OP Ryhmän strategiamuutos OP Kainuun henkilöstön näkökulmasta

Opinnäytetyö käsittelee OP Ryhmän strategiamuutosta ja henkilöstön osaamisvaatimuksia digitalisaation tuodessa muutoksia tulevaisuuden työskentelyyn finanssialalla. Opinnäytetyön toimeksiantajaksi valikoitui OP Kainuu, joka on yksi OP Ryhmään kuuluva aluepankki. Tavoitteena oli tutkia OP Kainuun henkilöstön kokemuksia strategian tuomista muutoksista ja löytää mahdollisia puutteita osaamisen kehittämisessä. Työn avulla pyritään tuomaan esille mahdollisia osaamisen kehittämistarpeita ja helpottamaan seuraavia suuria strategiamuutoksia ja niiden läpivientiä. Toimeksiantaja voi hyödyntää kyseistä työtä kehittämään henkilöstöään mahdollisia tulevaisuuden tuomia haasteita vastaan. Aihetta tutkittiin laatimalla sähköinen kysely henkilöstölle. Opinnäytetyön viitekehyksen muodostavat digitalisaatio, strategiamuutos ja henkilöstön osaaminen. Teoriaosuudessa käsitellään yritysstrategiaa, strategiamuutosta sekä muutosjohtamista. Näiden lisäksi käsittelyyn ovat valikoituneet digitalisaatioon liittyvät aihealueet sekä tulevaisuuden osaamisvaatimukset finanssialalla. Teoriaosuuden avulla saadaan selville, mitkä ovat juuri ne vaatimukset osaamisen kannalta, joihin yrityksen pitäisi panostaa henkilöstön kehittämisen suhteen. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, mutta avoimien kysymyksien analysointiin hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin sähköisellä strukturoidulla kyselyllä, joka lähetettiin vastattavaksi OP Kainuun henkilöstölle. Opinnäytetyön teoria pohjautuu kyselyyn valittuihin kysymyksiin, jotka on jaettu kahden eri otsikon alle: strategia ja sen muutokset sekä digitalisaatio ja osaamisvaatimukset. Tutkimustuloksien perusteella vastaajat kokivat, että uusi strategia on tuonut muutoksia työhön. Pääsääntöisesti strategian muutokset koettiin positiivisena muutoksena. OP Kainuun henkilöstön mukaan digitaalisuus muuttaa toimintaympäristöä ja moniosaamisella koettiin olevan suuri rooli tulevaisuudessa finanssialalla. Valikoiduilta vastaajilta kysyttiin erilaisista osaamisalueista tulevaisuuden työn edellyttämissä asioissa. Tiimityöskentelytaidot sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot olivat pääosin kunnossa, kuten taas digi- ja ajanhallintataidot edellyttivät jonkin verran kehittämistä. Tulokset osoittivat, että eri toimenkuvissa työskentelevät henkilöt kokivat strategian muutokset ja tulevaisuuden osaamisen haasteet eri tavalla. Jokaisessa ikäryhmässä ja eri toimenkuvissa kaivattiin perehdyttämistä syvemmin digitaitoihin, joita tarvitaan tulevaisuudessa finanssialalla.This thesis is based on OP Bank Group’s strategy changes and competencies of personnel, now that digitalization is bringing changes into work in the financial sector. The commissioner of this thesis is OP Kainuu, which is part of the OP Bank Group. The target was to study the OP Kainuu personnel perspective and to find some potential development areas. The theoretical framework consists of digitalization, strategy changes and the competence of personnel. The theory part is made up of corporate strategy, strategy changes and management of change. In addition, the theoretical background studies digitalization and the future skills requirements in the financial sector. It will help to investigate what are the competence requirements that a company should invest in. The research was executed as a quantitative study, but when analyzing the open questions, the author developed a qualitative method. The empirical part was conducted in the form of an electronic structured questionnaire sent to the OP Kainuu personnel. Its questions were based on the thesis theoretical part divided under two headlines – strategy & strategy changes and digitalization & the competence of personnel. The results revealed that the new strategy has brought changes to the respondents’ work. Changes in strategy were mainly regarded as positive. The OP Kainuu personnel experienced that digitalization changes the operating environment and multi-expertise was considered to have a great role in the future in the financial sector. The survey included questions about various areas of expertise required in future working life. Teamwork skills, interaction and communication skills are mainly in good condition, but digital and time management skills require some development. The results indicated that persons having different job descriptions experienced changes in strategy and the challenges of the future skills in a different way. Each age group and job type needed deeper orientation into digital skills that will be needed in future in the financial sector.

