FORECASTING CRUDE OIL MARKET VOLATILITY: TEST OF SYMMETRIC AND ASYMMETRIC GARCH–TYPE MODELS

The purpose of this thesis is to compare the predictive power of three different volatility forecasting models on Brent Crude Oil Index data under two different market conditions. The models included are GARCH, TARCH, and EGARCH. The data covers the period from January 1990 to October 2005. From this overall data two periods of data is extracted both individually representing unique era in the market. First data set measures models functionality during mid 1990’s tranquil times and second measures model performance at the era of higher uncertainty in the early 2000’s. Four hypotheses were formed in this study based on the findings in earlier studies. The first hypothesis suggests that the more complex model should generate most accurate forecasts. Second hypothesis inspected if the asymmetric volatility model results more accurate forecasts than the symmetric model. The third hypothesis stated that more volatile period results inferior volatility forecasts. The final hypothesis suggested that the volatility forecasting capability is linked to forecasting horizons length and is decreasing over time. The empirical tests were concluded by estimating models after two different periods and performing then the forecasting experiment. Each estimation sample was around 4 years and forecasts were constructed for 1–, 3–, and 5–day periods. Forecasting performance of different models is evaluated with five widely used error statistics: the root mean square error (RMSE), mean absolute percentage error (MAPE), the adjusted mean absolute percentage error (AMAPE), logarithmic error (LE), and heteroskedasticity adjusted mean square error (HMSE). Three of four hypotheses were discarded, only third hypothesis was confirmed.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Teollisen internetin tietoturvan riskien tunnistaminen ja lieventäminen teollisten laitetoimittajien segmentissä

This research was done to understand what does Finnish industrial vendor companies think about cyber security threats and mitigation methods in industrial internet. The research was conducted by using existing literature as a theoretical framework about industrial internet and industrial internet information security. In empirical part six unstructured interviews were conducted for big Finnish industrial vendor companies. Interview included questions about company’s industrial internet development, information security risks and mitigation methods. According the interviews there are not so big information security risks that the industrial internet can be implemented as its fullest. Companies pointed that top business risks from cyber security attacks are related that their products could cause interruption for production or customer information could be leaked out. When companies are doing security work for industrial internet system digital identity, embedded security and physical threat are the top 3 information security risks

Vartioimisliikkeen vartijan yleiset toimintamahdollisuudet ja niiden rajoittuminen kotirauhan piirissä

Kotirauha on jokaisen ihmisen perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvattu perusoikeus, johon ei edes julkisen vallan tule puuttua ilman painavia syitä. Kuitenkin myös yksityinen turva-ala toimii hyvinkin lähellä kotirauhan piiriä esimerkiksi majoitusliikkeissä. Tämän lisäksi vartioimisliikkeiden suorittamaa vartiointia on yhä enemmän yksityiskodeissa, ja kodinturvapalveluiden myynnin uskotaan kasvavan entisestään. Vartijan toimivaltuudet ja perusoikeutena turvattu kotirauha törmäävät siten väistämättä toisiinsa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat vartijan yleiset toimintamahdollisuudet ja mikä vaikutus kotirauhalla on niiden käyttöön. Yleisillä toimintamahdollisuuksilla tarkoitan vartijalle YTL:ssa säänneltyjä toimivaltuuksia sekä yleisiä oikeuttamisperusteita, joita ovat hätävarjelu, pakkotila, jokamiehen kiinniotto-oikeus, loukatun suostumus ja itseapu. Selvityksen saavuttamiseksi tutkin perusteellisesti edellä mainitut toimintamahdollisuudet sekä kotirauhan suojan ja sen rajoittumisen. Tutkielman pääpaino on teoreettisessa tarkastelussa, jota konkretisoin sekä kuvitteellisilla että itse kokemillani, tosielämän esimerkeillä. Tutkielmassa todetaan, että vartijalla voi olla YTurL:n mukaiset toimivaltuudet kotirauhan piirissä toimeksiantosopimuksella luotuun suostumukseen perustuen. Kuitenkin suostumus on kodin asukkaan toimesta peruutettavissa milloin tahansa, jolloin vartijan oikeus tulla kotirauhan piiriin päättyy. Kotirauhan piirissä toimivaltuudet myös rajoittuvat, jos toimenpiteiden kohteena on kotirauhaa nauttiva henkilö. Esimerkiksi tällaisen henkilön poistaminen kodistaan ei ole mahdollista. Kiinniottaminen taasen voi olla mahdollista, jos poistumiskäskyä ei anneta. Toinen merkittävä havainto on mahdollisuus kotirauhan rajoittamiseen hätävarjelun ja pakkotilan perusteella. Nämä oikeuttamisperusteet oikeuttavat jopa tunkeutumaan kotirauhan suojaamaan tilaan. Hätävarjelu ja pakkotila voivat joissakin tapauksissa myös korvata vartijan toimivaltuudet esimerkiksi poistumiskäskyn jälkeen ja oikeuttaa siten vartijan jäämään kotirauhan suojaamaan paikkaan. YTurL:n mukaiset toimivaltuudet ovat olemassa vain toimeksiantosopimuksen perusteella. Kuitenkin toimivaltuudet voivat olla voimassa myös kolmannen osapuolen hallitsemassa tilassa, jos tilat omistaa toimeksiantosopimuksen toinen osapuoli

