Kotouttavien toimenpiteiden merkitys turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia kotouttavien toimenpiteiden merkitystä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Tavoitteenani oli myös löytää kehittämisehdotuksia kotouttavien toimenpiteiden tarjontaan vastaanottokeskuksessa. Tein opinnäytetyöni yhteistyössä erään Uudellamaalla sijainneen, syyskuussa 2016 toimintansa lopettaneen vastaanottokeskuksen kanssa. Opinnäytetyöni hyödynsaajina ovat vastaanottokeskukset ja ne henkilöt, jotka työskentelevät turvapaikanhakijoiden kanssa esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Vaikka opinnäytetyöni on tapaustutkimus ja keräsin tutkimusaineiston vain yhden vastaanottokeskuksen ympäristöstä, voidaan tuloksia hyödyntää myös muissa vastaanottokeskuksissa. Opinnäytetyöni aineisto sisälsi kyselyn työntekijöille kotouttavien toimenpiteiden merkityksestä turvapaikanhakijoille. Havainnoista vastaanottokeskuksessa ja suomen kielen kerhossa tekemistäni havainnoista. Aineistona käytin myös yhtä keskustelua, joka käytiin suljetussa Facebook ryhmässä turvapaikanhakijan kanssa suomen kielen opetuksesta. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys kattaa tietoa turvapaikanhakijoista, kotouttamisesta ja kotoutumisesta sekä vastaanottokeskustoiminnasta. Lisäksi käsittelen maahanmuuttoviraston tilastoja ja edellä mainittuja koskevia lakeja. Opinnäytetyötä varten olen tutustunut aihetta koskeviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena sain tietoa siitä, mitkä seikat olivat erityisen tärkeitä kotoutumisen kannalta. Tärkeiksi tuloksiksi nousivat vuorovaikutus kantaväestön kanssa ja työnteon mahdollisuus vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Työnteko ja vuorovaikutus suomalaisten kanssa edistävät kotoutumista ja pitävät yllä myös mielenterveyttä raskaan ja pitkän turvapaikkapäätösodottelun aikana. Kotouttaviin toimenpiteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kotouttavat toimenpiteet eli esikotouttaminen tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksessa.The objective of this thesis was to study the purpose of the methods of integration for asylum seekers in reception centre. The aim of the thesis was to find out which methods of integration are the most important to asylum seekers while they live in a reception centre. Furthermore this thesis tries to find out how to develop the methods of integration in reception centres. The thesis was made in co-ordination with one reception centre which was located in Uusimaa until its operations finished in September 2016. Beneficiaries of this thesis are the reception centres and those workers who work with the asylum seekers, for example the volunteers. Even though the thesis was a case study, the results can be used as well in other reception centres. The thesis research material was collected from the reception centre with the survey being given to the employees about the purpose of the methods of integration for asylum seekers in the reception centre. This was from the employee’s point of view including observations within the reception centre environment. Furthermore, material was used which included one discussion in a closed Facebook-group with an asylum seeker about the teaching of the Finnish language in the reception centre. The theoretical framework of this thesis contains information about asylum seekers, Finnish Immigration Service's statistics, integration and how reception centres work and the laws related to them. Furthermore knowledge of the studies and literature in the field. The result of this thesis indicates which methods of integration are the most important for integration. The important results were the interaction with Finns and the opportunity to do work outside of the reception centre. Working and interaction with Finns promotes integration and it maintains mental health during the difficult period before the asylum decision. Attention should be paid to integration more than before and particularly at the start of the integration in the reception centre