Detection of European Aspen (Populus tremula L.) Based on an Unmanned Aerial Vehicle Approach in Boreal Forests

European aspen (Populus tremula L.) is a keystone species for biodiversity of boreal forests.Large-diameter aspens maintain the diversity of hundreds of species, many of which are threatened in Fennoscandia. Due to a low economic value and relatively sparse and scattered occurrence of aspen in boreal forests, there is a lack of information of the spatial and temporal distribution of aspen, which hampers efficient planning and implementation of sustainable forest management practices and conservation efforts. Our objective was to assess identification of European aspen at the individual tree level in a southern boreal forest using high-resolution photogrammetric point cloud (PPC) and multispectral (MSP) orthomosaics acquired with an unmanned aerial vehicle (UAV). The structure-from-motion approach was applied to generate RGB imagery-based PPC to be used for individual tree-crown delineation. Multispectral data were collected using two UAV cameras:Parrot Sequoia and MicaSense RedEdge-M. Tree-crown outlines were obtained from watershed segmentation of PPC data and intersected with multispectral mosaics to extract and calculate spectral metrics for individual trees. We assessed the role of spectral data features extracted from PPC and multispectral mosaics and a combination of it, using a machine learning classifier—Support Vector Machine (SVM) to perform two different classifications: discrimination of aspen from the other species combined into one class and classification of all four species (aspen, birch, pine, spruce) simultaneously. In the first scenario, the highest classification accuracy of 84% (F1-score) for aspen and overall accuracy of 90.1% was achieved using only RGB features from PPC, whereas in the second scenario, the highest classification accuracy of 86 % (F1-score) for aspen and overall accuracy of 83.3% was achieved using the combination of RGB and MSP features. The proposed method provides a new possibility for the rapid assessment of aspen occurrence to enable more efficient forest management as well as contribute to biodiversity monitoring and conservation efforts in boreal forests.peerReviewe

Impact of Machine Learning Assistance on the Quality of Life Prediction for Breast Cancer Patients

Proper and well-timed interventions may improve breast cancer patient adaptation, resilience and quality of life (QoL) during treatment process and time after disease. The challenge is to identify those patients who would benefit most from a particular intervention. The aim of this study was to measure whether the machine learning prediction incorporated in the clinical decision support system (CDSS) improves clinicians' performance to predict patients' QoL during treatment process. We conducted an experimental setup in which six clinicians used CDSS and predicted QoL for 60 breast cancer patients. Each patient was evaluated both with and without the aid of machine learning prediction. The clinicians were also open-ended interviewed to investigate the usage and perceived benefits of CDSS with the machine learning prediction aid. Clinicians' performance to evaluate the patients' QoL was higher with the aid of machine learning predictions than without the aid. AUROC of clinicians was .777 (95% CI .691 - .857) with the aid and .755 (95% CI .664 - .840) without the aid. When the machine learning model's prediction was correct, the average accuracy (ACC) of the clinicians was .788 (95% CI .739 - .838) with the aid and .717 (95% CI .636 - .798) without the aid.Peer reviewe

Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? : Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta

