Turvallinen lihaksensisäinen injektio : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme on seurausta Espoon sairaalan ja Metropolia ammattikorkeakoulun Liityvä Voima – osaprojektista, jonka tavoitteena oli parantaa Espoon sairaalan potilaiden potilasturvallisuutta ja laatia lääkehoitokäytäntöjä, jotka edesauttavat turvallisen ja laadukkaan lääkehoidon toteuttamista. Työmme tarkoituksena on selvittää turvallisen lihaksensisäisen injektionannon kriteerit, jotta lihaksensisäisiä injektioita antavat hoitajat voivat toteuttaa turvallista, näyttöön perustuvaa ja tekniikaltaan oikeaa injektionantoa. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Lopulliseen katsaukseen päätyi seitsemän artikkelia. Aineisto on etsitty käyttämällä PubMed, Cinahl ja MEDIC tietokantoja. Aineistosta nousi esille, että sairaanhoitajien tulisi suosia lihaksensisäistä injektiota antaessaan ulompaa reisilihasta, olkalihasta ja ventrogluteaalista pakaralihasta dorsogluteaalisen sijaan. Lihakseen pistättäessä tulisi huomioida riittävän pitkän neula potilaan kokoon nähden, käyttää z-tekniikkaa ja riittävän hidasta lääkkeen vapauttamista lihakseen. Osalla sairaanhoitajista tieto on vanhentunutta, eikä tieto perustu näyttöön. Injektioita antavien hoitajien tulisi erityisesti lisätä tietoaan injektionantopaikkojen anatomiasta. Hoitajien tulisi päivittää tietämystään käymällä koulutuksissa, hankkia tietoa ammattikirjallisuudesta ja näin ollen toimia näyttöön perustuen.Our study was a followup of the results of the Espoo Hospital and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences “Liittyvä Voima” –collaboration and its subproject, the aim of which was to improve the patient safety, medication safety and to establish practices that contribute to safe and high-quality drug therapy in Espoo Hospital. Our aim was to find the criteria of safe intramuscular injection, allowing nurses to practice safe, evidence-based administration of intramuscular injections using the right technique to do so. The method used in this study was a qualitative literature review. The final report consisted of information gathered from seven articles. The data was obtained by conducting searches using the PubMed, Cinahl and MEDIC databases. The examined data showed that nurses should prefer the outer thigh muscle (vastus lateralis), the deltoid muscle, and the ventrogluteal muscle as the injection sites. A sufficiently long needle should be used in order for the injection to reach the desired muscle. The usage of the Z-technique is also recommended, as is the slow release of the drug into the muscle. Our review suggests that the knowledge and information of a number of nurses on intramuscular injections is outdated and not based on evidence. Nurses administering injections should particularly increase their knowledge on the anatomy of the injection sites. Nurses should update their knowledge through education, training and acquiring information from nursing literature, thus acting based on evidence

Task analysis and application services for client relationship management in national level information sharing for social care

Use of confidential client information in health and social services requires client relationship by legislation. Approaches for verifying this relationship between care provider and client vary between different countries: in some cases, access logs are analyzed and in other cases, access to information is determined based on the existence and proof of client relationship. We present an approach of client relationship management from national project for social services IT in Finland. The approach is based on analysis of client relationship and case management tasks of users and information systems, and use of application services and system roles which support dynamic access management with client relationship as one of key constituents for access to information. The traditional user rights and access management is not the key area of this article

Tummien metsäjärvien vedenlaadun muutokset sedimentin piilevien ilmentämänä

Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen -hankkeen paleolimnologian osiossa selvitettiin 16 pohjoiskarjalaisen järven veden laadun historiaa sedimentin hehkutuksen ja piilevälajistomuutosten avulla. Järvien valuma-alueiden pääasiallinen maankäyttö on metsätalous ja maatalous sekä muutamassa kalanviljely. Valuma-alueen maankäyttö on selvästi vaikuttanut kohdejärvien vedenlaatuun, mikä on nähtävissä sedimentistä analysoitujen piilevien lajimuutoksissa. Tulosten mukaan osa järvistä on lähellä luonnontilaa, osa on selvästi rehevöityneitä ja tummuneita ja osa on rehevöitynyt, mutta viime aikoina palutunut. Lisäksi osa, varsinkin turvemaiden alapuoliset reittivedet, ovat aina olleet melko ravinteikkaita. Osassa järvistä on veden värin osalta näkyvissä tummumista ja osassa taas kirkastumista. Vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin vesipuitedirektiivi (EU 2000) edellyttää vesien hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä. Vesistöjen vertailutila ja järvessä tapahtuneet muutokset on hyvä selvittää arvioitaessa vesistön kunnostustarvetta. Selvityksiin voidaan käyttää paleolimnologisia menetelmiä, jos pitkäaikainen vedenlaadun seuranta puuttuu

Travel statistics, April 1970 between Finland and Non-Nordic countries

Suomen virallinen tilasto (SVT

Ihmiseen luottava kettu voi hyvin

Siniketun ja hopeaketun luottavaisuus ihmistä kohtaan on kohtalaisesti periytyvä ominaisuus. Siten luottavaisuutta voidaan pysyvästi edistää valinnan avulla. Kettujen luottavaisuuden lisääntyminen näyttää parantavan pentutulosta. Pelkkä luottavaisuus ei kuitenkaan takaa hyvää turkislaatua.vo

Kasvualustaa pelloilta ja rannoilta

Lehtiartikkeli (rinnakkaistallennusluvan asianumero: 388/12 05 01 02/2021)Turpeen korvaajia etsitään nyt kiivaasti. Pelloilta korjattava ruokohelpi ja rannoilta kerättävä järviruoko voisivat sellaisia olla. Niillä tehty kurkun kasvatuskoe näytti, että alusta toimii, mutta säädettävää vielä riittää