Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

TUPAS-tunnistautuminen : soveltamismahdollisuudet Laureassa

Laurean tietohallinnon toimeksiannosta toteutetun toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa TUPAS-tunnistamisen käyttömahdollisuudet Laurea-ammattikorkeakoulussa. Kartoituksen pohjalta laadittiin perusteltu etenemisehdotus toteutusprojektille. Opinnäytetyön kirjallinen prosessi aloitettiin työn- ja toiminnansuunnittelulla, alkutiedon ja lähdemateriaalin kokoamisella, sidosryhmien, järjestelmien ja tähän projektiin mahdollisesti liittyvien aiempien selvitysten ja toteutuksien kartoittamisella. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin haastatteluina ja virtuaalisena workshoptyöskentelynä. Työskentelyssä noudatettiin tietojärjestelmäprojekteissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Opinnäytetyön raportointi noudattaa Laurean opinnäytetyöohjetta. Laadunhallinta toteutettiin ISO 9004:2009 ja ISO 10006 – standardien pohjalta. Standardit ovat yhteensopiva Laurean ISO 9001 – sertifioinnin kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin suunnitellussa aikataulussa suunnitellussa laajuudessa ja rajauksilla. Yhteistyö toimi moitteetta koko opinnäytetyöprosessin ajan ja lopputulos ylitti odotukset. Opinnäytetyön tuloksena Laurealle suositellaan Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttaman VETUMA-pohjaisen tunnistamisjärjestelmän käyttöönottoa.TUPAS-identification, application to Laurea information systems This action based study was an assignment from Laurea ICT-unit. It covered the evaluation of possible applications of TUPAS-identification in Laurea University of Applied Sciences and a proposal for further assessments. The writing process started with the preparation of work and operations plan. Planning included the assembly of stakeholders, source material and systems as well as mapping of possibly related prior studies and earlier implementations. Functional assessments were conducted with interviews and a virtual workshop which were in compliance with the best practices of the information system projects. Quality management was implemented in accordance to ISO 9004:2009 and ISO 10006 quality standards which are compatible with Laurea's ISO 9001 certification. The thesis was carried out in planned schedule with a planned scope and definitions. Co-operation between the involved parties was good and the final findings exceeded anticipated results. As a result of this study the final report recommended Laurea to implement VETUMA based identification system developed and tested by HAMK University of Applied Sciences

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään : Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.2.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoista muodostetulle työryhmälle toimeksiannon selvittää tutkimusnäytön valossa vaikuttavimpia rahapelihaittojen ehkäisytoimia, sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Työryhmä esittää tutkimusnäytön ja asiantuntijatiedon pohjalta kuutta vaikuttavaksi katsomaansa sääntelytoimenpidettä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Suomessa. Esitettävät toimenpiteet ovat: rahapelejä tarjoavien toimipisteiden maantieteellisen keskittymisen ja sijaintipaikkojen rajoittaminen, pelipisteiden määrän rajoittaminen (erityisesti rahapeliautomaattien osalta), pelaamisen rajoittaminen anniskelupaikoissa, pakollinen pelaajan tunnistautuminen, pakolliset pelaajan itse asettamat rajat pelikulutukselle, sekä pelaajan itselleen hakema pelikielto. Työryhmä pitää vaikuttavuuden kannalta tärkeänä toimenpiteiden huolellista toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia

Ikäihmisten haasteet ja ongelmat tietokoneiden käytössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ikäihmisten tietokoneen käytössä kohtaamia ongelmia ja haasteita. Toisena tutkimuksen kohteena oli, kuinka he ratkaisevat nämä ongelmat ja kehen he tukeutuvat. Työ on osa laajempaa projektia, jonka tavoitteena on tutkia tietokoneen viihdekäyttöä. Projektissa osallisena on päätutkimusta tekevä Lahden ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn yliopettaja ja saman aihepiirin alla omia tutkimuksiaan tekevät seitsemän korkeakouluopiskelijaa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut suoritettiin projektiin osallistuneiden henkilöiden avulla. Aineistoa kerääntyi 10 haastateltavan verran. Aineiston analysointi tapahtui tyypittelyn avulla. Tutkimus on aineistolähtöinen. Tutkimustuloksista käy ilmi, mitä haasteita ja ongelmia ikäihmiset olivat kokeneet. Ne voidaan jakaa seuraavasti: tekniset ongelmat, puutteellinen osaaminen, ohjelmien uudistuminen, kielimuuri, internetpalvelut ja tunnistautuminen. Näistä eniten esiintyi teknisiä ongelmia, jotka liittyivät laitteiden ja internetyhteyksien toimivuuteen. Puutteellinen osaaminen tuotti hankaluuksia monille. Se ilmeni hankaluuksina asioiden löytämisessä ja ohjelmien käytössä. Tukea näissä tilanteissa he saivat perheenjäseniltään ja ystäviltään. Osa ikäihmisistä pystyi ratkomaan helpompia ongelmia itsenäisesti. Ikäihmisten on lisättävä omaa osaamistaan, mikäli he haluavat välttyä ongelmatilanteilta. Heille on myös tarjottava kunnollisia tukipalveluita. Tutkimuksen tuloksia verrattaessa muihin tutkimuksiin voitiin huomata, että tulokset olivat samankaltaisia. Tuloksista oli myös havaittavissa, että haasteet, joita ikäihmiset olivat kokeneet, eivät koskeneet ainoastaan heidän ikäryhmäänsä.The purpose of this thesis was to study what kind of challenges and problems aged people have in the use of computers. In this study it was also studied how aged people solved these problems and who helped them. This study is a part of a bigger project which studies aged people. This thesis is a qualitative study and material for it was collected by conducting interviews. These interviews were carried out by the people who were part of the project. The research material consists of individual interviews of 10 people over the age of 65. The results show that the main problems to aged people were of technical nature. Technical problems consisted of different hardware and internet connection difficulties. The lack of know-how was challenging for most of the aged people interviewed. Some of the interviewees had trouble to navigate and find things when using a computer. Other challenges that aged people faced were related to the software cycle, language barrier, internet services or identification issues. When problems arose almost all relied on family members and friends for support. Some of the simpler problems aged people were able to solve themselves. When the results of this study were compared to previous studies, plenty of similarities were found. It is important to provide proper support and training for aged people because they cannot always solve their problems themselves. The research results also showed that some of the problems were not exclusive to this particular age group

Mobiilisovelluksen suunnittelu postoperatiivisen hoitotyön tueksi

Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksellisen kehittämisprosessin aiheena oli suunnitella ja tehdä vaatimusmäärittely mobiililaitteella toimivalle sovellukselle postoperatiivisen hoitotyön tueksi. Sovelluksen perusideana on tuoda näyttöön perustuvia käytänteitä hoitotyöhön sekä suunnitella käytännön hoitotyötä helpottavia ohjeita ja muistutustoimintoja jokapäiväisen hoitotyön päätöksenteon tueksi postoperatiivisella tarkkailuosastolla. Sovelluksen kolme päätoimintoa ovat vitaalielintoimintojen viitearvoihin perustuvat tarkistuslistat sekä muistutustoiminnot, ISBAR ja raportointityökalu sekä elektroninen kipumittari ja siihen liittyvä muistutustoiminto. Sovelluksen ideoiminen aloitettiin syksyllä 2014 ja se jatkui kevääseen 2015 asti. Loppukeväällä ja kesällä 2015 suunniteltiin ja rajattiin sovelluksen toiminnot ja toteutettiin paperisten käyttöliittymäversioiden toteutus, jonka jälkeen kirjoitettiin raportti opinnäytetyönä. Tutkimuksen kehittämisprosessin teoreettisessa osuudessa keskityttiin ensin kuvaamaan postoperatiivisen hoitotyön erityispiirteitä sekä nykypäivän toimintamalleja kohdeosastolla. Sen jälkeen käsiteltiin aikaisempia mobiilisovelluksia terveydenhuollon tarpeisiin sekä nykyisten terveydenhuollon mobiilisovellusten ja potilastietojärjestelmien kehitysastetta ja käyttöä jokapäiväisessä hoitotyössä. Myös mobiilisovellusten käytännön kehittelytyöhön perehdyttiin tässä vaiheessa. Tutkimuksellinen kehittämisprosessi mukailee kehittämisprosessin spiraalimallia. Tutkimuksen kehittämisosiossa rajattiin mobiilisovelluksen perustoiminnot ja toteutettiin käyttöliittymän mallinnus paperisen käyttöliittymäversion sekä korjattiin mahdollisia ilmenneitä puutteita sovelluksen toiminnassa. Kehittämisprosessi päättyi paperisen käyttöliittymäversion sekä sovelluksen vaatimusmäärittelyyn. Seuraavana askeleena kohti valmista tuotetta olisi prototyypin koodaaminen ja sen testaaminen kohdeyksikössä joko omana tuotteenaan tai osana jotain jo valmiina olevaa sovellusta.The purpose of this master’s thesis was to draw a requirement analysis for a mobile application aimed to assist in every day postoperative nursing care performed in an intensive care unit. Basic purpose for designing this application was to expedite the deployment of evidence-based methods into every day nursing care, to improve decision-making and patient safety with defined checklists and reminder functions related to the quality standards, and thereby make evidence based data more accessible and cohesive. The application was also planned to work as a kind of data bank for nurses, and to assist a nurse to set the focus on patient-specific postoperative issues regarding the quality measures. Three basic functions in the application are observation of vital signs with relevant check lists and reminder functions, ISBAR standards and tools for electronic pain measurement and reporting. This development project started in fall 2014. The planning phase took place till early spring 2015. Basic functions of the application and the graphical user interface prototype was produced in late spring and early summer 2015. Fall 2015 the project report was finalized into a master’s thesis a format. In the theoretical part, the study focused on describing the special features of post-operative nursing care and the current working methods used in a target unit. Previous mobile applications used in healthcare were introduced in brief, and the requirements for a practical mobile application development were studied. This project followed a spiral model of a development process. The development phase consisted of functional definitions and modelling of the user interface prototype. Requirement definitions and prototyping processes were described in verbatim and the project was assessed. Next steps towards the fully functioning application would require encoding and testing the prototype in a target unit either as an entire product or as part of some other mobile applications

