Katseenseuranta käytettävyyden tutkimisen tukena

Tiivistelmä. Motivaationa tälle tutkielmalle oli se, että katseenseuranta teknologiana kiinnostaa minua paljon sekä se, että käyttäjälähtöisen suunnittelun ja helppokäyttöisten järjestelmien kysyntä on kasvavaa. Halusin selvittää sen, voiko katseenseurannan avulla parantaa järjestelmien käytettävyyttä niin, että siihen käytetyt resurssit olisivat saadun lisäarvon perusteella katseenseurannan tuoman lisätyön arvoista. Lisäksi minua kiinnosti se, kuinka luotettavasti katseenseurannan avulla saatua dataa voidaan hyödyntää. Tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin tutkimuksiin katseenseurannan luotettavuudesta ja tehokkuudesta, käytettävyyden tutkimisesta, katseenseurannan hyödyntämisestä käytettävyyden parantamisessa, sekä katseenseurannan käytöstä muiden mittausten kanssa. Eri tutkimuksien avaaminen ja vertailu mahdollisti sitten aiheesta luotettavan pohdinnan ja johtopäätöksien tekemisen. Tutkimuksen tärkeimmät havainnot olivat se, että katseenseurannan hyödyntäminen voi oikeinkäytettynä tuoda uusia näkökulmia käytettävyyden parantamiseen. Oikeanlainen hyödyntäminen on kuitenkin avainasemassa, sillä mikäli saatua dataa ei hyödynnetä oikein, tai resurssit eivät ole riittävät, katseenseurannan käyttäminen ei tuo huomattavaa lisäarvoa. On myös tärkeä muistaa se, ettei katseenseurannan käyttö korvaa muita käytettävyyden tutkimismenetelmiä, vaan se on lisätyökalu. Tutkimus toi yhteen monia erilaisia näkökulmia katseenseurannan käytöstä. Katseenseurannan käyttö käytettävyyden parantamisessa ei ole suurelle osalle tuttu käsite, joten tämä tutkimus voi tuoda uutta tietoa sen hyödyntämisestä. Tutkimus auttaa myös arvioimaan sitä, olisiko katseenseurannan käytöstä mahdollisesti hyötyä lukijan oman projektin käyttöliittymän käytettävyyden parantamisessa. Tutkimus kertoo myös asioista, joita on tärkeä ottaa huomioon, mikäli katseenseurantaa halutaan hyödyntää mahdollisimman laadukkaasti

