Miten kouluruoka näkyy kuntien kotisivuilla

Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää valtakunnallisesti, mitä kouluruokailusta kerro-taan kuntien kotisivuilla. Selvitys on osa Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja VTT:n kaksivuotista hanketta, jonka tarkoituksena on kouluruoan ja sen tekijöiden arvostuksen parantaminen, hanket-ta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kävimme läpi valittujen kolmenkymmenen kunnan kotisivut ja kirjoitimme muistiin mitä kaikkea kouluruoasta ja sen ympärille kuuluvista asioista kerrotaan. Perehdyimme myös kotisivujen rakenteeseen ja yleiseen ilmeeseen. Kuntien kotisivuja tutkiessa kävi ilmi, että kouluruokailua koskeva tiedottaminen vaihteli todella paljon. Kunnan koko ei vaikuttanut kotisivuilla annettavan tiedon määrään. Vaihteli kuntakohtaisesti todella paljon, mitä asioita pidettiin tärkeinä ja mitä kouluruokailusta kerrottiin kuntalaisille. Monet kunnat ohjasivat koulujen omille sivuille, josta löytyi tarkempaa tietoa kouluruoasta. Osa kunnista ei tiedottanut kouluruokailusta mitään ja osa panosti tiedottamiseen paljon, kerto-malla ruokalistoista, antamalla ruokapalveluesimiesten yhteystietoja, tiedottamalla erityisruoka-valiolomakkeesta sekä kertomalla kuka ruoan valmistaa.Abstract Our aim was to explore and explain from the national level, what is said about school lunch on the local website. The report is part of Mikkeli University of Applied Sciences and VTT’s two-year project, funded by the Agriculture and Forestry Ministry. We went through a thirty municipal websites, and wrote down what was said about school food. We became familiar with the structure of the websites and the overall look. While researching municipalities’ websites it became clear that the information on school meals has changed a lot. The municipality’s size had no effect on the amount of information given on the home pages. The municipality sites had a lot of changes in what things were important and what information about school meals was told to the residents. Many municipalities guided the school's web site, which provided more detailed information about school food. In our study, it became clear that the information on school meals varied widely. Some of the municipalities did not provide information about the school lunch at all, and part of the munici-palities provided a lot of information, such as reproducing the menus, giving contact information for the food service managers, as well as informing about special diets and who produces the food

Kartoitus kuntien ruokapalveluista

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Suomen kuntien (N = 304) kunnallisten ruokapalveluiden järjestäminen talousarvioiden perusteella. Kunnalliset ruokapalvelut olivat suurimmaksi osaksi järjestetty kunnan omana palveluna. Kunnan organisaatiossa ruokapalvelut olivat 17 eri hallintokunnan alaisuudessa. Kunnallisten ruokapalveluiden tuottajina oli yhteensä 23 liikelaitosta tai yhtiötä. Näistä 13 toimi liikelaitoksena, kaksi liikelaitoskuntayhtymänä ja kahdeksan osakeyhtiönä. Kustannustietoutta on kartoitettu yli 20 000 asukkaan kunnista. Kuntien ruokapalveluiden suhde koko kunnan liikevaihtoon keskiarvona oli 2,54 prosenttia. Kunnallisen ruokapalvelun kustannus oli asukasta kohti keskimäärin 170,57 euroa vuodessa. Keskimääräinen ateriasuorite oli 2,91 euroa. Haastattelun avulla on selvitetty liikelaitos- tai yhtiömuodossa toimivien ruokapalveluiden tuottajien (n = 5) kokemuksia ruokapalveluista. Haastattelujen perusteella ruokapalveluiden toimivuus ja tehokkuus sekä kustannustietoisuus olivat parantuneet. Toiminnan alkuvaiheessa tilaajayhteisön sitoutuminen palveluiden ostamiseen liikelaitokselta tai yhtiöltä oli toiminnan vakiinnuttamisen kannalta tärkeää. Julkisten ruokapalveluiden haasteena ovat kestävän kehityksen huomioiminen, lähi- ja luomuruuan lisääminen sekä kustannustehokkuus, kilpailutus ja ulkoistaminen. Lähiruoan osuus kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta on arviolta vain 8 prosenttia. Kun kunnallista ruokaa nauttii päivittäin noin kolmannes suomalaisista, niin julkisten ruokapalveluiden tuottajilla on keskeinen merkitys vaikuttaa lähi- ja luomuruoan käyttöön, sekä tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuteen.Based on the budget information available, the aim of this thesis was to examine how the public food services are organised in Finnish municipalities (N = 304). Municipal food services were mainly found to be organized by the municipalities themselves admistered by 17 subdivisions of municipal government. There were 23 public utilities or corporations producing the municipal food services. Out of these, thirteen were operating as public utility companies, two as federations of municipal utility compa-nies and eight as public limited companies. The food service providers operating as utility companies or public limited companies were interviewed for their experiences of food service production. The interviews revealed that the functionality and efficiency as well as the cost-awareness of the food services have improved. In the initial phase, the commitment of the client organization to purchasing the services from the public utility company or limited company is vital to the establishment of the operation. Cost-awareness was surveyed in the municipalities with more than 20 000 residents. The average cost per meal was 2.91 EUR. The cost of public services was 170,54 EUR per capita. The proportion of the public food services of the municipal turnover was 2,54 per cent. The challenges for the public food services include sustainable development, increasing the amount of locally produced and organic food, cost-efficiency, competitive tendering and outsourcing. The current portion of locally produced food of all the food consumed in Finland is only about eight per cent. As almost one third of the Finnish people daily utilize public food services, the producers of the public food services could have a great impact on the amount of locally produced and organic food served in the catering outlets - and eventually, on the vitality of the local rural economy