Järjestöoppaan rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa

Villa Victor on kansainvälinen toimintakeskus, jonka toiminta on suunnattu niin Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestöllekin. Villa Victor järjestää maahanmuuttajille infotilaisuuksia ja Suomen kielenkursseja sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille erilaista toimintaa. Villa Victor pyrkii toiminnallaan edistämään maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta, parantamaan ja edistämään maahanmuuttajien keskinäisiä suhteita sekä edistää Oulussa ja Suomessa viihtymistä ja elämistä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö ja sen produkti (järjestöopas) on tehty Villa Victorille siksi, että heille järjestöoppaasta on eniten hyötyä. Villa Victor voi hyödyntää opinnäytetyötä esimerkiksi siten, että he voivat järjestöopasta apuna käyttäen kertoa maahanmuuttajille järjestötoiminnasta, sekä he saavat uutta tietoa järjestötoiminnan hyödyntämisessä maahanmuuttajan kotoutumisen apuna. Villa Victor toimii monien erilaisten maahanmuuttajatyön suuntausten keskellä, jossa tällä hetkellä pohditaan miten hyödyntää kantaväestön järjestöjä maahanmuuttajan kotoutumisen tukena. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena olikin selvittää, miten maahanmuuttajia voitaisiin saada enemmän osallisiksi kantaväestön järjestöihin. Toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuu produkti, järjestöopas maahanmuuttajille, jonka tarkoituksena on, madaltaa maahanmuuttajien osallistumiskynnystä järjestötoi-mintaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten maahanmuuttajat ovat päässeet kantaväestön järjestöihin osallisiksi? 2. Onko järjestöaktiivisuudesta ollut apua kotoutumisessa? 3. Minkälaista tietoa maahanmuuttajat toivovat järjestöistä ja yhdistyksistä? Tämä opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Haastatteluiden avulla pystyin parhaiten saamaan esille ne asiat, jotka olivat tärkeitä produktin onnistumisessa. Lisäksi kaikkien haastateltujen maahanmuuttajien ääni pääsi kuuluville tällä metodilla. Opinnäytetyötä varten haastattelin kahdeksaa kantaväestön järjestöissä toimivaa maahan-muuttajaa. Opinnäytetyössä selvisi, että järjestöt ja yhdistykset ovat erittäin hyvä paikka maahanmuuttajille kokea osallisuutta. Maahanmuuttajat eivät olleet kokeneet järjestöissä syrjintää ja he olivat saaneet järjestötoiminnasta uusia ystäviä. Lisäksi he olivat oppineet kieltä ja kulttuuria sekä laajentaneet omia verkostojaan. Maahanmuuttajat toivoivat tulevaisuudessa järjestöiltä tehokkaampaa tiedotusta, jotta maahanmuuttajien olisi helpompi löytää mukaan toimintaan. Tämän opinnäytetyön tulokset on hyödynnettävissä kaikilla maahanmuuttajatyötä tekevillä tahoilla. Kantaväestön järjestöt ovat erittäin hyviä toimintapaikkoja maahanmuuttajille kokea sekä osallisuutta, että kotoutumista. Lisäksi toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuvan produktin (järjestöopas) tulen luovuttamaan kansainvälisen toimintakeskus Villa Victorin käyttöön.Villa victor is international activity center that provides activities for immigrants and Finns living in Oulu. Villa Victor organizes and coordinates informative events and courses in the Finnish language for im-migrants together with clubs, celebrations, and cultural events for people interested in all issues that are international in nature. Villa Victor aims to enable and facilitate positive interaction between and within immigrant communities and Finns. They also focus to improve the living conditions and creating positive experience. This practice-based thesis and its practice element (Guideline for participating and establishing NGO [non-governmental organization]) is tailored for the needs of Villa Victor. This is due to the fact that Villa Victor with its international clientele will mostly benefit from practice-based thesis. The Villa Victor operates in turbulent context where several immigration related tasks, working routines where current focus is on innovating ways to utilize expertise gained in NGOs to integrate and assimilate immigrants to Finnish culture. This practice-based research aims to understand how immigrants can be more strongly partaken to NGOs run by Finns and how immigrants can establish their own NGOs. As a practical result this practice-based thesis provides a guideline for immigrants to participate in NGOs in order to lower the barriers for belonging to a NGO. The research questions for this practice-based thesis are as follows: 1. How immigrants have gained access to Finnish NGOs ? 2. How has NGO activities helped in integration and assimilation to Finnish culture ? 3. What type of information is needed about NGOs ? This research is carried out as qualitative research. Research method employed is thematic inter-views. With in-depth thematic interviews researcher can best elucidate the facts and information that is needed to produce successful practice-based thesis. In addition, all the interviewees were heard dur-ing the process which makes qualitative research worthwhile. For this thesis eight immigrants, from diverse cultures that belong to a Finish NGO were interviewed. As a result this thesis demonstrates that NGOs established by Finns are excellent place for immigrant to feel that they belong to a community and culture. Immigrants did not feel that they were left out, bullied or discriminated because they were immigrants and actually they felt that they gained new friends, learnt language, and something about Finnish culture, as well as accumulated social capital. For the future immigrants hoped that Finnish NGOs would communicate more effectively about their NGOs to immigrants as most of the immigrants do not find direct access to NGOs run by Finns. The results from this practice-based thesis can be utilized in all NGOs and other organizations working with immigrants and immigration related issues. This is due to the fact that NGOS run by Finns are excellent places for immigrants to feel that they belong to a community and culture. Additionally, the outcome of the practice-based thesis i.e. the guidelines for participating and establishing NGOs will be offered to international activity centre Villa Victor to serve as practical tool to continue their integration and assimilation efforts