Käyttäjäkeskeiset tutkimusmenetelmät sovelluskehityksessä, case: Get a Life

Tämän opinnäytetyön aiheena on käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmien hyödyntäminen sovelluskehityksessä. Työ käsittelee käyttäjien osallistamista tuotekehityksen eri vaiheisiin sekä käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä Get a Life –nimisessä hankkeessa. Työn teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja käytettävyyden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamaa kirjallisuutta käyttäjäkeskeistä suunnittelusta sekä käyttäjäkeskeisistä tutkimusmenetelmistä. Käyttäjätieto on tietoa tuotteen loppukäyttäjistä, tuotteen käyttötavoista sekä käyttöympäristöistä ja sitä kerätään erilaisia menetelmiä hyödyntävillä käyttäjätutkimuksilla. Käyttäjätieto auttaa tuotekehityksessä sekä suunnittelemaan tuotetta käyttäjien tarpeita vastaavaksi, että varmistamaan kehitteillä olevien tuotteiden soveltumista sen tuleville käyttäjille. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotekehityksen eri vaiheisiin testaamaan ja antamaan tuotteesta palautetta auttaa kehittäjiä havaitsemaan mahdollisia ongelmia tuotteessa jo varhaisissa kehitysvaiheissa, jolloin niiden korjaaminen on mutkattomampaa kuin valmiin tuotteen korjaaminen. Käyttäjätiedon keräämiseen menetelmiksi valittiin verkossa toteutettava lomakekysely sekä fokusryhmähaastattelut verkkosovelluksen tärkeimmän kohderyhmän edustajille, eli korkeakouluopiskelijoille. Käyttäjiltä saatavan tiedon lisäksi tietoa kerättiin jo olemassa olevista verkkosovelluksista, joita käyttäjillä on mahdollista käyttää. Verkkosovelluksista kerättyä tietoa hyödynnettiin käyttäjätutkimuksissa kartoittamaan käyttäjien mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia vastaavista sovelluksista. Käyttäjiltä kerätyn tiedon avulla kyettiin jo alusta alkaen suunnittelemaan ja kehittämään tuotetta sen tulevia käyttäjiä ajatellen. Opinnäytetyössä kuvataan myös tuotteen kehitysvaiheessa toteutettuja käytettävyyden arvioinnin menetelmiä, jotka toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun käytettävyyslaboratoriossa. Laboratoriossa tarkkailtiin tutkimuskäyttäjien tietokonenäytön tapahtumia, ääninauhoitetta, videokuvaa ja silmänliikkeitä, joita seurattiin erityisen laitteen avulla. Get a Life-sovelluksen käyttöä arvioitiin myös aidoissa käyttötilanteissa oppitunneilla sekä opiskelijaryhmien toteuttamina kotioloissa tehdyissä arvioinneissa itsedokumentoinnin avulla. Kuvatut tutkimukset toteutettiin kolmivuotisen hankkeen aikana aina tuotekehityksen ollessa sellaisessa vaiheessa, kun tietty menetelmä koettiin olevan sopiva valinta kyseisessä vaiheessa esiintyvän tutkimusongelman ratkaisemiseen. Tällaisen jatkuvan testauksen on mahdollistanut Laurea-ammattikorkeakoulun rooli hankkeen osatoteuttajana, jolloin laurealaiset ovat voineet sekä käyttää tietoteknisiä kehittämistaitojaan tuotekehityksessä toimien että samalla hyödyntää käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun asiantuntijuuttaan hankkeessa käyttäjäystävällisyyden ja käytettävyyden varmistuksessa.User-Centered Research Methods in Software Development Case: Get a Life This Bachelor’s thesis examines the role of user-centered research methods in software development. The thesis deals with involving users into the development process and collecting and utilizing user data in a project called Get a Life. The theory section covers user-centered design and usability and is based on literature of usability and user-centered design by researchers and professionals. User data is knowledge of actual users, product usage and context of use and can be collected by user studies carried out by a variety of methods. User data will help to design and develop products to match the users’ needs and can also help to ensure that a product will suit the users. Including users in the development process for testing and feedback will help developers notice potential problems in earlier stages of development, when eliminating them is simpler than it would be in the case of a ready product. Methods used to collect user data were an online survey and focus group interviews for the primary target group which is university students. Data was also collected from existing web applications that users were already able to use. Researchers capitalized that data in user studies to investigate user attitudes, experiences and thoughts about these applications. Utilizing data collected from users enabled development and design of the product to consider its future users. The thesis also describes methods of evaluating usability that were actualized at a usability lab of Laurea University of Applied Sciences. In the lab, researchers observed actions on the user screen, audio streams, video, and the users’ eye-movements, which were tracked with a special device. Researchers also evaluated the usage of Get a Life -software in actual study lessons and with the help of the students’ self-documentation. These studies have been implemented in this three-year project each time development has been at such a stage that a particular method has been agreed to be suitable. Continuous testing has been enabled by Laurea’s role as a participant of the project, which has allowed Laurea’s students to both use their information technological development skills in production development and utilize their expertise of usability and user-centered design in the process of reassuring user friendliness and usability

Katseella tapahtuvasta vierityksestä saadun tuntopalautteen vaikutus katsekäyttäytymiseen

