Korkeasaaren eläintarhan kartta - projektina kartan uusi sovellus

Opinnäytetyöni on asiakaslähtöinen produktio, Korkeasaaren eläintarhan kartan suunnittelu. Tekstissä sivuan kevyesti karttasuunnittelun historiaa, analysoin Korkeasaaren vanhoja karttoja ja muiden eläintarhojen karttoja. Työn pääosassa on produktiokuvaus, jossa käyn läpi kartalla esiintyvien elementtien piirtämistyön vaiheita ja suunnittelutyöhön liittyviä haasteita. Tekstissä pohdin myös Korkeasaaresta puuttuvan kokonaisvaltaisen infograafisen järjestelmän tärkeyttä ja kuvaan suunnittelutyöhön liittyviä asiakkaan ja itseni välille syntyneitä ristiriitoja. Lopuksi esittelen produktion lopputuloksen eli valmiin kartan

Kartat liikkeessä

Katsauksessa tarkastelen jälkirepresentationaalisen ja prosessuaalisen lähestymistavan merkitystä karttojen historialliselle tutkimukselle. Kriittisen karttatutkimuksen teoriasta innoittuneet tutkijat tarkastelevat karttoja yhä useammin jäljittämällä niiden elämänkaaria ja ”sosiaalisia elämiä” valmistuksesta erilaisiin liikkuvuuksiin ja käyttökonteksteihin. Näin syntyy mahdollisuus ymmärtää millaisia merkityksiä kartat saavat samanaikaisesti eri konteksteissa. Lähestymistapa tuottaa uudenlaisen ymmärryksen kartoista osallisina tilan tuottamisen ja kuvittelun jatkuvasti käynnissä olevissa prosesseissa. Jälkirepresentationaalinen viitekehys havainnollistaa uudenlaista ajattelutapaa vanhojen karttojen tutkimuksessa ja luo uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle.       &nbsp

Suomen karttakuvan kehitys

Kartat kuvastavat paitsi fyysisen maailman todellisuutta myös kulttuuripiirien rajoja ja poliittisen maailman reaaliteetteja. Muiden kansallisten symbolien tavoin kartat ovat myös ihmisiä yhdistäviä tunnuksia, jotka samalla sekä ilmentävät että ohjaavat kansallista samastumista, kansallistunnetta

Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Loppi, Renko

Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetään maatalouden vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaiset alueet, joille suojavyöhykkeitä tulisi perustaa. Suunnittelualueen pinta-ala oli 250 km2 ja se sijaitsee Lopen ja Rengon kunnissa Kanta-Hämeessä. Yleissuunnitelmassa esitetään suojavyöhykkeen perustamista 16 alueelle

Paikkatiedon hyödyntäminen metsästysvuokrasopimuksissa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten metsästysaluekarttoja pystytään päivittämään seuratasolla paikkatiedon keinoin. Tätä tukemaan pyrin luomaan selkeän ja toimivan metsästysvuokrasopimusten luettelon, jonka pohjalta karttoja voidaan tarpeen mukaan muokata ja päivittää. Selvitän, mitä ohjelmistoja kyseiseen tarkoitukseen on saatavilla, millaisia ominaisuuksia niillä on, sekä miten niitä pystytään hyödyntämään seuratasolla. Pyrin valitsemaan tarkoitukseen mahdollisimman hyvin sopivan ohjelmiston. Lisäksi selvitän opinnäyteyössäni metsästysvuokrasopimus asioita lain näkökulmasta, sopimusten vaikutuksista erilaisiin alueisiin, sekä käytännössä itse metsästysharrastukseen.The purpose of this thesis was to clarify how to update the hunting area maps by using geographic information. The purpose was to create a clear and active list of hunting leases, and based on them the maps can be edited and updated when necessary. The another purpose of the thesis was to find out what software there is available for this purpose and what kind of properties they have. The purpose was also to define how to utilize them at a company level and try to choose the suitable software for this purpose. Furthermore, the thesis clarified the law on hunting leases, the effect of the agreement for the different areas and for hunting in practice

Materiaali yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (YKS) havainnollistamiseksi