Kokemuksia kotoutumisesta : Maahanmuuttajaäidin ääni kotoutumisesta Espoossa

Opinnäytetyö tehtiin osana pääkaupunkiseudun kuntien Espoon, Helsingin ja Vantaan pakolaisten kotouttamistyön kehittämishanketta, Koto-hanketta. Hankkeessa jokaisella kunnalla oli oma kehittämiskohde. Espoon maahanmuuttajapalveluiden huolena oli kotiin jäävät, luku- ja kirjoitustaidottomat tai heikon koulutustaustan omaavat yksinhuoltajaäidit. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada näiden äitien ääni kuuluviin ja selvittää heidän kokemuksiaan kotoutumisesta Suomeen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli voimaantumisteorian ja kotoutumisen suhde. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla kevään 2009 aikana kolmelta Espoon maahanmuuttajapalveluiden asiakkaalta, jotka kaikki ovat tulleet pakolaisina Suomeen ja heillä oli heikko, alle viiden vuoden koulutustausta. Naiset haastateltiin kahdesti tulkin avulla. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Naiset kuvailivat Suomessa asumisen olleen aluksi vaikeaa, mutta helpottuneen myöhemmin. Kotoutumisen käsitettä naiset eivät täysin ymmärtäneet. Se nähtiin kuitenkin positiivisena asiana ja naisten oma halu oli kotoutua ja sopeutua Suomeen. Kotoutumisen ehtona jokainen korosti suomen kielen oppimista. Suomen kielen opiskelun naiset halusivat olevan intensiivisempää kokopäiväistä opiskelua. Lisäksi lastenhoidon järjestyminen kurssin ajaksi koettiin välttämättömäksi. Naiset kokivat hallitsevansa omaa elämäänsä, vaikka he olivat vielä riippuvaisia muista ihmisistä. Naiset kertoivat tulevaisuuden tavoitteistaan päästä opiskelemaan ja työelämään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastatellut naiset ovat motivoituneita kotoutumaan ja oppimaan suomen kieltä. Luku- ja kirjoitustaidoton kotiäiti vaikuttaa olevan haasteellinen yhdistelmä kotouttamisen palvelujärjestelmälle ja koulutuksen järjestäjän tulisi ottaa asiakaslähtöisemmin huomioon maahanmuuttajan omat tavoitteet kotoutumisensa suhteen. Yhtälailla kotona olevalle äidille tulisi myös mahdollistaa pidempi aikainen ja intensiivisempi suomen kielen opiskelu heidän sitä halutessaan.This study was conducted as a part of the Koto-project which was a joint project by the municipalities of Espoo, Helsinki and Vantaa to develop the integration work done with refugees. In the project every municipality had its own development target. In Espoo the target group comprised single refugee mothers who were illiterate or had under five years of education. The purpose of this study was to examine the experiences of these women in their integration process. The theoretical framework of this study was the relation between empowerment theory and integration. The method used in this study comprised qualitative theme interviews, which were carried out by interviewing three refugee women in the spring of 2009. The women were interviewed twice. The transcription of the study material was analysed by the theming method. The women felt that living in Finland was difficult in the beginning. They did not understand what integration meant, but they saw it as a positive matter and they wanted to integrate. Learning Finnish was important to them. Otherwise integrating, studying and finding a job was not easy. The women wanted to study Finnish more intensively. It was necessary for the women that their children were taken care of while they were in class. The women felt that they managed their lives although they still were dependent on other people. They told about their future goals of studying and getting a place to work. As a conclusion one can state that the interviewed women were motivated to integrate into Finland and learn Finnish. An illiterate housewife seems to be a challenge to the service providers; they should take the wishes of an immigrant into better consideration. A mother staying at home should be provided with intensive study opportunities when requested

Monikulttuuristen nuorten sosiaaliset suhteet, kotoutuminen ja viihtyvyys Rovaniemellä 2012 : ”Siis mulla on tosi hyvä tilanne ... mulla on perhe täällä.”

