Aivotärähdykset naisten pääsarjatason jääkiekossa Suomessa kausilla 2019–2020 ja 2020–2021

Jääkiekko on urheilulaji, johon liittyy usein kontakti vastustajan pelaajien kanssa. Naisten jääkiekkoa kuitenkin pelataan miehiin verrattuna hieman muutetuilla säännöillä, mm. vartalotaklaaminen on kielletty ja pelaajien on käytettävä kasvot kokonaan suojaavaa visiiriä tai verkkoa. Aivotärähdyksen diagnoosi perustuu kliinikon arvioon. Vammamekanismi, päällepäin näkyvät merkit, muutokset kognitiivisessa ja fyysisessä suorituskyvyssä ja vakavamman vamman poissulku ovat keskiössä diagnoosin tekemisessä. Tämän tulkinnan avuksi kliinikolle on kehitetty useita työkaluja ja niistä yleisimmin käytössä on Sport Concussion Assesment Tool (SCAT). Tutkimuksessa selvitetään naisten pääsarjatason jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten ilmaantuvuutta Suomessa. Törmäys ja sääntöjen vastainen taklaus olivat yleisimmät syyt aivotärähdyksille. Kyselyyn vastanneilla 57 pelaajalla oli kausilla 2019–2020 ja 2020–2021 yhteensä 15 aivotärähdystä. Yhdeltäkään vastaajista, joka oli saanut aivotärähdyksen, ei diagnosoitu aivotärähdystä käyttämällä käytössä olevaa SCAT-protokollaa kentän laidalla. Oireiden kesto vaihteli aivotärähdyksistä kärsivillä muutamasta tunnista kahteen viikkoon. Keskimäärin oireet jatkuivat kuuden päivän ajan. Toistuvat aivotärähdykset voivat aiheuttaa pysyviä haittoja potilaan kognitiolle ja siksi potilaan tulisi olla täysin oireeton ennen harjoituksiin ja pelaamiseen paluuta. Aivotärähdyksen jälkeen sivussa olleet pelaajat olivat poissa harjoittelusta keskimäärin kymmenen päivää. Pääosa aivotärähdyksistä tapahtui avojäällä ilman laitakontaktia. Useat pelaajista palasivat takaisin otteluun missä olivat saaneet aivotärähdyksen. Moni piti aivotärähdystä lievänä eikä tämän takia sitoutunut kuntoutukseen. Pelaajien vastauksista välittyy ymmärrys aivotärähdyksestä seuraavista oireista, mutta aivotärähdyksen vakavuuden ymmärtäminen sen sijaan saattaa jäädä pelaajille epäselväksi. On välttämätöntä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota SCAT-protokollan käyttöön ja pyrkiä yhdenmukaiseen diagnosointiin ja riittävään kuntoutukseen ennen harjoitteluun palaamista