Tässä tutkielmassa tutkitaan katseella toimivaa vieritystä, johon on yhdistetty tuntopalaute. Tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako tuntopalaute, jonka käyttäjä saa alkavasta vierityksestä käyttäjän katsekäyttäytymiseen. Kyselylomakkeiden sekä haastatteluiden perusteella tutkielmassa pohditaan, onko tuntopalaute tarpeellinen käyttäjien mielestä. Tutkimus suoritettiin Tampereen yliopistossa Informaatiotieteiden yksikön katselaboratoriossa helmi- ja maaliskuussa 2014. Tutkimuksessa käytettiin Tobii T60 katseenseurantalaitetta. Tutkimukseen osallistui 12 vapaaehtoista henkilöä. Jokainen osallistuja suoritti 18 tehtävää, jotka oli jaettu kolmeen erilaiseen konditioon. Kaksi konditioista sisälsivät tuntopalautteen ja yksi konditio ei sisältänyt tuntopalautetta katseella tapahtuvasta vierityksestä. Näyttö oli jaettu kolmeen osaan. Näytön ylä- sekä alaosassa olivat aktiiviset vieritysalueet ja näytön keskiosassa oli staattinen alue. Kahdessa konditiossa, kun osallistujan katse ylitti vieritysalueelle asetetun rajan, hän sai tuntopalautteen sormeensa varoitukseksi tai tiedoksi kohta alkavasta vierityksestä. Vieritys alkoi vain jos käyttäjän katse oli viiveajan jälkeenkin aktiivisella vieritysalueella. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja eri konditioiden välisissä suoritusajoissa tai osallistujien katsekäyttäytymisessä. Kyselylomakkeiden ja haastatteluiden perusteella muodostui ongelmaksi se, etteivät osallistujat osanneet yhdistää tuntopalautetta kohta alkavaan vieritykseen. Jatkotutkimuksella voisi kartoittaa oliko tuntopalautteen ja vierityksen alkamisen välillä liian pitkä viiveaika. Osaisivatko osallistujat yhdistää tuntopalautteen kohta alkavaan vieritykseen, jos viiveaikaa lyhentäisi

Käyttäjäkokemus karusellivalikoista verkkokaupoissa

Verkkosivujen karusellivalikoissa hyödynnetään karusellimetaforaan perustuvaa suunnittelumallia. Tutkielman tavoitteena on tarjota lisää tietoa karusellivalikoihin liittyvästä käyttäjäkokemuksesta verkkokaupoissa, jotta suunnittelijoiden olisi helpompi arvioida suunnittelumallin soveltuvuutta sekä toteutustapaa. Tutkielmassa arvioidaan, voidaanko karusellivalikoiden käyttöä verkkokaupoissa pitää perusteltuna käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkielmassa pääpaino on käyttäjien mielipiteillä sekä karusellivalikoiden käyttötapojen tarkastelulla. Tutkielmassa tarkastellaan myös karusellivalikoiden suunnitteluohjeita sekä erilaisten toteutustapojen mahdollista vaikutusta käyttäjäkokemukseen. Tutkimusasetelmana on empiirinen koeasetelma. Karusellivalikoihin liittyvästä käyttäjäkokemuksesta kerättiin tietoa erilaisten aineistonkeruumenetelmien avulla useammasta eri näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 henkilöä. Aineistoa kerättiin katseenseurantalaboratoriossa suoritetuilla testeillä, joissa osallistuja suoritti tietokoneella tehtäviä neljässä eri verkkokaupassa. Lisäksi testitilanteessa hyödynnettiin kyselylomakkeita, muistitestiä sekä loppuhaastattelua. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisin että tilastollisin menetelmin. Tutkielman tuloksena havaittiin, että käyttäjät eivät kiinnitä verkkokaupan etusivuilla karuselleihin juurikaan huomiota. Lisäksi staattinen kuva verkkokaupan etusivulla muistetaan paremmin kuin karusellin ensimmäinen kuva. Karuselleilla ei kuitenkaan vaikuttanut olevan vaikutusta käyttäjien mielipiteeseen etusivun estetiikasta, eikä estetiikan ja luotettavuuden välillä havaittu selvää korrelaatiota. Tuotesivuilla karusellien käyttöön ei liittynyt suuria ongelmia, mutta karusellin toteutustavalla on kuitenkin vaikutusta sekä karusellin käyttöön että käyttäjäkokemukseen. Tuloksista havaittiin, että karusellin pienoiskuvien piilottaminen vähentää niiden katsomista. Tutkielman tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei suunnittelumallissa itsessään ole vikaa, mutta sen käytössä ja toteutuksessa tulee huomioida erityisesti käyttöympäristö sekä käyttäjien tavoitteet

Katse kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden valinta verkkopalvelun avulla.

