Perifeerisen laskimokanyylin käyttö ja kunnossapito : Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille

Perifeeristä laskimokanyylia käytetään sairaanhoidossa pääasiassa potilaan nesteytykseen sekä lääkkeiden ja verivalmisteiden antamiseen. Perifeeristä kanyyliä voidaan käyttää myös lyhytaikaiseen ravitsemushoitoon. Perifeerisen laskimon kanylointi on yksi yleisimmistä lääkärin toimenpiteistä, mutta usein sen kuitenkin hoitaa i.v-luvan saanut terveysalan ammattilainen, kuten sairaanhoitaja. Sairaanhoitajien toimenkuvaan kuuluu vastuu kanyylin toimivuudesta ja kunnossapidosta, ja näin ollen sairaanhoitajat pyrkivät ehkäisemään myös mahdolliset komplikaatiot. Verisuoneen asennettu kanyyli alentaa huomattavasti terveenkin ihmisen puolustuskykyä, ja siksi on tärkeää muistaa aseptinen toiminta ja oikeanlainen kanyylin hoito. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään perifeerisen laskimokanyylin käyttöä ja kunnossa-pitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena on edistää hoitotyön opiskelijoiden tietämystä perifeerisen laskimokanyylin käytöstä. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa selkeä ja mielenkiintoinen opetusvideo toisen ja kolmannen vuoden hoitotyön opiskelijoille. Toiminnallinen osuus tehtiin yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Se koostuu opetusvideosta, jossa käydään läpi perifeerisen laski-mokanyylin osat, kanyylin käyttöindikaatiot, aseptinen työskentely ja perifeerisen laskimokanyylin käyttö. Opinnäytetyön tekijöiden lisäksi videon editoinnissa on käytetty apuna media-alan opiskelijaa. Jatkossa olisi hyödyllistä tehdä tutkimus siitä, kuinka opetusvideon katsominen vaikuttaa sairaanhoitajien työskentelytapoihin kanyylin käyttöön ja kunnossapitoon liittyen. Aiheesta voisi tehdä myös PowerPoint-esityksen tukemaan opetusvideota.Peripheral intravenous cannulas (PVCs) in patient care are mainly used for hydration and medication as well as for the administration of blood components. PVCs can also be used as a short-term source of nutrition. Cannulation of peripheral veins is one of the most common medical procedures and it is performed by an intravenous therapy licensed health care professional, such as a registered nurse. Nurses’ job description includes the responsibility of maintenance and upkeep of PVCs and thereby they strive to prevent possible complications. An inserted PVC lowers the immune system significantly even in healthy people, therefore it is important to adhere to proper aseptic practices and PVC maintenance. This practice-based thesis covers the use, maintenance and upkeep of PVCs. The goal and purpose is to enhance the knowledge of nursing students related to the use of PVCs. The assignment was to create an explicit and interesting educational video for second- and third year nursing students. practice-based part of the project was conducted in cooperation with the Karelia University of Applied Sciences. The thesis includes an educational video which goes through the components and use of PVCs as well as aseptic practice. Editing help for the video was provided by a media student. In the future it would be beneficial to conduct a study on the impact of the educational video on nurses’ working methods related on the use and upkeep of PVCs. A PowerPoint presentation might also be a useful tool for supporting the educational video