Helsingin Sanomat kielenhuollon näkökulmasta

Tässä pro gradu -työssä käsitellään Helsingin Sanomien kieltä suomalaisen nykyaikaisen kielenhuollon perspektiivistä. Olen ollut HS:n palveluksessa vuodesta 2003: ensin oikaisulukijana, nykyisin artikkelitoimittajana ja kielenhuoltajana. Aineistoani ovat toimitukselle laatimani kielipalautteet, joita ryhdyin tekemään vuoden 2008 syksyllä, kun aloitin kielenhuoltajan tehtävät. Palautteissa käydään läpi lehden kirjoituksia, osoitetaan virheitä tai tyylirikkoja ja kerrotaan oikea tai luontevampi muotoilu. Tutkielman aineisto käsittää vuoden 2012 kielipalautteet, joita on 28; niiden kokonaismitta on kolmisensataa A4-sivua. Työn alussa on tiivis katsaus Helsingin Sanomien kielenhuoltoperinteeseen ja nykyisiin menettelytapoihin. Tutkielman ydin ovat kuitenkin analyysiluvut, joita on kaksi. Ensimmäinen, laajempi luku käsittelee oikeinkirjoitusta ja kielioppia, jälkimmäinen taas tyylilajia. Oikeinkirjoitus- ja kielioppiluku jakautuu kolmeentoista teemaan: yhdyssanat, alkukirjain, taivutus, kongruenssi, numeroilmaukset, lyhenteet, välimerkit, pilkutus, viivat, vierassanat, suomalaisten sanojen oikeinkirjoitus, lause- ja virkerakenteet sekä tavutus. Tyyliluku taas käsittelee tyylilajiltaan sopimattomia sanoja, yleiskielisten sanojen ei-yleiskielistä käyttöä, turhan värittynyttä kuvallista käyttöä, uutistekstiin sopimattomia jaksoja ja muita sananvalinnan ongelmia. Tyyliluvun lopulla on vielä erillinen katsaus Kielitoimiston korjaussuosituksiin. Analyysilukujen lähestymistapa on erittäin aineistokeskeinen: esimerkkejä on lähes neljäsataa, ja monissa yksittäisissä esimerkeissä on useita saman ilmiön esiintymiä. Mukana on sekä hyvin yleisiä ilmiöitä että kuriositeetteja. Tärkeintä on, että ne tuntuvat kertovan jotain toimittajien tavasta hahmottaa normitettua yleiskieltä. Toimittajia pidetään yleisesti kielenkäytön ammattilaisina, ja varsinkin Helsingin Sanomat on monelle tärkeä roolimalli, jonka tekemät virheet herättävät useissa lukijoissa palautteen perusteella suurta ärtymystä. Kuten analyysiluvuista voi huomata, lehdessä esiintyvien virheiden kirjo on valtava eikä aina vältytä rikkomasta edes sellaisia sääntöjä, joiden hallinta tuntuu helposti itsestään selvältä. Varsinaisten virheiden lisäksi haparointia voi esiintyä tekstilajin edellyttämien sananvalintojen hallinnassa: asialliseen uutistyyliin saattaa päätyä esimerkiksi arkityylinen tai muuten oudosti värittynyt sana tai jakso. Analyysin taustalla vaikuttavat jatkuvasti tutkielman peruskysymykset, joita on kaksi: Millainen mahtaa olla ajatusprosessi, joka saa kielen ammattilaisen toimimaan suositusten vastaisesti? Olisiko joitain normeja syytä muuttaa, jos sujuvatkin kirjoittajat tekevät toistuvasti niiden vastaisia ratkaisuja? Tutkielma nojaa suosituksiin, joista vastaa maamme virallinen kielenhuolto eli Kotimaisten kielten keskuksen alaiset suomen kielen lautakunta ja Kielitoimisto. Valtaosa lähteistä on kielenhuoltokirjallisuutta: tärkeimpiä ovat kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello sekä teokset Uusi kieliopas ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Lisäksi tyyliluku tukeutuu nykyaikaiseen genretutkimukseen, joka on alkanut saada viime vuosina entistä enemmän jalansijaa myös kielenhuollossa ja sen suosituksissa

Elevating Business Models to the Ecosystem Level: Evidence from Web3 and Beyond

Business models integrate activities for value creation and capture. While ecosystems have emerged as potent catalysts for value creation through collaborative innovation, the common understanding is that value capture occurs within individual firms. This paper challenges this dichotomy. In an empirical study using a polar types case approach, we first illustrate how two ecosystems employ decentralization technology, specifically blockchain-based Web3 platforms, to elevate value capture to the ecosystem level. We then outline the implications beyond the blockchain domain using two non-Web3 cases. Specifically, we show—from the perspectives of value proposition, value constellation, and profit equation—how business models can rise to the ecosystem level

Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot

Data on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raaka-aine taloudelliselle kasvulle. Datataloudessa arvo luodaan liiketoimintaan liittyvien dataresurssien avulla – dataa keräämällä, jakamalla, yhdistelemällä, analysoimalla ja hyödyntämällä. Data- ja alustatalouden yhteiskehitys muuttaa maailmantalouden rakenteita, liiketoimintamalleja, kilpailua ja kuluttajien käyttäytymistä. Samalla kehitys hämärtää toimialojen ja työn tekemisen perinteisiä määrittelyjä sekä sitä, miten arvonluontia tulisi mitata yrityksissä ja taloudessa. Tässä tutkimuksessa on analysoitu erityisesti teollisiin ekosysteemeihin kiinnittyvän datapohjaisen arvonluonnin strategisia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erilaisten alustavaihtoehtojen ja -toimintamallien näkökulmista. Aihetta on tarkasteltu kirjallisuuskatsauksen lisäksi 12 tapaustutkimuksen kautta. Huolimatta datatalouden disruptiivisesta voimasta, tutkimuksen perusteella kehitys näyttäisi etenevän suomalaisissa yrityksissä vaiheittaisesti ja liiketoiminnan kehittämistyön tapahtuvan pääosin yritysten sisällä sekä rajatuissa verkostoissa. Haasteena datapohjaisen liiketoiminnan luomisessa on kannattavan liiketoimintamallin luominen ja palveluiden kaupallistaminen. Lainsäädännön sekä muiden politiikkatoimien näkökulmasta datapohjaisen liiketoiminnan edistäminen tunnistetaan moniulotteiseksi haasteeksi, sillä nykyiset hallinnolliset ja lainsäädännölliset rakenteet eivät tavoita ilmiöitä täysimääräisesti. Tarvitaankin kokonaisvaltainen politiikkaviitekehikko datatalouden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, yhteyshenkilö: Kehittämispäällikkö Petri Räsänen, [email protected], puh. +35840772300

Overcoming Institutional and Capability Barriers to Smart Services

Smart services have potential to improve value creation and profitability of industrial firms and their customers. Defined as services that go beyond the upkeep and upgrades, traditionally bundled with products and helping companies to build intelligence—that is, awareness and connectivity. Combined with digitalization, services have had a major role in improving efficiency of existing offering and enabling new channels for service delivery. \ \ Implementing the change toward smart services is challenging. Research shows that especially industrial companies maintain institutionalized beliefs and attitudes impeding the transformation, lack capabilities and resources for implementation, and face industry-wide norms and relationship practices resisting the change. \ \ The study explores the barriers in adopting smart services and is implemented as a multi-case study among six globally operating industrial companies. Our findings indicate classification of internal barriers, capability gaps, and external barriers, contributing a framework that describes the interplay between institutional forces and capability development in organizational change.

Biology of childhood hepatoblastoma and the search for novel treatments

Our research laboratory has a longstanding interest in developmental disorders and embryonic tumors, and recent efforts have focused on the pathogenesis of pediatric liver tumors. This review focuses on hepatoblastoma (HB), the most common pediatric liver malignancy. Despite advances in treatment, patients with metastatic HB have a poor prognosis, and survivors often have permanent side effects attributable to chemotherapy. In an effort to improve survival and lessen long-term complications of HB, we have searched for novel molecular vulnerabilities using a combination of patient derived cell lines, metabolomics, and RNA sequencing of human samples at diagnosis and follow-up. These studies have shed light on pathogenesis and identified putative targets for future therapies in children with advanced HB.Peer reviewe

Maternal and fetal genetic effects on birth weight and their relevance to cardio-metabolic risk factors.

Birth weight variation is influenced by fetal and maternal genetic and non-genetic factors, and has been reproducibly associated with future cardio-metabolic health outcomes. In expanded genome-wide association analyses of own birth weight (n = 321,223) and offspring birth weight (n = 230,069 mothers), we identified 190 independent association signals (129 of which are novel). We used structural equation modeling to decompose the contributions of direct fetal and indirect maternal genetic effects, then applied Mendelian randomization to illuminate causal pathways. For example, both indirect maternal and direct fetal genetic effects drive the observational relationship between lower birth weight and higher later blood pressure: maternal blood pressure-raising alleles reduce offspring birth weight, but only direct fetal effects of these alleles, once inherited, increase later offspring blood pressure. Using maternal birth weight-lowering genotypes to proxy for an adverse intrauterine environment provided no evidence that it causally raises offspring blood pressure, indicating that the inverse birth weight-blood pressure association is attributable to genetic effects, and not to intrauterine programming.The Fenland Study is funded by the Medical Research Council (MC_U106179471) and Wellcome Trust