Tämän selvityksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI-toiminta) sekä kuvata järjestöjen ja STEA-rahoituksen roolia TKI-toiminnassa. Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Suuri osa toiminnasta on erilaista auttamista, tukea, neuvontaa, koulutusta tai vapaaehtoistoimintaa, jonka kustannuksista osa katetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Selvityksessä käytetty aineisto koostui kahdesta keskeisestä aineistosta. Ensimmäisen muodostavat 21 tapaustutkimukseen valittua STEA-avustusta saanutta kohdetta ja hanketta sote-järjestöissä. Näiden tapausten osalta tehtiin analyysi kirjalliseen aineistoon, jossa oli järjestöjen toimittamia hakemuksia, väli- ja loppuraportteja, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksiä sekä STEAn laatimat palautteet. Toisen osan aineistosta muodostaa kysely, joka lähetettiin 1 863 järjestölle, jotka olivat hakeneet STEA-avustusta vuodelle 2020. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 20,67 %. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen TKI-toiminta painottuu kehittämistoimintaan, ja sitä voidaan luonnehtia tietoisuus- tai toimintalähtöiseksi. Tietoisuuslähtöisen toiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä, kun taas toimintalähtöisen toiminnan tavoitteena on saada aikaa muutos toimintatavoissa. Selvityksen lopuksi esitetään kehittämissuosituksia järjestöille, STM:lle ja STEAlle sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan laajemmin