Omistajanvaihdosasiantuntijuus ja sen kehittäminen

Omistajanvaihdosten valtakunnallisen koordinoinnin tavoitteena on tukea yritysten omistajanvaihdospalvelujen ja palveluprosessien kehittymistä erityisesti mikro- ja pienten yritysten tarpeisiin. Elinkeinopolitiikan linjausten uudistamisen yhteydessä omistajanvaihdokset ovat tulossa olennaiseksi osaksi yritysten kehittämistä ja kasvua. Erityisen ajankohtainen haaste suomalaiselle yrityspalvelujen kehittämistyölle on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Omistajanvaihdospalvelujen tarve on kasvamassa ja niitä tarvitsevat myös mikro- ja pienet yritykset. Omistajaa vaihtaneiden liiketoimintojen kehittymisen edellytyksenä on ammattimaisesti toteutettu onnistunut omistajanvaihdos. Kehittämistyössä on huomioitava sekä ostajien että myyjien tarpeet ja omistajanvaihdosten moninaisuus: sukupolvenvaihdokset, yritysten väliset kaupat, henkilöiden väliset kaupat jne. Tarvitaan osaava ja koko Suomen kattava palveluverkosto, jossa ovat mukana yhteistyössä julkiset ja yksityiset toimijat. Selvityksen tavoitteena on kuvata sekä omistajanvaihdosasiantuntijuuden että omistajanvaihdosten palveluprosessin nykytilaa ja kehittämistarpeita. Huomion kohteina ovat omistajanvaihdostutkintoon, omistajanvaihdosasiantuntijoiden auktorisointiin ja sertifiointiin, omistajanvaihdosasiantuntijuuden luvanvaraisuuteen sekä omistajanvaihdosten palveluprosessiin liittyvät alan asiantuntijoiden näkemykset. Selvityksen tulosten pohjana olevan kyselyn vastausten laadusta ja määrästä olemme erittäin ilahtuneita. Kyselyyn vastasi edustava joukko yksityisiä ja julkisia toimijoita. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja toivomme toimijoiden välisen vuoropuhelun jatkuvan ja vahvistuvan

Are there differences in the treatment information received to support guided self-management between asthma and allergy patients?: A community pharmacy survey in Finland

Peer reviewe

Luonnonvarakeskuksen perustaminen

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteetLuonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus perustettiin yhdistämällä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitokset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotehtävät. Vuosina 2004–2013 tehtiin useita selvityksiä, arviointeja ja periaatepäätöksiä siitä, miten valtion tutkimuslaitosrakennetta osana Suomen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmää tulisi uudistaa. Luonnonvarakeskuksen perustaminen sai konkreettisesti alkunsa 26.3.2012, kun maa- ja metsätalousministeriö asetti projektiryhmän valmistelemaan suunnitelman MTT:n, Metlan sekä RKTL:n kokoamiseksi hallinnollisesti yhtenäiseksi luonnonvaratutkimuskeskukseksi. Projektiryhmä laati yhdistymisestä suunnitelman, jonka valmistuttua maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.1.2013 Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen. Myöhemmin maa- ja metsätalousministeriö teki lisäksi päätöksen hallinnonalansa tilastotehtävien kokoamisesta ja keskittämisestä tulevaan Luonnonvarakeskukseen. Näin osaksi Luonnonvarakeskusta yhdistyivät myös Tiken tilastotehtävät. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeelle asetettiin ohjausryhmä, yhteistoimintaryhmä, johtoryhmä, fuusiotoimisto ja temaattiset projektit. Lisäksi asetettiin kaksi neuvoa-antavaa keskustelufoorumia: esimiesfoorumi sekä sidosryhmäfoorumi. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Johtoryhmän ja yhteistoimintaryhmän puheenjohtajaksi sekä fuusiotoimiston vetäjäksi nimettiin ylijohtaja Hannu Raitio. Yhdistymisen yksityiskohtainen suunnittelu ja toteutus tehtiin yhdeksässä temaattisessa projektissa, jotka olivat 1) Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät, 2) Organisaatiorakenne, johtamisjärjestelmä ja toimipaikkarakenne, 3) Asiakkuus ja palvelut, 4) Henkilöstön vuorovaikutus ja kehittäminen, 5) Viestintä ja markkinointi, 6) Palkkausjärjestelmä, 7) Sisäiset palvelut, 8) Tietohallintopalvelut sekä 9) Luhti2015 (tilastotehtävät). Luonnonvarakeskuksen perustamishanke kesti hieman alle kaksi vuotta. Yhteensä Luonnonvarakeskuksen perustaminen tuli maksamaan arviolta noin kymmenen miljoonaa euroa. Henkilötyövuosina Luonnonvarakeskuksen perustamiseen käytettiin vuosina 2013–2014 yhteensä 56 henkilötyövuotta. Luonnonvarakeskus on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Luonnonvarakeskus aloitti toimintansa 1.1.2015. Vuoden 2015 alussa Luonnonvarakeskuksessa työskenteli noin 1600 henkilöä ja toimipaikkoja oli 38.201