology and digitalization in teaching and learning. Based on the essays collected from 89 Finnish young people aged 15–18 years from four different regions, this article presents four qualitatively different future images of technology in future schools. Our results show that the representatives of the same generation are divided into different units with different responses to the rapid technological change and hence one of the key formative experiences of their generation.</p

Moninaiset tulevaisuudet : nuorten utopioiden ulottuvuudet

Peer reviewe

The puzzling mitochondrial phylogeography of the black soldier fly (Hermetia illucens), the commercially most important insect protein species

Abstract Background The black soldier fly (Diptera: Stratiomyidae, Hermetia illucens) is renowned for its bioconversion ability of organic matter, and is the worldwide most widely used source of insect protein. Despite varying extensively in morphology, it is widely assumed that all black soldier flies belong to the same species, Hermetia illucens. We here screened about 600 field-collected and cultured flies from 39 countries and six biogeographic regions to test this assumption based on data for three genes (mitochondrial COI, nuclear ITS2 & 28S rDNA) and in order to gain insights into the phylogeography of the species. Results Our study reveals a surprisingly high level of intraspecific genetic diversity for the mitochondrial barcoding gene COI (divergences up to 4.9%). This level of variability is often associated with the presence of multiple species, but tested nuclear markers (ITS2 and 28S rDNA) were invariant and fly strain hybridization experiments under laboratory conditions revealed reproductive compatibility. COI haplotype diversity is not only very high in all biogeographic regions (56 distinct haplotypes in total), but also in breeding facilities and research centers from six continents (10 haplotypes: divergences up to 4.3%). The high genetic diversity in fly-breeding facilities is mostly likely due to many independent acquisitions of cultures via sharing and/or establishing new colonies from field-collected flies. However, explaining some of the observed diversity in several biogeographic regions is difficult given that the origin of the species is considered to be New World (32 distinct haplotypes) and one would expect severely reduced genetic diversity in the putatively non-native populations in the remaining biogeographic regions. However, distinct, private haplotypes are known from the Australasian (N = 1), Oriental (N = 4), and the Eastern Palearctic (N = 4) populations. We reviewed museum specimen records and conclude that the evidence for introductions is strong for the Western Palearctic and Afrotropical regions which lack distinct, private haplotypes. Conclusions Based on the results of this paper, we urge the black soldier fly community to apply molecular characterization (genotyping) of the fly strains used in artificial fly-breeding and share these data in research publications as well as when sharing cultures. In addition, fast-evolving nuclear markers should be used to reconstruct the recent invasion history of the species

Balanced Scorecardin kehittäminen Iitin Kansalaisopistolle

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti Iitin kansalaisopistolle työkaluksi strategiseen johtamiseen. Tavoitteena on kehittää mittaristo ja myös laskea arvot mittareille, jotta saataisiin tietoa kansalaisopiston nykytilasta ja tulevaisuudesta. Opinnäytetyön alussa on teoriaosuus, jossa käsitellään strategista johtamista, balanced scorecardia sekä julkisen sektorin toimijoille soveltuvaa Tasapainoista Onnistumisstrategiaa. Aineisto perustuu näitä aiheita käsitteleviin kirjoihin ja artikkeleihin. Opinnäytetyön empiirinen osuus perustuu kansalaisopistola saatuihin tuloslaskelmiin ja muihin dokumentteihin. Lopussa on johtopäätöksiä tutkimustuloksista eli mittareiden valinnasta, saaduista mittaustuloksista sekä kehittämisideoita kansalaisopiston tulevaisuuteen. Tuloskortin luomiseen vaikutti hyvin paljon se, mitä kaikkia tietoja kansalaisopisto oli toiminnastaan kerännyt. Mittariston tuloksien laskemiseen tarvittiin paljon erilaista dataa. Mittaamisen helpottamiseksi keskityin mittareiden valinnassa sellaisiin mittareihin, jotka voitiin laskea kansalaisopiston omista dokumenteista. Työn tuloksena luotiin kansalaisopistolle aivan uusi tuloskortti, jossa hyödynnetään sekä Balanced Scorecardin ja Tasapainoisen onnistumisstrategian mallia. Mittaristoon on laskettu vertailuarvoiksi luvut vuosilta 2013–2015. Tutkimuksen avulla selvitettiin kansalasiopiston toiminnan kannalta tärkeitä tunnuslukuja, joita ei aiemmin ollut huomioitu ollenkaan. Tuloskortti on heti valmiina otettavaksi käyttöön kansalaisopiston johtamisessa.The objective of this thesis was to develop a balanced scorecard for the Community College of Iitti to be used as a tool for strategic leading. The aim is to develop a scorecard and also calculate values for the selected measures. This gives information about the current state of the community college and also on the future. At the beginning of the thesis is the theoretical part. This part includes strategic lead-ing, balanced scorecard and also an applied version of the balanced scorecard designed for the public sector. Data for this part is based on books and articles about these subjects. The empirical part of the thesis is based on documents given by the commissioner. At the end are conclusions about choosing the right measures, calculations and ideas for future development. Data already collected by the community college had a big part in choosing the right measures. The aim was to make the calculations as easily executed as possible. This was achieved by using easily collectible data. As a result of the study a brand new scorecard was made. This was done by combin-ing techniques from balanced scorecard models for both corporate world and the public sector. Calculations from 2013 to 2015 have been made for future comparison. The balanced scorecard includes key figures for the community college, some of which had never been made there before