En enkätundersökning om gymnasielärares uppfattningar om muntlig svenska

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää millaisena lukion ruotsinopettajat kokevat suullisen ruotsin. Tutkin, minkälaisia käsityksiä opettajilla on oppilaista, omasta opetuksesta sekä opetuksessa olevista painotuksista suullisen ruotsin osalta. Lisäksi tutkin minkälaisia opetusmetodeja ja opetusmateriaaleja käytetään opetuksessa opettajien mielestä. Tutkimusaineisto koostuu materiaalista, joka kerättiin internetissä olleen kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastasi yhteensä 105 opettajaa ympäri Suomea. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, mutta pääasiallisesti kvantitatiivista. Käytän kvantitatiivista metodia analysoidessani suljettuja vastauksia, mutta myös laskiessa määriä avoimissa kysymyksissä. Kvalitatiivista metodia käytän kuvailtaessa avoimen kysymysten vastauksia. Kyselylomakkeen kvalitatiivinen aineisto analysoidaan sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimustuloksista selviää, että opettajien mielestä oppilaat ovat pääasiallisesti kiinnostuneita suullisesta ruotsista, vaikka heidän ruotsinkielen tasonsa on tyydyttävä tai välttävä lukion jälkeen. Opettajat vaativat oppilailta ruotsin kielen käyttöä tunneilla melko usein, mutta ei läheskään aina. Opettajat ovat yksimielisiä siitä, että suulliset taidot ovat tärkeitä ja niitä painotetaan lukion opetussuunnitelmassa jossain määrin. Opettajat käyttävät monenlaista materiaalia suullisia harjoituksia varten, mutta kaikista eniten käytetään oppikirjan tehtäviä. Lisäksi opettajat käyttävät useita erilaisia metodeja suullisessa ruotsin opetuksessa ja tärkeimmäksi näistä nousi parityö.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Collaborating in a Crisis:Perspectives on Trust and Technological Framework in Organising a COVID-19 Online Hackathon

Abstract This paper explores trust in online-only-collaboration, where a team was gathered to organise a COVID-19 online hackathon with only three days notice. The study is based on the thematic analysis of ten in-depth interviews with the hackathon organisers. The findings report how trust among the organisers was encapsulated in 1) the shared big goal, 2) the significance of real-life networks, 3) a strong lead organiser on the collaboration forming on the fly, and 4) the lack of face-to-face contact in relation to becoming familiar or staying unknown. Technology related findings showed that the collaboration platforms were selected based on familiarity and ease of use. The chosen communication channels created a split between age groups, and transparency of the communication suffered somewhat from one-to-one communications in the background and divided application use. However, trust between the organisers helped them to overcame the transparency challenges. The findings are applicable to societal crisis situations in which technologies are used to build collaboration in aim to address shared challenges

Korona aiheutti mielenterveyskriisin : Mielenterveyden representaatiot korona-ajan mediassa

Vuoden 2020 alusta lähtien koronapandemia on vaikuttanut yhteiskuntaan aiheuttamalla kriisin, joka on heijastunut median aiheisiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten mielenterveys kytkeytyy koronaan viestinnällisenä ilmiönä suomalaisissa medioissa. Media välittää tietoa, ja sen rakentama kuva korona-ajan mielenterveydestä vaikuttaa yleisön käsityksiin. Tarkastelen aihetta neljän suomalaisen median avulla, joita ovat Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Yle. Tutkimuksen aineisto koostuu 55 verkossa julkaistusta otsikosta sekä 55 valokuvasta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, joka painottuu yhteiskunnallisten puheenaiheiden tarkastelemiseen kriittisen diskurssianalyysin avulla. Aloitan tutkimuksen erittelemällä aineistoa ja jakamalla ne kategorioihin, jotka hahmotan löydettyjen puheenaiheiden perusteella. Aineiston erittelyn jälkeen analysoin kategorioiden avulla hahmoteltuja diskursseja ja niiden avulla löydettyjä representaatioita. Kategorioita löytyi yhteensä viisi. Ne olivat lapset ja nuoret, työelämä, korkeakouluopiskelijat, terveydenhuolto sekä politiikka ja yhteiskunta. Lähes puolet otsikoista käsitteli koronan vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen. Muiden kategorioiden puheenaiheita käsiteltiin jokaista lähes saman verran. Kriittisen diskurssianalyysin avulla löysin aineistosta viisi representaatiota. Ne olivat nuoret mielenterveyskriisissä, työelämään uupuneet, yksinäiset korkeakouluopiskelijat, ylikuormittunut terveydenhuolto ja mielenterveysvelka yhteiskunnassa. Tulokset saatiin yhdistämällä eri kategorioihin kuuluvat tekstit ja kuvat, jolloin niistä rakentui mielenterveyttä ja koronaa kuvaavia representaatioita. Tutkimustulokset osoittivat, että mediassa on puhuttu kattavasti koronan negatiivisista vaikutuksista mielenterveyteen. Esimerkiksi lapset ja nuoret nähtiin koronan aiheuttamista rajoituksista kärsivänä ryhmänä, jonka mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet pitkittyneiden poikkeusolojen vuoksi. Otsikoissa toistuivat erityisesti kielikuvat, jotka loivat diskurssia tulevaisuuden uhasta, jos nuorten mielenterveyskriisiä ei onnistuta ratkaisemaan. Samankaltainen puhe toistuu, kun otsikoissa kerrotaan työelämään uupuneista. Otsikoissa toistuivat erityisesti ilmaukset hoitohenkilökunnan jaksamisesta, ylikuormittumisesta ja työkyvyttömyydestä. Korkeakouluopiskelijoita käsittelevä puhe sisälsi viitteitä opiskelu-uupumisesta sekä yksinäisyydestä, joka on lisääntynyt etäopetuksen vuoksi. Terveydenhuoltoa kuvataan otsikoissa ruuhkautuneeksi, mikä näkyy hoitojonoina mielenterveyspaleluissa. Lisäksi aineiston otsikoissa korostui yleisesti puhe yhteiskunnasta, jossa mielenterveysongelmien kasaantuminen aiheuttaa ongelmia, joihin eduskunnan tulee löytää ratkaisu