Langattoman lähiverkon tietoturva

Langattomien verkkotekniikoiden hyödyntäminen eri käyttöympäristöissä yleistyy jat-kuvasti. WLAN-verkkojen kehittämisen tarve näkyy kuluttaja- ja yritysympäristöissä. Jatkuvasti lisääntyvät älylaitteiden määrät luovat painetta kehittää tietoturvaa ja stan-dardeja parantamaan verkon toimivuutta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia langattoman lähiverkon tietoturvaa yleisel-lä tasolla ja testata sen toimivuutta. Työssä käydään läpi yleiset 802.11 standardit, 802.1x ja WIDS/WIPS-järjestelmät yritysverkoissa. Käytännön osuus sisältää langat-toman lähiverkon tukiasemaan kohdistetun hyökkäyksen, jossa tarkoituksena on mur-taa sen WPA2-salaus. Työssä käytettiin kuluttajille suunnattua Netgear WNDR4500-reititintä, jonka ympärille testiympäristö rakennettiin. Testit suoritettiin käyttämällä Kali Linux:n tunkeutumistyö-kaluja. Testissä tukiasemasta pudotettiin asiakas käyttämällä deauth-hyökkäystä ja kaapattiin WPA-kättelyviesti. Talteen otetusta kättelyviestistä selvitettiin salausavain hyödyntäen sanakirjahyökkäystä. Työn tuloksena saatiin selville, mitä vaaditaan riittävään langattoman verkon suojaa-miseen. Testissä todettiin WPA2-salaus riittäväksi, mikäli salausavain on pitkä ja mo-nimutkainen.Utilization of wireless network technologies on different operating environments is becoming increasingly widespread. The need for the development of WLAN networks is displayed for consumers and corporate environments. Constantly increasing number of smart devices will create pressure to develop data security, as well as new standards to improve the functionality of the network The main objective of this study was to examine the wireless LAN security in general, and to test its functionality. The thesis examines the general 802.11 standards, as well as 802.1x and WIDS / WIPS systems in corporate networks. The practical part contains the targeted attack on the access point, where the goal is to break the WPA2 encryption The test environment was built around Netgear WNDR4500 router, which is a basic consumer product. The tests were performed using Kali Linux’s penetration tools. In tests a client was dropped from access point using deauth-attack and hijacked the WPA handshake. The encryption key was recovered from the captured handshake using dictionary attack. As a result it was to find out what is required for the adequate protection of your wire-less network. The tests found out that the WPA2 encryption method is adequate if the encryption key is long and complex enough