Kaunokirjallisuuden hakuun kohdistunut tutkimus on perinteisesti keskittynyt siihen, miten lukijat valitsevat välittömässä fyysisessä läheisyydessään olevia teoksia. Kaunokirjallisuuden haku verkosta lisääntyy kuitenkin jatkuvasti, joten on tärkeää tutkia, miten luettavaa valitaan verkkopalvelun avulla. Kaunokirjallisuuden hakua tukevien verkkopalveluiden kehittämiseksi tarvitaan lisää ymmärrystä lukijoiden keinoista löytää itselleen mieluisaa luettavaa sekä tietoa seikoista, joita lukijat käyttävät hyvän luettavan tunnistamisessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä kuvailutiedot ovat keskeisiä kaunokirjallisuuden lukijoiden valitessa itselleen luettavaa verkkopalvelun avulla. Tutkimuksessa verrattiin perinteisen kirjastojärjestelmän (www.satakirjastot.fi) ja rikastetun kaunokirjallisuusaiheisen verkkopalvelun (www.kirjasampo.fi) käyttöä. Luettavan valintaprosessin tarkastelussa keskityttiin ensisijaisesti yksittäisiin teossivuihin ja niillä oleviin kuvailutietoihin. Kaunokirjallisuuden hakua ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin koeasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistuneet henkilöt suorittivat etukäteen laadittuja simuloituja hakutehtäviä. Hakutehtävät oli suunniteltu aiemman tutkimuksen perusteella siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin tyypillisiä kaunokirjallisuuden hakutilanteita. Aineisto kerättiin katseenseurannan, kyselyiden ja havainnoinnin avulla. Katseenseuranta-aineisto ja kyselyvastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja niiden tulkinnassa käytettiin apuna testitilanteiden havainnoinnissa tehtyjä muistiinpanoja. Tulosten perusteella keskeisin teoksen valintaan vaikuttanut seikka oli teoksen ja tekijän nimi. Katseenseuranta osoitti, että nimitietojen katsominen oli yhteydessä kiinnostavan teoksen valintaan, ja kyselyvastauksissa nimi sai eniten mainintoja tärkeimpänä valintaan vaikuttaneena seikkana. Osallistujien kyselyvastausten perusteella myös teoksen kuvauksella ja asiasanoilla oli keskeinen rooli teoksen valinnassa. Katseenseurannan avulla selvisi lisäksi, että Kirjasammossa kansikuvan katsominen ennusti kiinnostavan teoksen löytymistä. Satakirjastossa teoksen valinnassa korostui puolestaan julkaisutietojen rooli. Osallistujat onnistuivat hakutehtävissä löytämään itseään kiinnostavia teoksia, sillä suurin osa valituista teoksista arvioitiin erittäin tai melko kiinnostaviksi sekä Kirjasammossa että Satakirjastossa. Tutkimus osoitti, että teossivuilla olevien kuvailutietojen esiintyvyys ja sijoittelu ovat tärkeitä kaunokirjallisuuden valinnassa. Teoksista tulisi tarjota kattavat ja yhtäläiset tiedot kaikilla teossivuilla, jotta lukijat saisivat riittävästi tietoa valintapäätöksensä tueksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjastojärjestelmien ja kaunokirjallisuusaiheisten verkkopalveluiden suunnittelu- ja toteuttamistyössä kehitettäessä entistä hakijaystävällisempiä tapoja esittää kaunokirjallisuutta verkossa. Asiasanat:katseenseuranta, kaunokirjallisuus, kirjastojärjestelmät, tiedonhaku, verkkopalvelu

Katse kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden valinta verkkopalvelun avulla.