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata monikulttuuristen nuorten sosiaalisia suhteita, kotoutumista ja viihtyvyyttä Rovaniemellä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää monikulttuuristen nuorten palveluja ja kotoutumista. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä Monikulttuurisuuskeskus MoniNet. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Monikulttuurisuuskeskus MoniNetissä tiedotettiin haastatteluun sallistumismahdollisuudesta. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän 15–27 –vuotiasta nuorta, viisi naista ja kaksi miestä. Teemoina haastatteluissa olivat monikulttuuristen nuorten sosiaaliset suhteet, viihtyminen ja kotoutuminen Rovaniemellä. Teemoihin sisällytettiin myös kysymyksiä siitä, miten kotoutumista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa tai kehittää Rovaniemellä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustulosten mukaan monikulttuurisilla nuorilla oli sosiaalisia suhteita perheenjäseniin, Suomessa asuviin ulkomaalaisiin, suomalaisiin ja aiemmassa kotimaassa asuviin ystäviin. Kaikki haastateltavat olivat saaneet uusia ystäviä Suomeen tulonsa jälkeen. Eniten ystäviä saatiin koulun ja harrastusten kautta. Kielitaidolla oli suuri merkitys sosiaalisten suhteiden luomisessa ja kanssakäymisessä. Kieltä opittiin koulussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä etenkin paikallisväestön kanssa. Haastateltavat olivat kotoutuneet varsin hyvin Rovaniemelle. Kotoutumiseen vaikuttivat opiskelu, työ ja harrastukset. Yli puolet haastateltavista oli tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Tyytyväisyyttä tuottivat muun muassa perhe ja kaverit. Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttivat ajan riittämättömyys ja se, että muutto Suomeen ei ollut ollut oma päätös. Haastateltavien mielestä perheen kanssa asumisella Suomessa oli todella iso merkitys heidän viihtymisessään, koska perheen tuki ja turva auttoivat heitä selviytymään arjen haasteista. Rasismia haastateltavat olivat kohdanneet jonkin verran. Rovaniemen palveluja pidettiin pääosin hyvinä, mutta nuorilta tuli mielestämme hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat lisää harrastusmahdollisuuksia ja harrastuspaikkoja sekä naisille omaa vuoroa uimahalliin. Lisäksi toivottiin tehokkaampaa tiedottamista erilaisista harrastus- ja muista mahdollisuuksista, varsinkin ihmisille, joille Rovaniemi on uusi paikka. Tiedottamista pidettiin tärkeänä sekä maahanmuuttajille että muualta Suomesta paikkakunnalle muuttaneille.Purpose of this final thesis was to describe the social relations, integration and life satisfaction of youth with migrant background in Rovaniemi. The aim was to provide information that could be used in developing youth services and immigrant´s integration. The thesis was made in co-operation with Multicultural Center MoniNet which is upheld by Rovala Settlement Association. The data of the thesis was collected using theme interviews. Information about the possibility to join the interview was delivered through Multicultural Center MoniNet. Total number of interviews was seven. Interviewees were 15-27-year-olds, five women and two men. The themes of the interview were social relations, life satisfaction and integration of youth with migrant background in the city of Rovaniemi. Themes also included questions how life satisfaction and integration could be improved or developed in Rovaniemi. The data was analyzed using content analysis. The results showed that youth with migrant background had social contacts with family members and mostly with foreigners living in Finland, but also with Finns. All of the interviewees had made new friends after moving to Finland. Most friends were from school and hobbies. Finnish language skills were thought to have an important role in creating of social relations and social interaction. Language was mostly learned at school, but also the social interaction especially with the local people was important. The interviewees were well integrated into Rovaniemi. Integration was connected to studying, work-ing, and hobbies. More than half of the respondents were satisfied with their lives in Finland. Satisfaction was connected to having family and friends. Dissatisfaction was connected to the lack of time to do everything they wanted and that moving to Finland hadn’t been their decision. The interviewees thought that living with their families had a really big role in their satisfaction, because of the family support and security helped them survive from the challenges of everyday life. Interviewees had en-countered racism some times. Services in Rovaniemi were good, but respondents came up with a lot of suggestions. They hoped for more recreational opportunities and recreational places for the multi-cultural people to have a hobby. Women wanted to have a women´s turn at the swimming hall. In addition, interviewees hoped for more effective information about recreational opportunities, especially for people who had just moved to Rovaniemi. The information was considered important for all, both for multi-cultural people as well as local people

