Vesitalousisännöitsijän opas

Suomen viljely- ja metsämaat on ojitettu, osa alueista useampaankin kertaan, toimivan ja kannattavan maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Aiemmin valtio toimi aktiivisesti ja edisti eri tavoin kuivatushankkeita, mutta valtion rooli on kaventunut, vastuuta on siirtynyt maanomistajille ja kuivatusalueiden maanomistajien muodostamille ojitusyhteisöille. Sekä metsä- että pelto-ojitus koskettaa aina laajaa joukkoa maanomistajia ja kyseisen valuma-alueen muitakin toimijoita. Kuivatuksen ylläpidossa yhteistyö on oleellisen tärkeää ja vesitaloushankkeille tarvitaan tämän osaavia vetäjiä, jotka hallitsevat laajan tehtäväkentän. Ammattitaitoinen isännöitsijä on tässä työssä tarpeen. Tämä opas on tarkoitettu nimenomaan isännöitsijöille, mutta myös muille asiasta kiinnostuneille ja se on konkreettinen ohjeisto käytännön ojitushankkeiden ja myös vesistökunnostushankkeiden vetämiseen. Oppaassa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maan-kuivatukseen liittyviin oikeudellisiin näkökohtiin ja perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista

Beta-fibrinogen gene promoter A-455 allele associated with poor longterm survival among 55-71 years old Caucasian women in Finnish stroke cohort

Peer reviewe

Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus

Kosteikkojen määrän odotetaan kasvavan maatalouden vesiensuojelun menetelmänä merkittävästi lähivuosina. Tähän tarpeeseen koottiin viimeisin tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto uusiksi suunnittelu- ja mitoitusohjeistoiksi. Hankkeen tavoitteena oli i) luoda kosteikkojen alueellista ja paikallista yleissuunnittelua koskevat periaatteet ja kriteerit sekä ii) laatia monivaikutteisten vesiensuojelukosteikkojen tavoitteisiin perustuva suunnittelu- ja mitoitusohjeisto käytännön suunnittelijoille. Tässä julkaisussa esitetään rakennettujen kosteikkojen ratkaisuja ja niiden rakenteellisia yksityiskohtia, käydään läpi suunnittelun ja mitoituksen keskeiset periaatteet, käsitellään kenttätutkimusta ja suunnittelussa tarvittavia taustatietoja sekä arvioidaan kosteikkojen avulla saatavia ympäristö- ja muita hyötyjä. Kosteikkojen puhdistusmekanismeja ja niiden vaikutuksia esitetään suunnittelun ja mitoituksen taustatiedoiksi. Julkaisussa käsitellään pelkästään maatalouden monivaikutteisia kosteikoita, joissa vesiensuojelutavoitteet yhdistetään useisiin muihin tavoitteisiin, kuten esim. luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, tulvien hallinta, virkistyskäyttö ja metsästys. Hanke oli MMM:n rahoittama ja toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) kanssa.Yleissuunnittelua koskevasta ohjeistosta vastasi LOS ja tästä julkaisusta Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Multi-ancestry genome-wide association study of gestational diabetes mellitus highlights genetic links with type 2 diabetes

Gestational diabetes mellitus (GDM) is associated with increased risk of pregnancy complications and adverse perinatal outcomes. GDM often reoccurs and is associated with increased risk of subsequent diagnosis of type 2 diabetes (T2D). To improve our understanding of the aetiological factors and molecular processes driving the occurrence of GDM, including the extent to which these overlap with T2D pathophysiology, the GENetics of Diabetes In Pregnancy Consortium assembled genome-wide association studies of diverse ancestry in a total of 5485 women with GDM and 347 856 without GDM. Through multi-ancestry meta-analysis, we identified five loci with genome-wide significant association (P < 5 x 10(-8)) with GDM, mapping to/near MTNR1B (P = 4.3 x 10(-54)), TCF7L2 (P = 4.0 x 10(-16)), CDKAL1 (P = 1.6 x 10(-4)), CDKN2A-CDKN2B (P = 4.1 x 10(-9)) and HKDC1 (P = 2.9 x 10(-8)). Multiple lines of evidence pointed to the shared pathophysiology of GDM and T2D: (i) four of the five GDM loci (not HKDC1) have been previously reported at genome-wide significance for T2D; (ii) significant enrichment for associations with GDM at previously reported T2D loci; (iii) strong genetic correlation between GDM and T2D and (iv) enrichment of GDM associations mapping to genomic annotations in diabetes-relevant tissues and transcription factor binding sites. Mendelian randomization analyses demonstrated significant causal association (5% false discovery rate) of higher body mass index on increased GDM risk. Our results provide support for the hypothesis that GDM and T2D are part of the same underlying pathology but that, as exemplified by the HKDC1 locus, there are genetic determinants of GDM that are specific to glucose regulation in pregnancy.Peer reviewe