Metsärahastot : Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa

Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana metsärahastot ovat tulleet Suomen metsäkiinteistömarkkinoille kokonaan uusina toimijoina. Tähän niitä ovat kannustaneet kansainväliset esimerkit, alhaiset korot ja metsäteollisuusyhtiöiden (UPM ja Metsä Group) toteuttamat metsäkiinteistöjen mittavat myynnit. Viime aikoina on esitetty huoli, että tavalliset yksityismetsänomistajat eivät erityisesti heikomman verotusasemansa vuoksi pystyisi kilpailemaan metsäkiinteistöjen ostoissa rahastojen ja muiden ammattimaisten sijoittajien kanssa. Tällaisten argumenttien pätevyyttä on ollut vaikea arvioida, koska Suomessa toimivien metsärahastojen metsänomistuksista, oikeudellisista rakenteista, verotusasemasta ja toiminnasta ei ole ollut olemassa kattavaa tutkimustietoa. Myöskään metsärahastot sisältävää kokonaisvaltaista vertailua erilaisten metsänomistusmuotojen verokohtelusta ja sen eroista ei ole ollut saatavilla. Tämä tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet metsänomistustaan Suomessa, millaisten rakenteiden kautta ne toimivat ja miltä osin niiden kilpailuasema ja toimintatavat erityisesti verotuksen osalta poikkeavat tavanomaisista yksityismetsänomistajista ja muista alan perinteisistä toimijoista. Analyysi kattaa sekä Suomeen että ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot ja niiden mahdolliset väliyhtiöt. Vertailu keskittyy tuloverotukseen, mutta tutkimuksessa on huomioitu myös perintö- ja lahjaverotuksen sekä varainsiirtoverotuksen keskeisimmät piirteet eri metsänomistusmuotojen kannalta. Näistä varsinkin perintö- ja lahjaverotuksella mahdollisine sukupolvenvaihdoshuojennuksineen voi olla merkittäväkin vaikutus eri toimijoiden väliseen kilpailutilanteeseen metsäkiinteistömarkkinoilla. Etenkin puustoisilla kohteilla ja suurehkoilla metsätiloilla perintöverot ilman sukupolvenvaihdoshuojennuksia voivat nousta niin suuriksi, että ne kannustavat omistajia luopumaan metsistään esimerkiksi likviditeettirajoitteiden takia. Tarkastelua tehdään paitsi yleisesti, verojärjestelmien tasolla, myös tapaustutkimusten kautta ottaen huomioon rajat ylittävien järjestelyjen vaikutukset Suomen valtion verotuloihin. Tapaustutkimusten kohteiksi on valittu metsänomistusten suuruuden perusteella merkittäviksi katsottuja ulkomaisia toimijoita. Tulosten mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa, joiden omistamien metsien pinta-ala on yhteensä noin 560 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Noin puolet tästä on ulkomaisten rahastojen ja sijoittajien hallussa. Kotimaisten metsärahastojen oikeudelliset rakenteet ovat keskenään varsin samankaltaisia: pääosa on erikoissijoitusrahastoja mutta osa hyödyntää tavanomaisia kommandiittiyhtiörakenteita ja osa myös yhteismetsärakenteita. Ulkomaille rekisteröityjen metsää omistavien rahastojen ja sijoitusten oikeudelliset rakenteet sen sijaan ovat moninaisia, ja niiden verotukseen vaikuttavat Suomen kansallisen lainsäädännön ohella mm. rahaston ja sen osuudenomistajan sijaintivaltion verolainsäädäntö sekä valtioiden väliset verosopimukset. Lisäksi ulkomaille rekisteröityjen rahastojen kohdalla niiden verokohtelua koskevassa tarkastelussa on otettava huomioon mahdollinen rajat ylittävä voitonsiirto. Metsärahastojen verotuksellisen aseman kartoittamiseksi tutkimuksessa esitetään kattava vertailu erilaisten metsänomistusmuotojen tuloverokohtelusta. Vertailu osoittaa, että luonnollisen henkilön suora metsänomistus on puhtaasti kotimaisissa tilanteissa ja muihin kotimaisiin omistusrakenteisiin verrattuna edullinen tapa omistaa metsää silloin, kun käytettävissä on metsävähennyspohjaa (TVL 55 §). Metsävähennysoikeudella on yleensäkin keskeinen merkitys puun myyntitulojen verokohtelun ja siinä eri omistusmuotojen keskinäisen edullisuuden kannalta. Myös yhteismetsän kautta tapahtuva omistaminen on luonnolliselle henkilölle edullista silloin, kun käytettävissä on metsävähennys. Tuloverojärjestelmän kannalta yhteismetsä on järjestely, jota ei ole käytettävissä muunlaisessa sijoitustoiminnassa. Yhteismetsien verotuksellisena erityispiirteenä on niiden kautta saatavien metsätulojen yhdenkertainen verotus varsin matalalla 26,5 %:n verokannalla. Koska osakeyhtiöllä ei ole metsävähennysoikeutta, osakeyhtiön käyttäminen metsäsijoituksissa ei ole luonnolliselle henkilölle yhtä edullista kuin muunlaisessa sijoitustoiminnassa, esimerkiksi asuntosijoittamisessa. Metsän omistaminen osakeyhtiön kautta voi kuitenkin olla edullista tuloverotuksessa verrattuna luonnollisen henkilön suoraan omistukseen silloin, kun luonnollinen henkilö ei voi tehdä metsävähennystä. Tosin osakeyhtiön verotukselliseen edullisuuteen vaikuttaa myös se, miten osakkeenomistajan yhtiöltä saamaa osinkoa kussakin yksittäistapauksessa verotetaan. Luonnollisella henkilöllä tähän vaikuttaa erityisesti listaamattoman osakeyhtiön nettovarallisuus ja siten osakkeenomistajan mahdollisuus nostaa huojennettuja osinkoja. Mikäli yhtiöllä on paljon nettovarallisuutta, osingon verokohtelu muodostuu merkittävästi edullisemmaksi verrattuna tilanteeseen, jossa yhtiön nettovarallisuus on pieni. Myös perintö- ja lahjaverotus voi kannustaa sijoitusvarallisuuden omistamiseen osakeyhtiön kautta yritystoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennusten takia. Metsänomistusmuotojen välinen vertailu osoittaa myös, että kansainvälisissä tilanteissa Suomesta saadut metsätulot voivat jäädä kokonaan Suomen verotusvallan ulkopuolelle. Näin on esimerkiksi silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia, tai kun Suomessa veronalaista metsätuloa siirretään rahastokonsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisten korkomenojen muodossa. Tätä raporttia kirjoitettaessa eduskunnan käsiteltävänä on tuloverolain muutosesitys (uusi TVL 10 §:n 10 