Kaunokirjallisuuden hakuun kohdistunut tutkimus on perinteisesti keskittynyt siihen, miten lukijat valitsevat välittömässä fyysisessä läheisyydessään olevia teoksia. Kaunokirjallisuuden haku verkosta lisääntyy kuitenkin jatkuvasti, joten on tärkeää tutkia, miten luettavaa valitaan verkkopalvelun avulla. Kaunokirjallisuuden hakua tukevien verkkopalveluiden kehittämiseksi tarvitaan lisää ymmärrystä lukijoiden keinoista löytää itselleen mieluisaa luettavaa sekä tietoa seikoista, joita lukijat käyttävät hyvän luettavan tunnistamisessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä kuvailutiedot ovat keskeisiä kaunokirjallisuuden lukijoiden valitessa itselleen luettavaa verkkopalvelun avulla. Tutkimuksessa verrattiin perinteisen kirjastojärjestelmän (www.satakirjastot.fi) ja rikastetun kaunokirjallisuusaiheisen verkkopalvelun (www.kirjasampo.fi) käyttöä. Luettavan valintaprosessin tarkastelussa keskityttiin ensisijaisesti yksittäisiin teossivuihin ja niillä oleviin kuvailutietoihin. Kaunokirjallisuuden hakua ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin koeasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistuneet henkilöt suorittivat etukäteen laadittuja simuloituja hakutehtäviä. Hakutehtävät oli suunniteltu aiemman tutkimuksen perusteella siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin tyypillisiä kaunokirjallisuuden hakutilanteita. Aineisto kerättiin katseenseurannan, kyselyiden ja havainnoinnin avulla. Katseenseuranta-aineisto ja kyselyvastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja niiden tulkinnassa käytettiin apuna testitilanteiden havainnoinnissa tehtyjä muistiinpanoja. Tulosten perusteella keskeisin teoksen valintaan vaikuttanut seikka oli teoksen ja tekijän nimi. Katseenseuranta osoitti, että nimitietojen katsominen oli yhteydessä kiinnostavan teoksen valintaan, ja kyselyvastauksissa nimi sai eniten mainintoja tärkeimpänä valintaan vaikuttaneena seikkana. Osallistujien kyselyvastausten perusteella myös teoksen kuvauksella ja asiasanoilla oli keskeinen rooli teoksen valinnassa. Katseenseurannan avulla selvisi lisäksi, että Kirjasammossa kansikuvan katsominen ennusti kiinnostavan teoksen löytymistä. Satakirjastossa teoksen valinnassa korostui puolestaan julkaisutietojen rooli. Osallistujat onnistuivat hakutehtävissä löytämään itseään kiinnostavia teoksia, sillä suurin osa valituista teoksista arvioitiin erittäin tai melko kiinnostaviksi sekä Kirjasammossa että Satakirjastossa. Tutkimus osoitti, että teossivuilla olevien kuvailutietojen esiintyvyys ja sijoittelu ovat tärkeitä kaunokirjallisuuden valinnassa. Teoksista tulisi tarjota kattavat ja yhtäläiset tiedot kaikilla teossivuilla, jotta lukijat saisivat riittävästi tietoa valintapäätöksensä tueksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjastojärjestelmien ja kaunokirjallisuusaiheisten verkkopalveluiden suunnittelu- ja toteuttamistyössä kehitettäessä entistä hakijaystävällisempiä tapoja esittää kaunokirjallisuutta verkossa. Asiasanat:katseenseuranta, kaunokirjallisuus, kirjastojärjestelmät, tiedonhaku, verkkopalvelu

Huomion kiinnittyminen koko luokan simulaatio-opetuksessa - tapaustutkimus katseenseurantaa käyttäen