Universalismi ratkaisuna? : Kulttuuripoliittisen kotoutumismallin ideologinen konseptointi

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda universalismiin perustuva kulttuuripoliittinen toimintamalli kotoutu- miselle. Työn tavoite on reagoida vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kulttuuriala on perinteisesti mielletty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävänä yhteiskunnan osa-alueena mutta demografisen muutoksen myötä toiminta on päivityksen tarpeessa. Työlläni ei ole tilaajaa. Koen sen palvelevan koko kulttuurikenttää ainakin monikulttuurisuuskompetenssia lisäämällä. Työn tavoite on toimintamallin ohella lisätä keskustelua aiheesta. Tutkin kulttuurituotannollisesta näkökulmasta konseptin toiminnallisena osuutena toteutettua luovaa kulttuurityöpajasarjaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia universalistisen kotoutuksen suhteen. Universalistinen kotoutuminen on kehittelemäni käsite joka viittaa koko kansan kotoutumiseen ja sopeutumiseen muuttuvaan ympäristöön.The aim of this thesis was to create a cultural political standard of activity for integration. The goal was to react to the ongoing social situation by offering alternative solutions. The field of culture has traditionally been considered as equality and unity conductive, but due to the demographic changes the activity needs to be upgraded. My work doesn’t have a subscriber, but as I see it serves the entire field of culture by increasing the multicultural competence. Beside that the aim is to increase discussion about the topic. I’m studying the operability of the functional part of my concept from a cultural productive point of view and the possibilities it offers for universalistic integration. Universalistic integration is a term I created that refers to an integration and adaption meant for the entire population

Somalitaustaisten maahanmuuttajien kokemuksia Avaimet onnistumiseen- koulutuksesta

Tämän opinnäytetyön aiheena on somalitaustaisten maahanmuuttajien kokemukset Avaimeen onnistumiseen -koulutuksesta. Tavoitteena oli selvittää mitkä ovat miesten avaimet onnistumiseen -ryhmässä opiskelevien somalitaustaisten maahanmuuttajien tarpeet ja odotukset koulutukselta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin miten koulutus on sopinut heille ja miten he kokevat hyötyneensä koulutuksesta ja kuinka he ovat kokeneet kotoutuneensa Suomeen. Työn tilaaja on Jyvälän Setlementti ry:n järjestämä Avaimet onnistumiseen -koulutus. Opinnäytetyön aihe tuli omasta kiinnostuksesta monikulttuurisuutta kohtaan ja kokemuksista monikulttuurisesta työstä avaimet onnistumiseen koulutuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen osallistui viisi somalitaustaista miestä, iältään 19-25. Haastattelu nauhoitettiin ja aineisto litteroi-tiin jälkikäteen tekstimuotoon. Aineiston analyysissä merkittävimmiksi asioiksi nousivat haastateltavien odotukset kielitaidon ja suomalaisen kulttuurin oppimiseen ja siihen, että he saavat selkeän suunnan elämälleen. Suurimpia vaikeuksia heille kotoutumisessa tuottivat juuri kieli, kulttuuri ja erilainen ilmasto. Vastaajien kokemuksen mukaan suurin hyöty koulutuksesta on ollut heidän kielitaitonsa paraneminen. Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutukseen ja sen tarjoamaan apuun Suomeen kotoutumisessa. Tutkimus on merkittävä ammattialalle, koska monikulttuurisuus ja moninaisuus ovat merkittäviä osa-alueita yhteisöpedagogin ammattialalla. Työn tilaaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittääkseen Avaimet onnistumiseen -koulutusta vastaamaan vielä paremmin opiskelijoiden toiveita ja odotuksia.The subject of the thesis is the experiences of Somali born immigrants about Avaimet onnistumiseen- education. The goal was to examine what were the needs and expectations of Somali born immigrants concerning the education. Additionally, the study explored how education has fitted them, how they have benefited from education and how they have acculturated to Finland. The subscriber of the thesis is Jyvälän Setlementti ry and Avaimet onnistumiseen -education. The subject of the thesis came from my own interest about multiculturalism and from experience in working with Avaimet onnistumiseen -education, Study was conducted as a qualitative study and theme interview was used as a method to gather data. Interview was conducted in February 2016 and was attended by five students of Somali origins, aged between 19-25. The interview was recorded and transcribed to text. During data analysis the most significant factors were the student’s expectations of learning language, culture and get clear direction in life. The main difficulties in integration were Finnish language and different culture and climate. Respondents believe that the greatest benefit from the education has been the improvement of their language skills. The results also show that respondents are generally satisfied with the education and assistance it has provided in integration to Finland. The study in significant to professional industry because multiculturalism and diversity are major elements of community educators professional field. The subscriber of the study can use the results to develop Avaimet onnistumiseen –education to meet the student’s wishes and expectations even better