Toiminnallisen opinnäytetyömme kehittämistehtävänä oli suunnitella ja valmistaa materiaali yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (YKS) havainnollistamiseksi sekä dokumentoida ja arvioida prosessia. Havaintomateriaalin tavoitteena on tukea kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähi-ihmistensä keskustelua yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta. Tarve havaintomateriaalille nousi esiin kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä. Materiaaliin koottiin keskeisimpiä asioita yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun liittyen. Tämä materiaali keskittyy karttatyöskentelyyn. Havaintomateriaali koottiin kahden kuvitteellisen ja samaistuttavan esimerkkihenkilön ympärille. Materiaalin käyttö edellyttää käyttäjältä osallistuvan kehitysvammaisen henkilön ja yksilökeskeisen ajattelumallin tuntemusta. Kehitysvammaiselta osallistujalta materiaalin käyttö edellyttää aiempaa kokemusta symbolien käytöstä sekä selkokielisen puheen kohtalaista ymmärtämistä. Materiaalin tarkoituksena oli koota, selkeyttää ja konkretisoida käsitteitä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ajattelumallista, kuvakommunikaation, selkokielen ja olemuskielen perusteista, toiminnallisen menetelmän perusteista sekä käsinuken käytöstä pedagogisena välineenä. Materiaali on tarkoitettu yksilökeskeisen elämänsuunnittelun esittelyyn, ei omien elämän suunnitelmien tekemiseen. Matkalaukkuun pakattu havaintomateriaali sisältää kaksi käsinukkea, telineineen, jossa nukke odottaa vuoroaan, käsinukkejen roolit, käyttöohjeen, laminoidut karttapohjat, toimintasuunnitelmapohjan ja havainnointikuvat. Havaintomateriaali on kokeiluversio ja se jää tekijöiden omaan käyttöön. Yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa voi valmistaa samankaltaisen materiaalin yleiseen käyttöön. Materiaalia voi myös laajentaa muihin yksilökeskeisen elämän suunnittelun työkaluihin ja siitä tehdä sähköisen version nuoremmille kohderyhmille. Materiaalin kaltaisen välineen voi suunnitella myös mm. lasten tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeisiin.The purpose of this thesis was to design and make an illustrative material about person-centred planning and also to asses and document the process. The purpose of the material is to support discussion between intellectually dis-abled persons and their supporters about the person-centred planning. The need of the material was expressed by people who work with intellectually dis-abled persons. The material contains basic information about person-centred planning. This material is focused on working with maps. The material is collected around two characters, which are fictional and easy to identify. The use of material re-quires that the user knows the intellectually disabled person and the person-centred practise. The use of the material requires from the intellectually di-sabled person knowledge of symbol communication and a fear understanding of plain language. The aim of this material is to put together, clarify and concre-tize the concepts and planning for intellectually disabled persons and their supporters. The theoretical framework of this thesis was person-centred prac-tice, pictures in communication, plain language and a glove puppet as a peda-gogic tool. The material is meant to demonstrate person-centred planning, not to make own maps or plans.The illustrative material, which is packed in a suitcase, in-cludes two glove puppets with a holder, instructions for use, maps, action plans and communication pictures. This material is a test version and it has not been tested yet. In collaboration with experts from various fields this material can be modified into public use. The material can be also extended to other tools of person-centred practise and can be modified into a computer version

Google Maps -selainsovelluksen toteutus Bing Mapsilla

Opinnäytetyön aiheena oli kehitystyö Google Mapsin APIa käyttävään selainsovellukseen. Kehitystyön tarkoituksena oli lisätä sovellukseen tuki Bing Mapsille. Tuki Bing Mapsille haluttiin, koska osa Bing Mapsin satelliittikuvista on Google Mapsin satelliittikuvia parempia. Tavoitteena oli toteuttaa kaikki alkuperäisen sovelluksen työkalut myös Bing Mapsin APIlla. Iso osa työstä koski polygonien piirtämistä kartalle sekä piirrettyjen polygonien muokkausta. Työ toteutettiin JavaScript-ohjelmointikielellä ja Bing Mapsin AJAX Control versio 7:llä. Työn teko aloitettiin tutkimalla Bing Mapsin APIn ja Google Mapsin APIn eroja ja miettimällä, miten Google Mapsissa käytetyt ominaisuudet toteutettaisiin Bing Mapsissa. Ongelmien ratkeamisen myötä Bing Mapsin ominaisuuksia lisättiin alkuperäiseen sovellukseen. Kaikki alkuperäisen Google Mapsin APIa käyttävän sovelluksen toiminnot saatiin toteutettua myös Bing Mapsin APIlla. Suurin osa toiminnoista toimi erittäin hyvin, mutta osassa toiminnoissa oli pieniä ongelmia. Ongelmat olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi täysin visuaalisia virheitä, eivätkä ne estäneet sovelluksen käyttämistä