Kognitiivinen ergonomia kokoushotellin operatiivisen toiminnan näkökulmasta : case Vanajanlinna Oy

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kognitiivisia kuormitustekijöitä sekä niiden vaikutusta työssä jaksamiseen. Työn tavoitteena oli kartoittaa vastaanoton ja hotellin kokousosaston kuormitusta kognitiivisen ergonomian ja aivotyön viitekehyksessä. Työ toteutettiin matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-alalla toimivalle Vanajanlinna Oy:lle historialliseen hotelli Vanajanlinnaan. Työ tuotettiin laadullisena tutkimuksena ja sen toiminnallinen osuus järjestettiin osallistaen osastoilla työskentelevää henkilökuntaa. Kognitiivista ergonomiaa selvitettiin kohdeyrityksessä passiivisella havainnoinnilla paikan päällä sekä osastojen henkilökunnalle järjestetyillä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksella haluttiin ymmärtää kognitiivisen kuormituksen ilmentymistä sekä sen vaikutuksia työssä jaksamiseen toimeksiantajan työympäristössä. Tutkimuksen perusteella ideoitiin toimintamalleja sekä työkaluja kuormituksen helpottamiseksi sekä ehkäisemiseksi. Tutkimuskirjallisuuden kuin toiminnallisen tutkimuksenkin puolesta voidaan todeta, että kokoushotellissa kognitiivisesti kuormittavia tekijöitä työympäristössä ovat aistillinen kuormitus kuten taustamelu ja lämpötila, mutta lisäksi kommunikointiin ja tiedonkulkuun liittyvät haasteet. Myös epävarmuuden ehkäisemisellä, selkeillä osaamisvaatimuksilla, käyttäjäkeskeisellä järjestelmien kehittämisellä ja riittävillä oppimismahdollisuuksilla voidaan vähentää kognitiivista kuormitusta työpaikalla. Kognitiivisella ergonomialla on näin ollen perusteltu tarve ihmisen aivotyötä kehittävän ja tukevan toiminnan ylläpitämisessä hotellialalla. Tutkimustulosten perusteella tehtiin useita toimintaan ja työympäristöön jalkautettavia kehittämisehdotuksia, joita laadittiin eri tiedonkäsittelyä kuormittavien osa-alueiden mukaan. Keskeisimpiä näistä olivat muistia sekä oppimista tukevat informaatiokanavat sekä tukimateriaali toimintatapojen sisäistämiseen ja perehdyttämiseen. Lisäksi todettiin henkilöstön sisäisen kommunikoinnin tehostamisen ja aktivoinnin todennäköisesti ehkäisevän tiedonkulkuun ja työssä jaksamiseen liittyviä haasteita. Työn kehittämistoimia toteutetaan pitkälti työnantajan näkökulmasta, mutta työllä pyrittiin myös lisäämään aiheen tietoisuutta sekä työntekijän henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia kognitiivisesti kestävään työntekoon. Pohdinnan näkökulmasta tässä onnistuttiin riittävän hyvin.The purpose of this thesis was to investigate cognitive load factors and their impact on coping at work, focusing on the reception and conference department at Hotel Vanajanlinna. This study was conducted as a project to Vanajanlinna Oy, which operates in the tourism, catering and event industry. The research was carried out as qualitative research, involving passive observation and semi-structured thematic interviews with the department staff to explore cognitive ergonomics in the operational environment. The research methods were developed for the study by utilizing the research literature on brainwork and cognitive functioning. By structuring the results, the key observations in improving operations from the perspective of the thesis topic were being mapped out. Both research literature and practical findings highlighted sensory loads, communication challenges, the importance of clear working skill requirements and usercentred system development in reducing cognitive workload. Different kinds of operating models were being proposed to reduce workload, emphasising the significance of cognitive ergonomics in supporting brainwork. Recommendations for improving operations and the work environment included enhancing information channels, providing support materials for memory, and learning as well as work orientation. While primarily employer-focused, the study also aimed to raise awareness among the employees about cognitively sustainable work practices, which was achieved satisfactorily during the discussions