Missä on lähin ruoka? Maantieteellisiä näkökulmia saavutettavuudesta

Poster

Tutkimuskohteen esittely. Kiuruveden kunnan ruokapalvelu

Compilation in Finnish of full case study repor

Toimitilajohtamisen kehittäminen Isonkyrön kunnassa : Palvelukuvaukset ruokahuolto ja siivous

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Isonkyrön kunta. Isonkyrön kunnan tukipalvelut tuottaa kunnan ruoka- ja siivouspalvelut, sekä kiinteistöpalvelut. Kunnassa ei ole ollut käytössä palvelusopimuksia tukipalvelujen tuottamista käyttäjäpalveluista. Työn tavoite oli toteuttaa palvelusopimukset palvelukuvauksineen Isonkyrön kunnan ruoka- ja siivouspalveluun selkiyttämään palvelukokonaisuuden sisältöä. Ja sitouttamaan molempia osapuolia, sekä tilaajaa että tuottajaa toimimaan sovitulla tavalla. Palvelusopimuksien ja - kuvauksien käytön etu on, että tilaajalla ja tuottajalla on niiden myötä samanlainen käsitys kokonaispalvelun sisällöstä ja laadusta. Opinnäytetyön produktiona tuotettiin palvelusopimukset, jotka otettiin käyttöön heti teknisen lautakunnan ne hyväksyttyä kuluvalla sopimuskaudella keväällä 2016. Kunnan käytössä on termi tukipalvelut. Opinnäytetyön myötä termien toimitilapalvelut ja tilapalvelut lanseeraaminen kunnan järjestämästä palvelusta on ajankohtaista. Opinnäytetyö vertailee Isonkyrön kunnan käytänteitä toimitilapalvelujen teoriaan ja luo sitä kautta pohjaa tilapalvelujen kehittämiselle Isonkyrön kunnassa.The principal of the thesis was the municipality of Isokyrö. The support services of the municipality of Isokyrö produces the food services, cleaning services and the real estate services of the municipality. There has not been any service agreement regarding the user services produced by the support services. The objective of the work was to carry out service agreements with the service de-scriptions to the food services and cleaning services of the municipality to clarify the contents of the service wholeness. The objective was also to commit both parties, the users and the producer, to co-operate in the agreed way. The thesis work resulted in service agreements which were brought into use immediately in the spring of 2016 after the approval of the technical board of the municipality. The thesis launched the terms facility management and facility services instead of the earlier term support services. The thesis compares the service practices of the municipality with the theory of facility management and creates a basis for further development of the facility services.Työhön kuuluvat palvelusopimukset kuvauksineen ovat luottamuksellisia asiakirjoja, joita ei julkaista theseuksessa

Sairaalaorganisaatioiden ja tukipalvelu-käsitteen monipuolisuus : Sairaanhoitopiireissä toimivien johtajien käsityksiä sairaalaorganisaatiosta ja sairaalatoiminnat mahdollistavista tukipalveluista

Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tukipalvelu-käsitteistöön liittyvää ymmärrystä ja kuvata, miksi sairaalapalveluissa käytetään tiettyjä tukipalvelu-käsitteitä. Tutkimuksessa selvitetään tutkimuskohteiksi valikoituneissa sairaanhoitopiireissä toimivien johtajien käsityksiä sairaalan organisoinnista, sairaalassa tarvittavista tukipalveluista, tukipalveluihin liittyvästä käsitteistöstä ja tukipalvelujen organisointitavoista. Tutkimus liittyy sairaaloiden laboratorio- ja kuvantamispalveluihin, pesulapalveluihin ja ruokahuollon palveluihin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on organisaatioteoriat, joita täydennetään kompleksisuusteorialla. Tutkimuksessa käytetään Mintzbergin (1979) organisaatioluokittelua. Pääkäsitteinä ovat hyvinvointipalvelut, ydinpalvelu ja tukipalvelu, sairaalapalvelut ja organisaatio. Tukipalvelu-käsitteinä ovat hallinnolliset tukipalvelut, tuotannolliset tukipalvelut, välituotepalvelut, liitännäispalvelut ja ylläpitopalvelut. Laadullisen tutkimuksen kohdeorganisaatioina ovat kolme sairaanhoitopiiriä: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Haastateltavien määrä on viisi (N=5). Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin etänä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla yläluokiksi muodostuivat sairaalatoimintojen organisointi, tukipalvelujen organisointi ja sairaaloissa tarvittavat tukipalvelut. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sairaalaorganisaatio on organisaatiomallien muodostelma. Organisaatiot ovat perinteinen matriisiorganisaatio, jossa on prosessimaista toimintaa, ja linjaorganisaatio, jossa on matriisiorganisaation piirteitä. Sairaaloiden tukipalveluissa on erilaisia organisointitapoja, joiden valinta perustuu toimintojen kehittämiseen, toimintaan, talouteen ja toimintaympäristöstä tulleisiin vaatimuksiin. Myös palvelujen laadun varmistaminen ja sote-uudistus vaikuttavat tukipalvelujen organisointiin. Tukipalveluiden toteuttamiseksi tehtävällä yhteistyöllä on merkitystä talouteen ja tehokkuuteen. Tutkimus myös osoittaa, että tukipalveluilla on tärkeä merkitys sairaaloissa. Sairaalat eivät toimi ilman tukipalveluja. Lisäksi tukipalvelujen toteuttamisessa tarvitaan erityisosaamista. Sairaanhoitopiirien tukipalveluista käytetään vaihtelevasti eri tukipalvelu-termejä. Kaikkia tutkimuksessa käytettyjä tukipalvelu-käsitteitä ei yhdistetä sairaalaan