Elämää idyllissä - luonnon ja yhteisön merkitys Fiskarsin ruukkikylässä

Sanakirjan mukaan idylli tarkoittaa sopusointuisen viehättävää maisemaa, paikkaa tai olotilaa. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen kohde on idylli kaikissa näissä merkityksessä. Kyseessä on läntisellä Uudellamaalla sijaitseva vajaan kuuden sadan asukkaan kylä, Fiskarsin ruukki. Tutkimuksessa tarkastellaan paikallisten toimijoiden eli vanhojen ja uusien asukkaiden sekä alueen merkittävimmän maanomistajan Fiskars Oyj:n edustajien suhtautumista lähiympäristöön ja yhteisöön. Tutkimus toteutettiin tekemällä haastateltavien kanssa kävelyhaastattelut heidän valitsemillaan reiteillä ja haastateltavien määrittelemissä merkityksellisissä paikoissa. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin kehysanalyysiä. Varsinaisia haastateltavia oli kolmetoista. Aineistosta nousi esiin erilaisia ja yhteneviä tapoja havainnoida ja eksplikoida ympäristöä sekä luontoa ja itseä sen osana. Tutkimuksen tuloksiksi kiteytyivät hallinnan, työn, idyllin, villiyden ja kokemisen kehykset. Kehyksiä määrittivät ruukkilaisten erilaiset arkipäivän toiminnot ja traditiot, mutta myös konfliktin ja harmonian välinen jännite, jolla oli selvä kulttuurinen ja historiallinen taustansa. Erityisesti tutkimuksessa nousivat esille idyllin kehys kollektiivisen identiteetin tuottamisen välineenä sekä patriarkaalisen hallintakulttuurin saamat muodot nykypäivänä. Fiskarsin rautateollisuuden historia oli vielä 1950-luvulle saakka hyvin vahvasti patriarkaalisen hallintakulttuurin sanelemaa. Ruukin työntekijöiden elämä oli työntäyteistä ja kurinalaista. Nykypäivän asukkaista useat ovat ’idyllin etsijöitä’, joille paikkakunnalle muutto on ollut arvovalinta. Taustalla on ollut pyrkimys elää pienimuotoisemmin kuin kaupungissa. Uusien asukkaiden keskuudesta löytyy yhteisiä arvoja, kuten ekologisen elämäntavan ihanne, taiteen arvostaminen ja vanhan kunnioittaminen. Fiskarsin nykypäivän yhteisöllisyys rakentuu yhdessä tuotettujen idyllin traditioiden kautta. Tänä päivänä patriarkaalisuus näkyy Fiskarsissa kulttuurisena perintönä, jossa hierarkkiset valtasuhteet ovat edelleen olemassa. Hallintakulttuurissa on tapahtunut muutos tiukasta patriarkaalisesta mallista nykypäivän luovaan hallintakulttuuriin, joka toimii hyödyntäen idyllin kehystä. Idyllin kehyksen kautta konstruoitua ja traditioiden kautta uusittua kollektiivista identiteettiä esitetään yhteisessä idyllisessä tilassa - kylässä ja ruukissa. Kun esittämisestä halutaan välillä hengähtää, voidaan vetäytyä taka-alalle kokemisen tai villin kehykseen. Kollektiivisesti jaetun idyllin ongelma on se, että idyllin harmoniaa ei haluta rikkoa. Asiasanat: ympäristöpolitiikka, feminismi, Fiskars, ruukki, patriarkalismi, yhteisö, kehysanalyys