”Elämä on hyvä” : Kongolaisten kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisprosessista Utajärvellä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Utajärvelle vuonna 2016 muuttaneiden kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisestaan kuntaan. Tavoitteena oli saada kokemustietoa kotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita voidaan hyödyntää kunnan maahanmuuttotyötä kehitettäessä. Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Utajärven kunta. Tietoperustassa perehdyimme kiintiöpakolaisten kotoutumiseen, kotouttamisprosessiin sekä kotoutumisen mittareihin. Lisäksi tarkastelimme Kongon ja Utajärven perustietoja sekä päätöksentekoprosessia ja kotouttamistoimia Utajärvellä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto saatiin teemoitellulla ryhmähaastattelulla, joka toteutettiin huhtikuussa 2018 tulkin avulla. Kysymysten teemat muodostimme kotoutumisen mittareista. Ryhmähaastatteluun osallistui kolme henkilöä. Haastattelussa saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Työn tuloksissa ilmeni, että kielitaito koettiin tärkeimpänä hyvään kotoutumiseen vaikuttavana tekijänä. Kielitaito tai sen puute on yhteydessä useaan kotoutumisen osa-alueeseen, kuten sosiaalisiin suhteisiin, työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksiin ja mahdollisuuteen vaikuttaa omiin asioihin. Utajärven sosiaali- ja terveyspalveluihin oltiin tyytyväisiä. Pienen kunnan vahvuuksina nähtiin palveluiden helppo ja nopea saatavuus sekä ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus sekä ystävälliset ihmiset. Heikkouksina mainittiin kotoutumiskoulutuksen pieni ryhmäkoko, asuntojen pienet koot suhteessa perhekokoon ja etnisten ruokien saatavuus kunnasta. Lisäksi vastauksista ilmeni maahanmuuttajanuorten haasteet ystävystyä paikallisten nuorten kanssa. Yhteistyötaho voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia maahanmuuttotyötä kehitettäessä, jonka seurauksena hyöty siirtyy jatkossa kuntaan tuleville pakolaisille. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää paikallisen Suomen Punaisen Ristin Ystävätoiminnan vapaaehtoistyön merkitystä kotoutumisessa. Toisaalta olisi kiinnostavaa selvittää kotoutumisprosessissa mukana olevien työntekijöiden kokemuksia.The purpose of this thesis was to describe the integration experiences of quota refugees who arrived in Utajärvi during 2016. The aim was to get information about the factors affecting integration which can be utilized in the development of the municipality's immigration work. This thesis was conducted as qualitative research. Interviews were conducted as focus group interviews. An interpreter was used for making sure to correct communication. The themes for the questions were based on integration indicators. Three people participated in the group interview. The results of the interview were analyzed using themed categories. The results show that the most important factor in integration is learning the Finnish language. Language skills are directly connecting to many parts of integration, such as social interactions, employment, study possibilities and the ability to have an effect on personal matters. The conclusions indicate that clients are content with the social and health services provided by Utajärvi municipality. The strengths of a small municipality according to the results are easy and prompt access to services, calmness of the environment, safety and friendly people. Weaknesses according to this study are small learning groups during integration, small sizes of apartments compared to the number of family members and the poor availability of ethnic foods in this area. The results are also showing challenges with immigrant youth making friends with the local Finnish youth. The client of this thesis may use the results as a tool in developing the immigration work within Utajärvi municipality. The results can be transfered for the benefit of the new refugees arriving to the municipality in the future. As further studies it would be interesting to find out the impact of Red Cross volunteer activities as a part of integration and also the experiences of personnel involved in the integration activities

