Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajalasten mielenterveyteen. Tavoitteena oli koota tietoa maahanmuuttajalasten mielenterveyttä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Opinnäytetyö on osa laajempaa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointia ja kehittäminen 2009-2011 -hankesuunnitelmaa.
Kirjallisuuskatsauksen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset 6-16 -vuotiaat koululaiset. Tässä opinnäytetyössä on käsitelty maahanmuuttajakoululaisten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajien kulttuurinen tausta on hyvin värikäs, eikä opinnäytetyön tulosten osalta ole tarkemmin selvitetty maahanmuuton taustalla olevia tekijöitä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Aineisto on analysoitu laadullista sisällön analyysimenetelmää sovelletusti käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta tutkimusartikkelista ja yhdestä pro gradu- tutkielmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista yksi on tehty Suomessa, yksi Yhdysvalloissa, yksi Australiassa, kaksi Norjassa ja yksi yhteistyössä Ruotsissa ja Norjassa. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Keskeisimpiä maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä näyttäisi olevan ehjä perhe, hyvä kulttuurillinen itsetunto, uskonnon antama tuki sekä hyvin onnistunut kotoutuminen. Heikentävästi mielenterveyteen voivat vaikuttaa monisyinen maahanmuuttoprosessi, rasismin ja syrjinnän kokemukset, sopeutumisvaikeudet, maahanmuuttajan kultturitausta, maahanmuuttajasukupolvi sekä perheen sisäiset vaikeudet. Toisaalta lähteinä käytetyistä tutkimuksista nousi esille, ettei maahanmuuttajataustaisilla lapsilla välttämättä esiinny kantaväestöä enempää mielenterveydellisiä ongelmia.
Kouluterveydenhoitajalta maahanmuuttajataustaisten koululaisten parissa tehtävä terveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista, moniammatillista ja perhekeskeistä työtapaa, sekä kulttuurillista hoitotyön osaamista.The purpose of my study was to chart the factors whoch affect the mental health of immigrant children. My study was part of project that the work and health promotion unit of the Health centre of the City of Helsinki had ordered from Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. Project was called Devolopment of Health Promotion Practices in Primary Health Care: Focus on Child and Adolescent Health. As for menthods, my study was carried out by adapting the methods of systematic literature review. The material consisted of six research articles and one master's thesis. The research articles were from the United States of America (N=1), from Australia (n=1), two from Norway (n=2), one was carried out in co-operation with researches in Sweden and Norway and, finally, from Finland (n=1). Moreover, the Master's thesis was also from Finland. In my study, the target group was 6- to -16-year-old children and adolescents.
The results of my study were that many factors had on affect on the mental health problems of immigrant children for example, the ethnic minority position of migrants, theis specific cultural background and family values, while supportive family culture, good language skills and resettlement in the new country protected immigrant children against the development of mental health problems. However, some researches made conclusions that there was no difference in mental health problems between immigrant children and originl population.
Finally I think that it is important that health care system services are individualized, family-spesific and multi-professional, and health promotion needs to be comprehensive. Immigrant children are challanges and oppurtunities for the school nurse. It is important for school nurses to address the health needs of children of immigrants