Temperature sensitivity patterns of carbon and nitrogen processes in decomposition of boreal organic soils – Quantification in different compounds and molecule sizes based on a multifactorial experiment

Climate warming and organic matter decomposition are connected in a recursive manner; this recursion can be described by temperature sensitivity. We conducted a multifactorial laboratory experiment to quantify the temperature sensitivity of organic carbon (C) and nitrogen (N) decomposition processes of common boreal organic soils. We incubated 36 mor and 36 slightly decomposed Carex-Sphagnum peat samples in a constant moisture and ambient temperature for 6 months. The experiment included three temperature and two moisture levels and two food web manipulations (samples with and without fungivore enchytraeid worms). We determined the release of carbon dioxide (CO2) and dissolved organic carbon (DOC) in seven molecular size classes together with ammonium N and dissolved organic N in low molecular weight and high molecular weight fractions. The temperature sensitivity function Q10 was fit to the data. The C and N release rate was almost an order of magnitude higher in mor than in peat. Soil fauna increased the temperature sensitivity of C release. Soil fauna played a key role in N release; when fauna was absent in peat, the N release was ceased. The wide range of the studied C and N compounds and treatments (68 Q10 datasets) allowed us to recognize five different temperature sensitivity patterns. The most common pattern (37 out of 68) was a positive upwards temperature response, which was observed for CO2 and DOC release. A negative downward pattern was observed for extractable organic nitrogen and microbial C. Sixteen temperature sensitivity patterns represented a mixed type, where the Q10function was not applicable, as this does not allow changing the sign storage change rate with increasing or decreasing temperature. The mixed pattern was typically connected to intermediate decomposition products, where input and output fluxes with different temperature sensitivities may simultaneously change the storage. Mixed type was typical for N processes. Our results provide useful parameterization for ecosystem models that describe the feedback loop between climate warming, organic matter decomposition, and productivity of N-limited vegetation.Peer reviewe

Effects of two wood-based biochars on the fate of added fertilizer nitrogen—a 15N tracing study