a kohta), joka poistaisi Suomen omasta lainsäädännöstä johtuvia esteitä verottaa rajoitetusti verovelvollisen henkilön Suomessa välillisesti omistamista kiinteistöistä saatuja luovutusvoittoja. Muutosehdotus vaikuttaisi toteutuessaan eräiden verosopimusten luovutusvoittoa koskeviin määräyksiin siten, että ne mahdollistaisivat jatkossa välillisesti omistettujen kiinteistöjen luovutusvoittojen verotuksen Suomessa. Tämä muutos ei kuitenkaan vaikuttaisi esimerkiksi tilanteisiin, joissa sovelletaan metsärahastojen kannalta keskeisintä Luxemburgin verosopimusta, eikä sillä ole vaikutusta metsäomaisuudesta saatavien juoksevien tulojen verotukseen. Juoksevia tuloja saadaan ennen muuta puunmyynneistä. Kansainvälisten metsärahastojen ja -sijoitusyhtiöiden rakenteisiin ja verojärjestelyihin paneutuvat tapaustutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että Suomella ei aina ole mahdollisuutta verottaa metsästä saatuja tuloja ja luovutusvoittoja rajat ylittävissä tilanteissa. Tapaustutkimukset osoittavat, että ulkomaisten rahastojen ja muiden ammattimaisten sijoittajien omistus suomalaisissa metsäkiinteistöissä on usein osakeyhtiömuotoista ja erilaiset konsernin sisäiset lainajärjestelyt ovat hyvin yleisiä. Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja on siirretty ulkomaille suomalaisyhtiön verotettavaa tulosta ja siten yhteisöveron määrää pienentävinä korkomenoina. Tällöin syntyy tilanteita, joissa suomalainen metsäkiinteistöjä omistava osakeyhtiö ei maksa Suomeen lainkaan yhteisöveroa, ja metsätulot jäävät sen seurauksena Suomessa kokonaan verottamatta. Isossa osassa tutkituista tapauksista korkomenot on saatu vähennettyä suomalaisyhtiön verotuksessa nykyisten korkovähennysrajoitusten puitteissa. Yhdessä tutkitussa tapauksessa voitonsiirrossa on puolestaan hyödynnetty yhteismetsärakennetta, mikä voi johtua siitä, että yhteismetsien korkomenojen vähennyskelpoisuutta ei ole rajattu samalla tavalla kuin esimerkiksi osakeyhtiöiden korkomenojen vähennysoikeutta. Joissakin tapauksissa myös metsäomaisuuden hallintokulut vaikuttavat erittäin suurilta. Metsänomistusmuotojen verokohtelua koskevassa vertailussa on tarkasteltu myös perintö- ja lahjaverotukseen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelun perusteella sukupolvenvaihdoshuojennus ja siihen liittyvät omaisuuden arvostuskäytännöt tarkoittavat merkittäviä verohelpotuksia maa- ja metsätilan tai metsää omistavan yrityksen toimintaa jatkavalle perilliselle. Maa- ja metsätilan osalta huojennus on mahdollista saada vähäisellä viljelyssä olevalla peltopinta-alalla, mikä laajentaa hieman sitä metsänomistajajoukkoa, joka on huojennukseen oikeutettu. Sukupolvenvaihdoshuojennuksesta voivat hyötyä myös osakeyhtiön tai henkilöyhtiön toiminnan jatkajat, mikäli yhtiö omistaa voittovaroillaan hankittua metsäomaisuutta. Varainsiirtoveroa luonnolliset henkilöt, yhteismetsät, osakeyhtiöt ja rahastot maksavat normaalin asteikon mukaan ostaessaan metsäkiinteistöjä suoraan omistukseensa. Metsätilan luovutus perintönä, lahjana tai testamentilla ei velvoita erikseen maksamaan varainsiirtoveroa. Myös osana sukupolvenvaihdosta saatu metsäomaisuus on vapautettu varainsiirtoverosta, jos maatilatalouden harjoittajalle on myönnetty korkotukilaina kiinteistön hankintaan. Varainsiirtoveron verokanta riippuu siitä, onko luovutuksen kohteena metsäkiinteistö tai yhteismetsäosuus vai metsää omistavan osakeyhtiön osakkeita vai metsärahaston osuuksia. Metsäkiinteistöstä ja yhteismetsäosuuksista maksetaan varainsiirtoveroa 4 %:n verokannalla. Metsää omistavien osakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta maksettava varainsiirtovero (2 %) on alhaisempi kuin metsäkiinteistöstä maksettava varainsiirtovero. Suomessa toimivista kotimaisista metsärahasto-osuuksista ostaja ei ole velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa. Metsärahastojen metsien käsittelytavoista ei ole olemassa tutkimustietoa. Asiaa voidaan arvioida lähinnä metsäsertifiointien ja taksonomianmukaisuuden perusteella. Monet metsärahastot ja sijoittajat ovat pyrkineet saamaan metsilleen tavanomaisen PEFC-metsäsertifioinnin lisäksi ekologisilta vaatimuksiltaan tiukemman FSC-sertifikaatin. Lisäksi suurin osa kotimaisista metsärahastoista on EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen artiklan 9 mukaisia rahoitustuotteita, toisin sanoen niiden tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen. Sen sijaan ulkomaisten metsärahastojen ja sijoittajien harjoittamasta metsänkäsittelystä on saatavilla hyvin niukasti tietoa. Tämänkin takia metsärahastojen vaikutusta puuntarjontaan tai Suomen ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen ei ole mahdollista arvioida. Metsään sijoittavien ja yleisölle avoimien erikoissijoitusrahastojen tulisi kertoa nykyistä selvästi tarkemmin, millä tavalla ne määrittävät metsiensä arvon. Nykyistä käytäntöä voidaan pitää sijoittajasuojan näkökulmasta osin hyvin puutteellisena. Sama koskee tapaa, jolla metsärahastot ilmoittavat täyttävänsä EU:n kestävän rahoituksen (taksonomian) vaativimmat luokitukset. Raportin johtopäätöksenä voidaan todeta metsärahastojen merkityksen kasvaneen selvästi Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla. Erityisesti kansainväliset metsärahastot ja muut usean valtion alueelle ulottuvat sijoitusrakenteet voivat tietyissä tilanteissa saavuttaa Suomessa merkittäviäkin veroetuja. Tästä syystä metsärahastot ja ylipäänsä kansainväliset ulottuvuudet on syytä ottaa aiempaa laajemmin huomioon arvioitaessa metsätulojen ja muiden kiinteistötulojen verottamista koskevan verolainsäädännön kehittämistarpeita. Raportin johtopäätöksissä ja suosituksissa tuodaan esiin lainsäädännöllistä keinovalikoimaa ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen verotusvaltaa voidaan vahvistaa ja puuttua havaittuihin veropohjan aukkoihin.202