Novel loci for childhood body mass index and shared heritability with adult cardiometabolic traits

The genetic background of childhood body mass index (BMI), and the extent to which the well-known associations of childhood BMI with adult diseases are explained by shared genetic factors, are largely unknown. We performed a genome-wide association study meta-analysis of BMI in 61,111 children aged between 2 and 10 years. Twenty-five independent loci reached genome-wide significance in the combined discovery and replication analyses. Two of these, located nearNEDD4LandSLC45A3, have not previously been reported in relation to either childhood or adult BMI. Positive genetic correlations of childhood BMI with birth weight and adult BMI, waist-to-hip ratio, diastolic blood pressure and type 2 diabetes were detected (R(g)ranging from 0.11 to 0.76, P-values Author summary Although twin studies have shown that body mass index (BMI) is highly heritable, many common genetic variants involved in the development of BMI have not yet been identified, especially in children. We studied associations of more than 40 million genetic variants with childhood BMI in 61,111 children aged between 2 and 10 years. We identified 25 genetic variants that were associated with childhood BMI. Two of these have not been implicated for BMI previously, located close to the genesNEDD4LandSLC45A3. We also show that the genetic background of childhood BMI overlaps with that of birth weight, adult BMI, waist-to-hip-ratio, diastolic blood pressure, type 2 diabetes, and age at menarche. Our results suggest that the biological processes underlying childhood BMI largely overlap with those underlying adult BMI. However, the overlap is not complete. Additionally, the genetic backgrounds of childhood BMI and other cardio-metabolic phenotypes are overlapping. This may mean that the associations of childhood BMI and later cardio-metabolic outcomes are partially explained by shared genetics, but it could also be explained by the strong association of childhood BMI with adult BMI.Peer reviewe

Utredningsplan av lantbrukets flerverkande våtmarker och naturens mångfald : Lappi

Entisen Lapin kunnan alueella toteutettiin maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma kesällä 2009. Hankkeessa etsittiin erityisesti ei-tuotannollisella investointituella toteutettavaksi soveltuvia kosteikkoja ja ympäristötuen erityistuella hoidettavaksi soveltuvia luonnon monimuotoisuuskohteita. Lisäksi tarkasteltiin suojavyöhykkeiden tarvetta kaltevilla ja tulvahaitoista kärsivillä pelloilla. Alueelta löytyi useita näihin tukimuotoihin soveltuvia kohteita, joiden myötä seudun luonnon monimuotoisuutta kuin vesiensuojelunkin tilaa voidaan merkittävästi kohentaa. Samanaikaisesti alueella käynnistettiin metsäluonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu, jossa testataan maatalouden yleissuunnittelumenetelmää metsäkohteiden kartoituksessa. Tarkoituksena on löytää ns. METSO-kohteita eli monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsäluontokohteita, joiden turvaamiseen on olemassa maanomistajalle eri vaihtoehtoja. Lapin alueelta löytyi muutamia kohteita, mutta hankeen jatkuessa niitä hyvin todennäköisesti löytyy lisää.I f.d. Lappi kommun genomfördes en utredningsplan av lantbrukets flerverkande våtmarker och naturens mångfald sommaren 2009. Inom projektet söktes särskilt våtmarker som lämpar sig för att genomföras med icke-produktionsmässiga investeringsstöd och naturens mångfaldsobjekt som lämpar sig att skötas med miljöstödets specialstöd. Därtill granskades behovet av skyddszoner på sluttande åkrar och sådana som lider av översvämningsskador. På området fann man flera sådana objekt som lämpar sig för dessa stödformer, genom vilka såväl naturens mångfald i regionen som även vattennaturens tillstånd avsevärt kan förbättras. Samtidigt inleddes på området en utredningsplanering av skogsnaturens mångfald, inom vilken lantbrukets metod för utredningsplanering testas vid kartläggningen av skogsobjekt. Syftet är att finna s.k. METSO-objekt, dvs. betydande skogsnaturobjekt med avseende på mångfalden, för vilka det finns olika alternativ för markägaren att trygga dem. Inom Lappiområdet fann man några objekt, men då projektet fortgår hittar man sannolikt flera

Lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asumispalveluiden pitkäaikaishoidon yksiköissä