Terveyspalveluiden neuvonnan chat-palvelun kehittäminen

Tampereen kaupungin terveyspalvelujen neuvonnan puhelinvaihteeseen tulee kuukausittain keskimäärin 24000 puhelua. Kaarinan kaupungissa vastaava luku on noin 4000. Lukumäärät ovat suuria ja aiheuttavat puhelinliikenteen ruuhkautumista ja vievät asiakkaan aikaa. Tampere ja Kaarina ovat ottaneet haasteen vastaan kehittämällä sähköisiä palveluitaan laajentamalla toimintaansa terveyspalvelujen neuvonnan chat-palveluun. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kyselyn avulla henkilöstön valmiuksia chat-palvelun käyttöönottoon sekä analysoida chat-keskusteluiden perusteella, millaisiin kysymyksiin asiakkaat hakevat vastausta chat-palvelusta. Chat-keskusteluiden jälkeen asiakkaat vastasivat asiakaspalautekyselyyn, minkä tarkoituksena oli selvittää chat-palvelun hyödyllisyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kaarinan ja Tampereen terveyspalveluiden käyttöön kirjallinen toimintamalli chat-palvelun käyttöönottoon tai jo olemassa olevan palvelun kehittämiseen. Malli perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriaan sekä henkilöstöltä ja asiakkailta saatuun palautteeseen. Chat-keskusteluista analysoitiin Tampereella 181 keskustelua ja Kaarinassa 79 keskustelua. Vertailussa käytettiin prosentteja, koska chat-keskusteluja oli määrällisesti Tampereella enemmän. Asiakaspalautetta annettiin Tampereella 128 kappaletta ja Kaarinassa 45 kappaletta. Tutkimuksen mukaan ihmiset kysyivät chat-asiakaspalvelijalta eniten terveyteen sekä ajanvaraukseen liittyviä asioita. Yhteystietoja ja rokotuksiin liittyviä asioita kysyttiin vähemmän. Suurin ero kaupunkien välillä tuli muihin asioihin liittyen, sillä Kaarinassa muita asioita kysyttiin yli puolet enemmän kuin Tampereella. Noin puolet kaikista keskusteluista olisi vaatinut tunnistautumista, jotta asiakkaan ongelma olisi saatu hoidettua chat-keskustelun aikana ohjaamatta asiakasta muuhun palveluun. Terveydenhuollon chat-palvelu vaatii vielä kehittämistä sekä henkilökunnan kouluttamista ja perehdyttämistä. Opinnäytetyön kehittämisosuutena tehty toimintamallin odotetaan antavan terveydenhuollon chat-palvelulle työkalut, millä chat-palvelu saadaan toimivaksi ja pysyväksi osaksi terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Jatkokehitysideana voidaan miettiä tunnistautumisella toimivan chat-palvelun vaikutuksia terveyspalvelujen neuvontaan tulevien puheluiden määrään ja miten tunnistautuminen vaikuttaa chat-keskusteluiden aihesisältöihin verraten anonyymillä toimivaan chat-keskusteluun. Tunnistautumisella toimivasta chat-palvelusta voidaan tutkia, minkä ikäiset ihmiset käyttävät chat-palvelua ja voidaanko palvelua keskittää jollekin tietylle ikäryhmälle tai muuhun terveydenhuollon osa-alueelle.The purpose was to provide an operation model for the implementation of a chat service. The aims were to survey the personnel's ability to use the chat service based on the chat conversations, analyze what kind of questions customers ask from chat service and to find out the usefulness of the chat service based on customer feedback. The study shows that customers asked mostly about health and appointment issues. Approximately half of all conversations would have required customer authentication to solve the question during the chat conversation and without redirecting the question to another service. Healthcare chat service still requires further development, as well as staff training and orientation. The operation model developed in this study is expected to provide tools for healthcare chat service development and facilitate the development of the chat service as a permanent part of eHealth services. As a development idea, one could consider customer authentication in chat services. Authentication could serve as a tool for reducing the number of phone calls, the topics of the chat conversations and the age range of the customers compared with anonymous chat. Authentication could help on focusing the chat service on certain age ranges or other potential focus areas