Monikulttuuristen perheretkien suunnittelu ja toteutus

Tämä opinnäytetyö käsittelee maahanmuuttajan kotouttamis- ja kotoutumisprosessia, maahanmuuton vaikutusta maahanmuuttajan hyvinvointiin sekä taidetta ja kulttuuria hyvinvoinnin edistäjinä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää kaksi päivänmittaista retkeä, joilla tavoiteltaisiin maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämistä taiteen ja kulttuurin keinoin. Tarkoituksena ei ollut tutkia kasvaako osallistujien hyvinvointi näiden retkien vaikutuksesta vaan millaisia hyvinvoinnin edistämisen keinoja taide ja kulttuuri voivat ylipäänsä tarjota tämän tyyppisille retkille. Suurin osa retkille osallistujista oli lapsia ja retkiohjelma oli pääosin heille suunnattu, joten suunnittelussa otettiin myös huomioon lasten oma kulttuuri ja lasten erilaiset taidekäsitykset. Aikaisempien tutkimusten pohjalta kulttuurin todettiin edistävän hyvinvointia monien eri väylien kautta, mutta retkien suunnittelussa päädyttiin keskittymään pääasiassa yhteisöllisyyteen ja itseilmaisuun hyvinvoinnin edistämisen välineinä.This thesis work deals with immigrant’s integration and assimilation process, immigration’s impacts on immigrant’s welfare and how art and culture can promote welfare. The intention was to organize two trips with the aim of promoting the welfare of the immigrants through art and culture. It was not meant to study does these specific day trips promote the welfare of the participants but what kind of tools art and culture can offer to welfare promoting for these kind of trips. Most of the participants were children and the trip program was mainly aimed at them so children’s own culture and their conceptions of art were taken into account in the planning process. Based on earlier researches, culture was found to promote the welfare in many different ways. However, in the planning process of the trips the main focus was in the sense of community and self-expression in promoting welfare

Kouluikäisen maahanmuuttajan mielenterveyden edistäminen : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajalasten mielenterveyteen. Tavoitteena oli koota tietoa maahanmuuttajalasten mielenterveyttä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Opinnäytetyö on osa laajempaa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointia ja kehittäminen 2009-2011 -hankesuunnitelmaa. Kirjallisuuskatsauksen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset 6-16 -vuotiaat koululaiset. Tässä opinnäytetyössä on käsitelty maahanmuuttajakoululaisten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajien kulttuurinen tausta on hyvin värikäs, eikä opinnäytetyön tulosten osalta ole tarkemmin selvitetty maahanmuuton taustalla olevia tekijöitä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Aineisto on analysoitu laadullista sisällön analyysimenetelmää sovelletusti käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta tutkimusartikkelista ja yhdestä pro gradu- tutkielmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista yksi on tehty Suomessa, yksi Yhdysvalloissa, yksi Australiassa, kaksi Norjassa ja yksi yhteistyössä Ruotsissa ja Norjassa. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Keskeisimpiä maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä näyttäisi olevan ehjä perhe, hyvä kulttuurillinen itsetunto, uskonnon antama tuki sekä hyvin onnistunut kotoutuminen. Heikentävästi mielenterveyteen voivat vaikuttaa monisyinen maahanmuuttoprosessi, rasismin ja syrjinnän kokemukset, sopeutumisvaikeudet, maahanmuuttajan kultturitausta, maahanmuuttajasukupolvi sekä perheen sisäiset vaikeudet. Toisaalta lähteinä käytetyistä tutkimuksista nousi esille, ettei maahanmuuttajataustaisilla lapsilla välttämättä esiinny kantaväestöä enempää mielenterveydellisiä ongelmia. Kouluterveydenhoitajalta maahanmuuttajataustaisten koululaisten parissa tehtävä terveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista, moniammatillista ja perhekeskeistä työtapaa, sekä kulttuurillista hoitotyön osaamista.The purpose of my study was to chart the factors whoch affect the mental health of immigrant children. My study was part of project that the work and health promotion unit of the Health centre of the City of Helsinki had ordered from Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. Project was called Devolopment of Health Promotion Practices in Primary Health Care: Focus on Child and Adolescent Health. As for menthods, my study was carried out by adapting the methods of systematic literature review. The material consisted of six research articles and one master's thesis. The research articles were from the United States of America (N=1), from Australia (n=1), two from Norway (n=2), one was carried out in co-operation with researches in Sweden and Norway and, finally, from Finland (n=1). Moreover, the Master's thesis was also from Finland. In my study, the target group was 6- to -16-year-old children and adolescents. The results of my study were that many factors had on affect on the mental health problems of immigrant children for example, the ethnic minority position of migrants, theis specific cultural background and family values, while supportive family culture, good language skills and resettlement in the new country protected immigrant children against the development of mental health problems. However, some researches made conclusions that there was no difference in mental health problems between immigrant children and originl population. Finally I think that it is important that health care system services are individualized, family-spesific and multi-professional, and health promotion needs to be comprehensive. Immigrant children are challanges and oppurtunities for the school nurse. It is important for school nurses to address the health needs of children of immigrants

Maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia haasteita maahanmuuttajanainen kohtaa kotoutuessaan Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin kerätä asiakaspalautetta monikulttuuriseen kohtaamispaikka Helmeen. Tutkimuksen kautta nostettiin esille vaasalaisten maahanmuuttajanaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu maahanmuuttoon liittyvien keskeisten käsitteiden esittelystä, maahanmuuttotyötä ja kotouttamistyötä ohjaavista linjauksista Suomessa sekä kotoutumisprosessin kuvaamisesta ja kotoutumiseen liittyvien haasteiden esittelystä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastattelulla Helmessä. Haastatteluun osallistui kuusi maahanmuuttajanaista jotka olivat olleet Suomessa 1-12 vuotta. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta nousivat tutkimustulosten kahdeksan pääluokkaa kotoutumiseen liittyen. Tutkimustulokset osoittavat, että kotouttamistoimet eivät pääse tavoitteisiinsa maahanmuuttajaäitien kohdalla. Kotoutumiskoulutuksen yhdistäminen maahanmuuttajakotiäidin arkeen on haasteellista ja maahanmuuttajanaiset kaipaavat lisätukea kotoutumiseensa ja suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen riittävä osaaminen on edellytys onnistuneeseen kotoutumiseen. Maahanmuuttajanaiset ovat pääasiassa tyytyväisiä Vaasassa oleviin palveluihin, mutta yhteistyötä kaivataan palveluiden välille enemmän. Maahanmuuttajanaiset kokevat saavansa Helmestä arvokasta tukea arjessa selviämiseen, kotoutumiseen sekä suomen kielen oppimiseen.The purpose of this research was to investigate immigrant women’s experiences of social integration and perspectives towards integration services provided in Vaasa. The aim was to find out, what kind of challenges immigrant women face during their integration process into Finland. A further aim was to collect client feedback of the services provided by the multicultural centre Helmi. The study aims to highlight the position of immigrant women in Finnish society. The theoretical frame of this research includes the key concepts in immigration, the guidelines of work with immigrants and social integration in Finland, describing the process of social integration and looking at the challenges related to social integration. In addition the theoretical frame includes the description of the integration process and challenges that may emerge during integration. This research is qualitative and the research material was collected via group interview in Helmi. Six immigrant women participated in the group interview. The participants’ stay in Finland ranges from 1 year to 12 years. The research material was processed using material-based analysis. Eight main categories related to social integration were found through the analysis. The research results show that the current integration services do not reach their goal among immigrant stay-at-home moms. Combining education and social integration to the daily lives of immigrant stay-at-home moms is very difficult. They need extra support to their social integration process and with learning Finnish. In order to accomplish a successful social integration, one must learn sufficient Finnish. Immigrant women are mainly satisfied with the different services that are provided in Vaasa, but the services need to have more co-operation amongst them. In Helmi, immigrant women feel that they can have valuable peer-support to their daily lives and integration besides learning the Finnish language