Uuden Oulun yleisten viheralueiden kartoittaminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Oulun kanssa vuoden 2013 alusta kuntaliitoksen tekevien kuntien kaava-alueilla sijaitsevat yleiset viheralueet sekä laatia niille hoitoluokitus. Työn konkreettisena tuloksena syntyivät viheralueiden hoitoluokituskartat. Tilaajana toimi Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen Katu- ja viherpalvelut -osasto. Oulun kaupungilla on käytössä viheralueiden ylläpidon osalta alueurakkamalli, jota aiotaan soveltaa myös muihin kuntiin liitoksen jälkeen. Jotta alueurakointi on mahdollista, tulee tilaajan tiedossa olla urakoitavan alueen pinta-alat ja hoitoluokat. Työ koski liitoksen tekevistä kunnista Haukipudasta, Kiiminkiä ja Yli-Iitä, koska kyseisillä kunnilla ei ole ollut aiemmin käytössä kattavaa hoitoluokitusjärjestelmää. Kuntien viheralueiden hoitoluokittelu perustui Viherympäristöliiton Viheralueiden hoitoluokitus - oppaaseen. Työ toteutettiin kartoittamalla luokiteltavat alueet maastokäynneillä, jonka jälkeen kaava-alueilla sijaitsevat yleiset viheralueet digitoitiin tietokoneelle. Digitoidut alueet luokiteltiin hoitoluokittain ja alueista työstettiin kartat. Työn tuloksena syntyneet hoitoluokituskartat ovat hyvänä pohjana jatkoa ajatellen. Karttojen avulla tiedetään mitkä alueet ovat kunnan omistamia viheralueita, eikä tietoa näin ollen tarvitse etsiä useammasta lähteestä. On kuitenkin yleistä, että hoitoluokituskartat tarkentuvat ja muuttuvat aina olosuhteiden, kuten alueen käytön, muuttuessa. Pääosa liitoskuntien viheralueista on taajamametsiä, lisäksi jonkin verran on rakennettuja viheralueita ja marginaalisesti avoimia viheralueita kuten niittyjä. Alueiden aiempi hoito on poikennut varsin paljon Oulun ammattimaisesti toteuttamasta hoidosta, joten jatkossa kaikkien alueiden tasa-arvoinen kohtelu tulee olemaan yksi suurimmista haasteista.The aim of this thesis was to map the public green areas that are located in planning areas of the municipalities which will merge with Oulu 2013. As a result of the thesis maps of maintenance classification were made. The thesis was commissioned by the City of Oulu Street and park services. The City of Oulu uses area based contracting system in the maintenance of public green spaces and this will be applied also in the other towns, after the consolidation. To make area based contracting system possible, the commissioner has to know the area surface and the maintenance classification of the contract area. This thesis involved Haukipudas, Kiiminki and Yli-Ii, of the merging municipalities, as they did not have a comprehensive maintenance classification system before. The classification of green spaces was based on book Viheralueiden hoitoluokitus published by The Finnish Association of Landscape Industries (Viherympäristöliitto ry). The work was carried out by first mapping the public green spaces located in the planning areas and then these areas were digitized on a computer. The areas digitized were then classified by the maintenance classification and maps were made of these areas. The maps made as a result of this thesis are a good base considering the prospective. With the help of the maps one can tell which green areas are owned by the municipalities and one doesn't have to search the information in several sources. It is common that the maintenance classification maps are defined and altered as the circumstances, such as the use of the area, changes. Most of the municipalities green spaces are forests located near population centers. In addition there are some constructed green areas and open green areas, such as meadows. The previous maintenance of these areas differ a lot from the professional maintenance used by Oulu, so the equal treatment of all the areas will be one of the biggest challenges in the future