Tiivistelmä Potilasturvallisuus koostuu organisaatioiden ja yksiköiden periaatteista ja toiminnoista, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuudella suojataan potilasta vahingoittumiselta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että hoito toteutuu oikeaan aikaan, oikealla tavalla ja siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lääkehoidon turvallisuus on osa potilasturvallisuutta. Merkittävä osa hoidon haitoista liittyy juuri lääkehoitoon. Lääkehoitoon mahdollisesti liittyvät riskit tulee huomioida ja niiden välttämiseksi on kehitettävä turvallista lääkehoitoa ja hyödynnettävä sitä tukevia ratkaisuja. Potilasturvallisuuden parantamiseksi ja yksiköiden toiminnan kehittämiseksi on kehitelty HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asumispalveluiden pitkäaikaishoidon yksiköissä. Tavoitteena on vähentää ja ehkäistä lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumia informoimalla yksiköiden hoitohenkilökuntaa heidän yleisimmistä ilmoitustyypeistään sekä siitä, missä kohtaa lääkehoitoprosessia virheet yleisimmin tapahtuvat. Tämän toteutamme esittämällä ennalta ehkäiseviä toimenpide-ehdotuksia, jotka perustuvat HaiPro-ilmoituksen tekijän esittämiin parannusehdotuksiin. Ja näin ollen tavoitteenamme on parantaa lääkehoidon turvallisuutta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asumispalveluyksiköissä. Opinnäytetyön kohderyhmä oli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän asumispalveluiden pitkäaikaishoidon yksiköiden hoitohenkilökunta eli lähihoitajat, sairaanhoitajat sekä lääkärit. Aineisto koostui yksiköiden lääkehoidon HaiPro-ilmoituksista. Ilmoituksia oli yhteensä 394 kpl ja ne oli tehty vuosina 2015 ja 2016. Aineisto taulukoitiin Excel-ohjelmalla ja analysoitiin määrällisesti. Kerättyä aineistoa tarkasteltiin myös laadullisesti sisällön erittelyn avulla. Tulosten perusteella yleisimmin ilmoitetut lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumat koskivat lääkkeen anto-, jako- ja kirjaamisvirhettä. Yleisimmät HaiPro-ilmoituksissa esitetyt toimenpide-ehdotukset koskivat tapahtuman käsittelyä palaverissa, hoitajien huolellisuuden sekä tarkkuuden lisäämistä, ohjeiden kertausta sekä osaamisen ylläpitämistä ja lääkelupien ajan tasalle huolehtimista. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimus siitä kiinnitetäänkö yksiköissä jatkossa enemmän huomiota HaiPro-ilmoitusten tekemiseen sekä niistä saatavien tulosten hyödyntämiseen. Jatkossa tarvitaan myös enemmän kansallisen tason tutkimusta lääkehoidon turvallisuudesta ja etenkin niistä lääkehoitoprosessin vaiheista, joissa haitta- ja vaaratapahtumia tapahtuu eniten.Abstract Patient safety consists of the principles and actions of organizations and units which are meant to secure safe treatment. Patient safety protects patients from being harmed. From patients’ point of view patient safety is about correctly timed and executed care and that treatments cause as little harm as possible. Medication safety is a part of patient safety. A significant part of harms in treatment especially concerns medication related harms. Possible risks related to medication need to be observed and safe medication must be developed to avoid them from happening. HaiPro reporting system for patient safety incidents is developed to improve patient safety. The purpose of our thesis was to examine medication related harms and errors in long term care housing services in Ylä-Savo SOTE. Our main goal was to decrease and prevent medication related harms and errors by informing nursing staff about their most common types of reports and where the errors usually happen during the medication process. We achieve this by presenting preventative action suggestions which are based on the improvement propositions given by the author of HaiPro report. And by means of these our goal is to make medication safety better in long term care housing services in Ylä-Savo SOTE. The target group of our thesis were the nursing staff; practical nurses, registered nurses and doctors, in long term care housing services in Ylä-Savo SOTE. The material consists of medication related HaiPro reports done in these units. The total number of reports was 394 pieces and they were reported in 2015 and in 2016. We analyzed the material quantitatively with tables by Excel programme. The material was also examined qualitatively with meaning differentiation. Based on the results the most common medication related harms and errors were wrong medication giving, sharing and registration. The most common given improvement propositions in HaiPro reports were about dealing with the incident in meetings, increasing the nurse’s precision and caution, rehearsing instructions and maintaining competence and making sure nurses have the needed medication licenses. In the future, a study could be done on the fact if these units pay more attention to making HaiPro reports and using the results getting from them. Also, a more nation-wide study must be done about medication safety in the future

Handbok för översiktsplanering av jordbruksområdenas mångfunktionella våtmarker - anvisningar till planera

Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelun tarkoituksena on osoittaa valuma-alueilta luontaisia tai muutoin soveltuvia kohteita, joihin voisi perustaa erilaisia vesiensuojelun lisäksi myös luonnon monimuotoisuutta edistäviä kosteikkoja. Kosteikkoja voidaan toteuttaa monenlaisilla ratkaisuilla mm. kaivamalla, patoamalla, pohjapadoilla, allasrakenteilla, uomien ennallistamisella tai tulva-alueiden palauttamisella. Myös maisemalliset arvot ja kala-, riista- ja raputalousnäkökulmat sekä esimerkiksi tulvahaittojen ja perkaustarpeen vähentäminen vaikuttavat paikkojen arviointiin. Yleissuunnittelussa tuotetaan esiselvitystyön ja maastokäyntien pohjalta suunnitelmajulkaisu. Lähtökohtana on valuma-alue ja sen ominaisuudet. Suunnitelma tehdään yleensä maatalousvaltaisille alueille, joissa on tarvetta pelloilta tulevan kuormituksen vähentämiseen. Työ tehdään aina yhteistyössä maanomistajien ja muiden alueella toimivien kanssa. Suunnitelmassa esitetyt ehdotukset tarjoavat mahdollisuuksia toteuttaa vesiensuojelua ja hyödyntää mm. ympäristötuen erityistukia, mutta eivät velvoita kuitenkaan maanomistajia mihinkään. Yleissuunnittelussa ei tehdä tilakohtaista tai kosteikkokohtaisia rakentamis- tai mitoitussuunnittelua eikä vesilain mukaista lupaharkintaa. Näitä ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu- ja mitoitusohjeisto- oppaassa (Puustinen ym. 2007). Yleissuunnitelmassa esiteltyjä tietoja alueesta ja ehdotuksia kohteista on tarkoitus voida käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena. Kosteikkojen yleissuunnitteluopas on laadittu tutkimushankkeessa Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittain kohdentaminen (VESKO), joka kuuluu maa- ja metsätalouden rahoittamaan vesienhoidon yhteistutkimusohjelmaan. Oppaassa pohditaan yleissuunnittelun tavoitteita ja esitellään alueen valintaa, tärkeimmät menetelmät (mm. tiedotus, maastotyö, suunnitelman laadinta, paikallisen näkemyksen huomioiminen) ja pilottisuunnitelma Varsinais-Suomesta Kiskon alueelta. Oppaan tarkoitus on ohjata ja yhdenmukaistaa erilaisilla alueilla tehtäviä suunnitelmia ja olla käytännöllinen ohjeisto suunnitelman tekijälle

Handbok för översiktsplanering av jordbruksområdenas mångfunktionella våtmarker : anvisningar till planeraren

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2007Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelun tarkoituksena on osoittaa valuma-alueilta luontaisia tai muutoin soveltuvia kohteita, joihin voisi perustaa erilaisia vesiensuojelun lisäksi myös luonnon monimuotoisuutta edistäviä kosteikkoja. Kosteikkoja voidaan toteuttaa monenlaisilla ratkaisuilla mm. kaivamalla, patoamalla, pohjapadoilla, allasrakenteilla, uomien ennallistamisella tai tulva-alueiden palauttamisella. Myös maisemalliset arvot ja kala-, riista- ja raputalousnäkökulmat sekä esimerkiksi tulvahaittojen ja perkaustarpeen vähentäminen vaikuttavat paikkojen arviointiin. Yleissuunnittelussa tuotetaan esiselvitystyön ja maastokäyntien pohjalta suunnitelmajulkaisu. Lähtökohtana on valuma-alue ja sen ominaisuudet. Suunnitelma tehdään yleensä maatalousvaltaisille alueille, joissa on tarvetta pelloilta tulevan kuormituksen vähentämiseen. Työ tehdään aina yhteistyössä maanomistajien ja muiden alueella toimivien kanssa. Suunnitelmassa esitetyt ehdotukset tarjoavat mahdollisuuksia toteuttaa vesiensuojelua ja hyödyntää mm. ympäristötuen erityistukia, mutta eivät velvoita kuitenkaan maanomistajia mihinkään. Yleissuunnittelussa ei tehdä tilakohtaista tai kosteikkokohtaisia rakentamis- tai mitoitussuunnittelua eikä vesilain mukaista lupaharkintaa. Näitä ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu- ja mitoitusohjeisto- oppaassa (Puustinen ym. 2007). Yleissuunnitelmassa esiteltyjä tietoja alueesta ja ehdotuksia kohteista on tarkoitus voida käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena. Kosteikkojen yleissuunnitteluopas on laadittu tutkimushankkeessa Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittain kohdentaminen (VESKO), joka kuuluu maa- ja metsätalouden rahoittamaan vesienhoidon yhteistutkimusohjelmaan. Oppaassa pohditaan yleissuunnittelun tavoitteita ja esitellään alueen valintaa, tärkeimmät menetelmät (mm. tiedotus, maastotyö, suunnitelman laadinta, paikallisen näkemyksen huomioiminen) ja pilottisuunnitelma Varsinais-Suomesta Kiskon alueelta. Oppaan tarkoitus on ohjata ja yhdenmukaistaa erilaisilla alueilla tehtäviä suunnitelmia ja olla käytännöllinen ohjeisto suunnitelman tekijälle