Omavalvonnalla laatua ikäihmisten hoitotyöhön

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista astui voimaan lokakuussa 2011. Lain 6 §:n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toimintansa asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran laatima ohjeistus omavalvonnasta tuli voimaan 1.3.2012. Omavalvontasuunnitelmat on tarkoitettu jokaisen hoitolaitoksen omaan jokapäiväiseen käyttöön. Laki velvoittaa hoitolaitokset itse valvomaan hoidon laatua ja kehittämään suunnitelmaa edelleen sekä korjaamaan havaitut epäkohdat. Omavalvontasuunnitelma on samalla opas hoidon laadun parantamiseen. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tehtävänä oli omavalvontasuunnitelman laatiminen Lapinjärven hoitokodin Martta-koti-yksikköön, joka kuuluu yksityiseen Kulta-ajan koti konserniin. Lapinjärven Hoitokodin muistisairaiden asukkaiden yksikkönä on Martta-koti. Martta-kodissa on tilat seitsemälle asukkaalle ja hoito on ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Martta-kodin toimintaa ja toiminnan laatua. Tavoitteena oli lisätä toimintakäytänteiden yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toiminnan laadun arviointi. Omavalvontasuunnitelma laadittiin palvelujen laadun varmistamiseksi, lainsäädäntöä, valvontaohjelmia ja laatusuosituksia sekä Kulta-ajankotien omia laatuvaatimuksia toteuttaen. Omavalvontasuunnitelma sisältää asiakirja- ja menettelytapakuvaukset, joita käytetään toiminnan laadun varmistuksessa. Omavalvontasuunnitelmassa on lisäksi kirjattuna menetelmät vaaratilanteiden, riskien ja laadullisten puutteiden korjaamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi. Omavalvontasuunnitelmien tarkoitus on yhtenäisen laadukkaan hoitotyön tekeminen koko maassa. Omavalvontasuunnitelmat piti saada jokapäiväiseen käyttöön yksityisissä hoitolaitoksissa 31.5.2013 mennessä. Opinnäytetyötä on tehty lain voimaan tulon jälkeen vähitellen, koska omavalvontasuunnitelmaa koskevat määräyksiä ja ohjeita on päivitetty muutaman kerran. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja tarvittaessa tehdään korjaukset suunnitelmaan.Quality to nursing of elderly people with self-supervision Act on private health services became effective in October 2011. According to 6 § of the act the providers of private social services are required to prepare a self-supervision plan to assure required standard of appropriateness for their activities. On March 1st 2012 came into operation official guidelines for self-supervision by National Supervisory Authority for Welfare and Health Valvira. Self-supervision plans are meant for everyday use in each nursing institution. Law obliges nursing institutions to control independently the quality of nursing and to develop the plan further as well as to remedy all identified faults. Simultaneously the self-supervision plan acts as handbook for the improvement of quality of nursing. The purpose of this functional thesis was to create a self-supervision plan for Marttakoti unit at Lapinjärvi nursing home, which is a part of private group Kulta-ajan koti. Customers with memory disorders are being taken care of at Martta home of Lapinjärvi nursing home. At Martta home there are facilities for seven inhabitants and nursing is round the clock, intensified sheltered housing. The aim of this thesis was to develop activities and quality of operation at Martta home. The target was to increase the consistency of working methods and to enable the evaluation of functional quality. The self-supervision plan has been prepared in order to assure the quality of services, fulfilling the requirements of legislation, control programs an quality recommendations as well as own quality requirements of Kulta-ajan koti group. Self-supervision plan includes descriptions for documents and procedures, which are used to ensure the operational quality. Additionally self-supervision plan provides procedures for correction and prevention of dangerous situations, risks and quality defects. The purpose of self-supervision plans is to enable consistent high quality of nursing work in the whole country. The target has been to implement self-supervision plans for everyday use in private nursing homes by 31.5.2013. This thesis has been prepared after the act has become effective gradually, because the regulations and instructions have been updated sevral times. Self-supervision plan will be updated annually and revised when necessary