Coping of persons with disabilities and migrant origin populations in serious disruptions and emergencies : Emergency action plans supporting preparedness

Operating models that support the coping of people with disabilities and immigrants in serious disruptions and emergency conditions has been developed in Building the Future based on COVID-19 Experiences project. Emergency action plans in this publication contain concrete tasks, operating methods and suggestions for supporting coping and developing preparedness. Co-creaton methods and research data on the effects of the coronavirus epidemic on the lives and services of people with disabilities and migrant origin populations has been utilised. The publication is aimed at people responsible for preparedness and emergency planning in cooperation areas, wellbeing service counties and municipalities, as well as social work, health and communication professionals in their different operating environments. This publication has been produced in Building the Future based on Covid-19 Experiences project, funded by the European Social Fund (ESF) in 2021 2023. The project was carried out jointly by the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities, the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) and the Association of Finnish Municipalities and wellbeing services company Hyvil Oy

Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa kehitetyt toimintamallit tukevat vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän julkaisun varautumista tukevat toimintakortit sisältävät konkreettisia tehtäviä, toimintatapoja ja ehdotuksia, jotka tukevat hyvinvointialueiden ja kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Toimintakorttien kehittämistyössä on hyödynnetty tutkimustietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin sekä yhteiskehittämisen menetelmiä. Julkaisu on suunnattu varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaaville henkilöille yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaisille eri toimintaympäristöissään. Julkaisu on tuotettu Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta hankkeessa, jonka rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) vuosina 2021 2023. Hanketta toteutettiin Kehitysvammaliitto ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kuntaliiton sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyönä

Åtgärder för att personer med funktionsnedsättning och invandrare ska klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden : Handlingskort som stöder förberedelser