Nykyteknologian avulla opiskelijoiden huomionkiinnittymistä opetuksen aikana voidaan tutkia esimerkiksi katseenseurantalaseja käyttäen. Tätä kautta saadaan tietoa opiskelijoiden kognitiivisista prosesseista ja opettajan toiminnan vaikutuksesta niihin. Tässä tutkimuksessa seurattiin erään lukiolaisen katsetta koko luokan simulaatio-opetuksen aikana. Analyysi keskittyi opettajan toiminnallaan antamien vihjeiden merkitykseen huomion kiinnittymiselle. Opettaja ja opiskelija myös haastateltiin. Opiskelija seurasi melko hyvin opettajan antamia vihjeitä; opettajan vuorovaikutus simulaation kanssa sekä selvät kysymykset saivat opiskelijan huomion kiinnittymään vihjeiden mukaisesti. Tulevaisuudessa tulisi kerätä lisää dataa eri konteksteissa tulosten vahvistamiseksi.Nykyteknologian avulla opiskelijoiden huomionkiinnittymistä opetuksen aikana voidaan tutkia esimerkiksi katseenseurantalaseja käyttäen. Tätä kautta saadaan tietoa opiskelijoiden kognitiivisista prosesseista ja opettajan toiminnan vaikutuksesta niihin. Tässä tutkimuksessa seurattiin erään lukiolaisen katsetta koko luokan simulaatio-opetuksen aikana. Analyysi keskittyi opettajan toiminnallaan antamien vihjeiden merkitykseen huomion kiinnittymiselle. Opettaja ja opiskelija myös haastateltiin. Opiskelija seurasi melko hyvin opettajan antamia vihjeitä; opettajan vuorovaikutus simulaation kanssa sekä selvät kysymykset saivat opiskelijan huomion kiinnittymään vihjeiden mukaisesti. Tulevaisuudessa tulisi kerätä lisää dataa eri konteksteissa tulosten vahvistamiseksi

Näkökulmia viestintätieteisiin : asiantuntijoiden viestinnästä digitaalisen median mahdollisuuksiin

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Oppimiskeskeisen käyttöliittymän käytettävyys

Tavallisesti käyttöliittymäsuunnittelussa tähdätään sellaisen käyttäjäkokemuksen tavoittelemiseen, joka yhdistyy liiketoiminnan tai viestinnän tavoitteisiin. Oppimiskeskeisen käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on auttaa henkilöä parantamaan oppimistuloksia sekä oppimiskokemuksen laadukkuutta. Opiskeluun tarkoitettujen verkkojärjestelmien käytettävyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä käytettävyys ja käyttäjäkokemus ovat kriittisiä tekijöitä onnistuneen käyttöliittymäsuunnittelun takaamiseksi ja oppimiskokemuksen aikaansaamiseksi. Tutkimuksessani selvitän käytettävyyden vaikutusta hyvän oppimiskokemuksen muodostumiseen. Tarkastelen erityisesti Vaasan yliopiston Moodlen käytettävyyttä oppimiskokemusta edistävien tekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostettiin tutustumalla aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin liittyen käyttöliittymäsuunnitteluun ja käytettävyyteen verkko-oppimisympäristöjen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osiossa toteutettiin käytettävyystutkimus verkko-oppimisympäristö Moodlelle. Käytettävyystutkimuksessa menetelminä käytettiin heuristista arviointia ja käytettävyystestausta. Käytettävyystestaus toteutettiin opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnian käytettävyystestauslaboratoriossa ruudunkaappaus- ja katseenseurantateknologioita hyödyntäen. Heuristisen arvioinnin suoritti tutkija itse ja käytettävyystestauksessa käytettiin todellisia käyttäjiä. Tutkimuksen perusteella käytettävyydeltään hyvässä verkko-oppimisympäristössä on huomioitu oppijan erityispiirteet käyttäjänä. Käyttöliittymäsuunnittelussa käyttäjäkeskeisyydestä on verkko-oppimisympäristön käyttöliittymän suunnittelussa siirrytty oppijakeskeisyyteen, jolloin huomioidaan oppijan tavoitteiden poikkeavuus tavanomaisen käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteisiin verrattuna. Hyvän oppimiskokemuksen avain on käyttöliittymän selkeys ja yksinkertaisuus sekä navigaation selkeys ja johdonmukaisuus. Oppimiskokemukseen vaikuttaa merkittävästi oppijan oppimismotivaatio, johon verkko-oppimisympäristön käytettävyydellä on suuri vaikutus. Verkko-oppimisympäristön vaikutus käyttäjän oppimismotivaatioon näkyy erityisesti silloin, jos verkko-oppimisympäristön käyttöliittymäsuunnittelu on toteutettu puutteellisesti ja verkko-oppimisympäristö on hankalakäyttöinen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format