Terveydenhoitajien kokemuksia sähköisestä asioinnista Oulunkylän neuvolassa

Opinnäytetyömme oli osa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen -hanketta. Hanke oli Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön välinen yhteistyöhanke, joka käynnistyi terveyskeskuksen kehittämistarpeiden pohjalta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Oulunkylän neuvolan terveydenhoitajien käyttökokemuksia sähköisen asioinnin kokeilussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa sähköisen asioinnin sovelluksen alkuvaiheen käyttökokemuksista palvelun kehittämiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea sähköiseen asiointiin osallistunutta Oulunkylän neuvolan terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluihin mennessä haastateltaville oli kertynyt vain vähän käyttökokemuksia sähköisen asioinnin palvelusta. Saadut käyttökokemukset liittyivät pääosin asiakkaiden palvelun kautta esittämiin kysymyksiin. Nykyisellään sähköisen asioinnin palvelu oli koettu tietoteknisenä järjestelmänä hyväksi ja siinä olevat palvelut oli koettu pääosin riittäviksi. Sähköisen asiointipalvelun suurimpana hyötynä pidettiin yhteydenoton helpottumista sekä puhelimitse tapahtuvien yhteydenottojen vähenemistä. Jatkossa puheluiden määrää voitaisiin edelleen vähentää palveluun liitettävällä tietopaketilla.Our final project was part of the Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care project. The project was a collaboration between Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland and Helsinki City Health Centre. The project was based on the development needs of the health centre. The purpose of our final project was to find out what kind of experiences did the public health nurses of the Oulunkylä Maternity Clinic had of the electronic patient service. The ob-jective of our final project was to gather experiences of the electronic patient service trial in order to develop the service. The method in use was the theme interview. We interviewed three public health nurses who had taken a part in an electronic patient service trial. Gathered data was analyzed by using the methods of inductive content analysis. The electronic patient service had been in use for a short period of time hence the public health nurses had only few experiences to share.The public health nurses experiences of the service mostly concerned the questions the clients had sent electronically. The electronic patient service system was considered functional and the services were consi-dered sufficient. The greatest advantage of the service was thought to be an easier way for the clients to get in touch with public health nurses as well as a decrease in the number of incoming phone calls. In the future the service could be developed by adding an information page for the clients. It could have a further impact in the number of incoming calls

Digitaalinen identiteettilompakko ja sähköisen tunnistamisen tulevaisuus

Tässä työssä vertaillaan vahvan sähköisen tunnistautumisen nykytilannetta Suomessa alan tulevaisuuden näkymiin. Välttämättömien perustietojen käsittely johtaa Finnish Trust Network (FTN)-järjestelmän käsittelyyn, joka toimii työssä nykypäivän vertailukohteena. Työssä tutkitaan FTN-järjestelmästä löytyviä puutteita ja haasteita, joita peilataan tulevaisuuden vertailukohdetta vastaan. Tämän roolin työssä ottaa EU:n digitaalinen identiteettilompakko. Työssä käsitellään yksi identiteettilompakon referenssiratkaisu, jonka on tuottanut työnantajani Gurulogic Microsystems Oy. Lisäksi esitetään käytännön huomioita identiteettilompakon käyttöön liittyen. Työn yhteydessä pidettiin kyselytutkimus, jolla haetaan potentiaalisten käyttäjien mielipiteitä identiteettilompakkoon ja sen ominaisuuksiin liittyen. Tutkimus perustuu kirjalliseen analyysiin kustakin työn aihepiiristä, käytännön havainnointiin ja kokemukseen referenssiratkaisua tuottavasta yrityksestä sekä kyselytutkimuksen lopputulosten analyysiin. Työn lopputuloksena todetaan, että identiteettilompakkoratkaisu kykenee vastaamaan nykyisessä FTN-järjestelmässä ilmeneviin ongelmiin ja täten edistää vahvan sähköisen tunnistautumisen alaa.This thesis concerns the current status of electronic identification services in Finland and compares it to the future prospects of the industry. Coverage of basic concepts leads into exploration of the Finnish Trust Network (FTN)-service, which functions as the current day identification broker of the thesis. The system is analyzed for potential problems that could be solved by future methods. This role is taken by the upcoming European digital identity wallet, which is covered in detail alongside one reference solution produced by my employer, Gurulogic Microsystems Oy. Practical considerations of using such systems are explored. During the thesis writing process, a survey was held which aims to map out how potential users of the product see the wallet and its features. The thesis is based on literary analysis of each major topic, on practical experience obtained during the course of my employment at Gurulogic Microsystems Oy and on analysis of the survey results. The research finds that the identity wallet can solve the problems found in Finnish Trust Network and thus can progress the field of electronic identification