A 15N tracing pot experiment was conducted using two types of wood-based biochars: a regular biochar and a Kon-Tiki-produced nutrient-enriched biochar, at two application rates (1% and 5% (w/w)), in addition to a fertilizer only and a control treatment. Ryegrass was sown in pots, all of which except controls received N-15-labelled fertilizer as either (NH4NO3)-N-15 or (NH4NO3)-N-15. We quantified the effect of biochar application on soil N2O emissions, as well as the fate of fertilizer-derived ammonium (NH4+) and nitrate (NO3-) in terms of their leaching from the soil, uptake into plant biomass, and recovery in the soil. We found that application of biochars reduced soil mineral N leaching and N2O emissions. Similarly, the higher biochar application rate of 5% significantly increased aboveground ryegrass biomass yield. However, no differences in N2O emissions and ryegrass biomass yields were observed between regular and nutrient-enriched biochar treatments, although mineral N leaching tended to be lower in the nutrient-enriched biochar treatment than in the regular biochar treatment. The N-15 analysis revealed that biochar application increased the plant uptake of added nitrate, but reduced the plant uptake of added ammonium compared to the fertilizer only treatment. Thus, the uptake of total N derived from added NH4NO3 fertilizer was not affected by the biochar addition, and cannot explain the increase in plant biomass in biochar treatments. Instead, the increased plant biomass at the higher biochar application rate was attributed to the enhanced uptake of N derived from soil. This suggests that the interactions between biochar and native soil organic N may be important determinants of the availability of soil N to plant growth.Peer reviewe

Potential of biochar to reduce greenhouse gas emissions and increase nitrogen use efficiency in boreal arable soils in the long-term

Biochars have potential to provide agricultural and environmental benefits such as increasing soil carbon sequestration, crop yield, and soil fertility while reducing greenhouse gas (GHG) emissions and nitrogen leaching. However, whether these effects will sustain for the long-term is still unknown. Moreover, these effects were observed mostly in highly weathered (sub-) tropical soils with low pH and soil organic carbon (SOC). The soils in northern colder boreal regions have typically higher SOC and undergo continuous freeze-thaw cycles. Therefore, effects of biochars in these regions may be different from those observed in other climates. However, only a few biochar studies have been conducted in boreal regions. We aimed to assess the long-term effects of biochars on GHG emissions, yield-normalized non-CO2 GHG emissions (GHGI), and N dynamics in boreal soils. For this, we collected data from four existing Finnish biochar field experiments during 2018 growing season. The experiments were Jokioinen (Stagnosol), Qvidja (Cambisol), Viikki-1 (Stagnosol), and Viikki-2 (Umbrisol), where biochars were applied, 2, 2, 8, and 7 years before, respectively. The GHG emissions, crop yield, soil mineral N, and microbial biomass were measured from all fields, whereas, additional measurements of plant N contents and N leaching were conducted in Qvidja. Biochars increased CO2 efflux in Qvidja and Viikki-2, whereas, there were no statistically significant effects of biochars on the fluxes of N2O or CH4, but in Qvidja, biochars tended to reduce N2O fluxes at the peak emission points. The tendency of biochars to reduce N2O emissions seemed higher in soils with higher silt content and lower initial soil carbon. We demonstrated the long-term effects of biochar on increased crop yield by 65% and reduced GHGI by 43% in Viikki-2. In Qvidja, the significant increment of plant biomass, plant N uptake, nitrogen use efficiency, and crop yield, and reduction of NO3--N leaching by the spruce biochar is attributed to its ability to retain NO3--N, which could be linked to its significantly higher specific surface area. The ability of the spruce biochar to retain soil NO3--N and hence to reduce N losses, has implications for sustainable management of N fertilization.Peer reviewe

Predicting hotspots for threatened plant species in boreal peatlands

Understanding the spatial patterns of species distribution and predicting suitable habitats for threatened species are central themes in land use management and planning. In this study, we examined the geographic distribution of threatened mire plant species and identified their national hotspots, i.e. areas with high amounts of suitable habitats for threatened mire plant species. We also determined the main environmental correlates related to the distribution patterns of these species. The specific aims were to: (1) identify the environmental variables that control the distribution of threatened peatland species in a boreal aapa mire zone, Finland; and (2) to identify the richness patterns and hotspots of threatened species. Our results showed that the combination of individual species models offers a useful tool for identifying landscape-scale richness patterns for threatened plant species. The modeling performance was high across the modelled species, and the richness patterns generated by single models coincide with the expected richness pattern based on expert knowledge. The method is therefore a powerful tool for basic biodiversity applications. In cases where reliable models for species occurrences and hotspots can be produced, these models can play a significant role in land-use planning and help managers to meet different conservation challenges