Verksamhetsmodeller som stöder personer med funktionsnedsättning och invandrare att klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden har utvecklats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19. Handlingskorten i denna publikation innehåller konkreta uppgifter, strategier och förslag för att stöda förmågan att klara sig och för att utveckla beredskapen. Forskningsdata om coronaepidemins inverkan på livet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning och invandrare har utnyttjats i arbetet med att utveckla handlingskorten. Publikationen har utarbetats med hjälp av metoder för gemensam utveckling. Publikationen vänder sig till personer som ansvarar för beredskap och beredskap inom samverkansområden, välfärdsområden och kommuner samt till yrkesverksamma inom socialarbete, hälsovård och kommunikation i deras olika verksamhetsmiljöer. Denna publikation har producerats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19, som finansierades av Europeiska socialfonden (ESF) 2021 2023. Projektet förverkligades av Kehitysvammaliitto ry, Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Finlands Kommunförbund samt Välfärdsområdesbolaget Hyvil Oy

High baseline Tie1 level predicts poor survival in metastatic breast cancer

BackgroundAngiopoietin growth factors (Angs) regulate angiogenesis and lymphangiogenesis by binding to the endothelial Tie2 receptor. Ang2 expression is elevated in tissue hypoxia and inflammation, which also induce cleavage of the extracellular domain of the orphan Tie1 receptor. Here we have examined if the concentrations of Ang2 and the soluble extracellular domain of Tie1 in patient plasma are associated with the prognosis of patients with metastatic breast cancer.MethodsPlasma Tie1 and Ang2 levels were measured in metastatic breast cancer patients treated in a phase II trial with a taxane-bevacizumab combination chemotherapy in the first-line treatment setting. They were analyzed before treatment, after 6weeks and 6months of treatment, and at the final study visit. Using the median concentrations as cutoffs, Tie1 and Ang2 data were dichotomized into low and high concentration groups. Additionally, we analyzed Tie1 concentrations in plasma from 10 healthy women participating in a breast cancer primary prevention study.ResultsPlasma samples were available from 58 (89%) of the 65 patients treated in the trial. The baseline Tie1 levels of the healthy controls were significantly lower than those of the metastatic patients (p<0.001). The overall survival of the patients with a high baseline Tie1 level was significantly shorter (multivariate HR 3.07, 95% CI 1.39-6.79, p=0.005). Additionally, the progression-free survival was shorter for patients with a high baseline Tie1 level (multivariate HR 3.78, 95% CI 1.57-9.09, p=0.003). In contrast, the baseline Ang2 levels had no prognostic impact in a multivariate Cox proportional hazard regression analysis. The combined analysis of baseline Tie1 and Ang2 levels revealed that patients with both high Tie1 and high Ang2 baseline levels had a significantly shorter overall survival than the patients with low baseline levels of both markers (multivariate HR for overall survival 4.32, 95% CI 1.44-12.94, p=0.009).ConclusionsThis is the first study to demonstrate the prognostic value of baseline Tie1 plasma concentration in patients with metastatic breast cancer. Combined with the results of the Ang2 analyses, the patients with both high Tie1 and Ang2 levels before treatment had the poorest survival.Trial registrationClinicaltrials.gov: NCT00979641, registration date 19-DEC-2008. The regional Ethics Committee: R08142M, registration date 18-NOV-2008

High baseline Tie1 level predicts poor survival in metastatic breast cancer

BackgroundAngiopoietin growth factors (Angs) regulate angiogenesis and lymphangiogenesis by binding to the endothelial Tie2 receptor. Ang2 expression is elevated in tissue hypoxia and inflammation, which also induce cleavage of the extracellular domain of the orphan Tie1 receptor. Here we have examined if the concentrations of Ang2 and the soluble extracellular domain of Tie1 in patient plasma are associated with the prognosis of patients with metastatic breast cancer.MethodsPlasma Tie1 and Ang2 levels were measured in metastatic breast cancer patients treated in a phase II trial with a taxane-bevacizumab combination chemotherapy in the first-line treatment setting. They were analyzed before treatment, after 6weeks and 6months of treatment, and at the final study visit. Using the median concentrations as cutoffs, Tie1 and Ang2 data were dichotomized into low and high concentration groups. Additionally, we analyzed Tie1 concentrations in plasma from 10 healthy women participating in a breast cancer primary prevention study.ResultsPlasma samples were available from 58 (89%) of the 65 patients treated in the trial. The baseline Tie1 levels of the healthy controls were significantly lower than those of the metastatic patients (pPeer reviewe