Viestinnän kynnyskysymyksiä : Kynnys ry:n viestinnän nykytilanne ja kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää valtakunnallisen, vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n viestinnän nykytilannetta ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyössä keskityttiin järjestön jäsen- ja sidosryhmäviestintään. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Kynnys ry:n Helsingin toimipisteelle. Opinnäytetyössä pyritään kartoittamaan erityisesti järjestön viestinnän tämänhetkistä tilannetta, viestinnän merkittävämpiä kehityskohteita ja viestinnän saavutettavuutta. Opinnäytetyön pääkysymykset olivat ”millainen on Kynnys ry:n viestinnän nykytilanne?”, ”mitkä ovat Kynnys ry:n viestinnän merkittävimmät kehityskohteet?” ja ”miten Kynnys ry:n viestintä voisi olla kaikille saavutettavampaa?”. Opinnäytetyössä on käytetty tutkimusmenetelmänä ensisijaisesti määrällistä tutkimusta ja tarkemmin määriteltynä kyselytutkimusta. Opinnäytetyön tiedonhankinta toteutettiin Internet-pohjaisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake oli avoimena Webropol-kyselylomakepalvelussa 21.10.2019-06.01.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 106 henkilöä, mutta eri kysymyksiin vastasi eri määrä ihmisiä. Opinnäytetyön kyselyn tuloksista kävi ilmi, että järjestön viestinnän nykytilanteen ja kehittämiskohteiden selvittäminen oli tarpeellista. Järjestön viestinnän merkittävimmiksi kehityskohteiksi mainittiin esimerkiksi viestinnän saavutettavuuden parantaminen, sujuvampi tiedottaminen ajankohtaisista asioista ja kokonaisvaltainen viestinnän monipuolistaminen. Opinnäytetyön kyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että kyselyyn vastaajat seuraavat mieluiten viestintää, joka on lähellä heidän kiinnostuksen kohteitaan ja josta on hyötyä heidän omassa elämässänsä. Opinnäytetyö on suunnattu erityisesti järjestön jäsenille ja jäsenyydestä kiinnostuneille henkilöille. Sen lisäksi opinnäytetyön toivotaan tavoittavan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi vammaisjärjestöjen toiminnasta tai yleisesti järjestöviestinnästä

Ulkomaanvaihdon vaikutukset ammatti-identiteettiin : Sosionomin ammatti-identiteetin kehitys ulkomaanvaihdossa

Opinnäytetyöni käsittelee ulkomaanvaihdon merkitystä sosionomin ammatti-identiteetille. Tavoitteenani oli saada selville miten eri ammatti-identiteetin ulottuvuudet ovat kehittyneet kansainvälisen vaihdon aikana. Opinnäytetyöni pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten vaihto on vaikuttanut sosionomiopiskelijan ammatti-identiteettiin? Miten ulkomaanvaihto voi tukea ammatillista kasvua? Teoreettisen viitekehyksen osalta opinnäytetyöni perustuu kansainvälistymiseen ja ammatti-identiteettiin. Käsittelen teoriaosiossa, mistä juuri nimenomaan sosiaalialan ammattilaisen ammatti-identiteetti koostuu. Teoreettinen lähtökohta perustuu myös tutkittuun tietoon kansainvälistymisen tärkeydestä sekä haastatteluista ja omasta kokemuksesta. Tein opinnäytetyöni laadullisella lähestymistavalla. Haastattelin kolmea vaihdossa ollutta entistä tai nykyistä sosionomiopiskelijaa. Analysoin tuloksia sisällönanalyysin menetelmällä. Lisäksi käytin aineistonani omia henkilökohtaisia kokemuksia ulkomaanvaihdosta. Tarkoitukseni oli vastata samoihin kysymyksiin, kuin haastattelemani henkilöt. Opinnäytetyöni tuloksena oli, että ulkomaanvaihdolla on ollut merkittävä sija haastateltavieni sosionomien ammatti-identiteetin kehittymisessä. Kansainvälinen vaihto on kehittänyt vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, lisännyt ammatillista itsevarmuutta ja antanut syvällisemmän arvostuksen omaa ammattia kohtaan. Kansainvälinen vaihto on myös kehittänyt sopeutumiskykyä uusissa tilanteissa ja lisännyt ymmärrystä erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä kohtaan. Se on antanut myös uusia näkökulmia sosiaalialan työn käytäntöihin Suomessa.My thesis handles the significance of foreign exchange to the professional identity of a Bachelor of Social Services. My mission was to find out how the different dimensions of professional identity have developed during practical training or studying abroad. My thesis aims to answer the following questions: How has the exchange abroad influenced the professional identity of a Bachelor of Social Services student? How can exchange abroad support the professional growth? The frame of reference of my thesis is based on internationalization and professional identity. In the theory part I handle what the professional identity in social services consists of. The theoretical basis is based also on the researched information about the importance of internationalization, interviews and my own experience. I made my thesis with a qualitative approach. I interviewed three current or former social services students who have been on exchange. I analyzed the results by content analysis. I also used as a material my own personal experiences about the exchange. I aimed to answer the same questions as I asked the people I interviewed. The results of my thesis show that the exchange abroad has had a significant influence on the development of professional identity for the social services students that I interviewed. International exchange has developed the skills of communication and cooperation, added professional confidence and given deeper appreciation towards one's own profession. International exchange has also developed adaptability in new situations and added comprehension towards people from different cultural backgrounds. It has also given new points of view to the practices of social services work in Finland