Oceanographic monitoring in Hornsund fjord, Svalbard

Several climate-driven processes take place in the Arctic fjords. These include ice–ocean interactions, biodiversity and ocean circulation pattern changes, and coastal erosion phenomena. Conducting long-term oceanographic monitoring in the Arctic fjords is, therefore, essential for better understanding and predicting global environmental shifts. Here we address this issue by introducing a new hydrographic dataset from Hornsund, a fjord located in the southwestern part of the Svalbard archipelago. Hydrographic properties have been monitored with vertical temperature, salinity and depth profiles in several locations across the Hornsund fjord from 2015 to 2023. From 2016 onward, dissolved oxygen and turbidity data are available for the majority of casts. The dataset contributes to the so far infrequent observations, especially in spring and autumn, and extends the observations, typically concentrated in the central fjord, to the areas adjacent to the tidewater glaciers. Because sediment discharge from glaciers and land is an inseparable part of the glacier–ocean interactions, the suspended sediment concentration in the water column and the daily sedimentation rate adjacent to the tidewater glaciers are monitored with regular water sampling and bottom-moored sediment traps. Here we present the planning and execution of the monitoring campaign from the collection of the data to the postprocessing methods. All datasets are publicly available in the repositories referred to in the “Data availability” section of this paper.</p

Variation in the use of renal replacement therapy in patients with septic shock : a substudy of the prospective multicenter observational FINNAKI study

Peer reviewe

Ihomelanooman onkologinen hoito päivittyi

Suomen Melanoomaryhmä ry päivitti suosituksensa ihomelanooman onkologisesta hoidosta. Vuoden kestävää liitännäislääkehoitoa PD-1-vasta-aineella eli immuuniaktivaation vapauttajalla (nivolumabi tai pembrolitsumabi) tai dabrafenibilla ja trametinibilla harkitaan leikatuille, levinneisyysasteen IIIB-IV melanoomapotilaille melanooman uusiutumisriskin pienentämiseksi. Päätös liitännäishoidosta tehdään yhdessä potilaan kanssa hyödyt ja haitat huomioiden. Levinneen melanooman ensilinjan hoitovaihtoehtona ovat PD-1-vasta-aineet, joiden lisäksi BRAFV600-mutaatiopositiivisille potilaille soveltuvat hoidot BRAF:n ja MEK:n estäjillä. Immunologista yhdistelmähoitoa CTLA-4- ja PD-1-vasta-aineilla (ipilimumabi ja nivolumabi) harkitaan huonoennusteisille hyväkuntoisille potilaille. Muita edenneen melanooman lääkehoitovaihtoehtoja ovat onkolyyttinen virushoito (TVEC) pinnallisen metastasoinnin ja isoloitu raajaperfuusio- eli ILP-hoito raajaan rajoittuvan metastasoinnin yhteydessä sekä solunsalpaajahoidot. Nopeasti kehittyvän hoidon vuoksi melanoomapotilaat pyritään rekrytoimaan kliinisiin hoitotutkimuksiin aina kun se on mahdollista

An assessment of ten ocean reanalyses in the polar regions

Global and regional ocean and sea ice reanalysis products (ORAs) are increasingly used in polar research, but their quality remains to be systematically assessed. To address this, the Polar ORA Intercomparison Project (Polar ORA-IP) has been established following on from the ORA-IP project. Several aspects of ten selected ORAs in the Arctic and Antarctic were addressed by concentrating on comparing their mean states in terms of snow, sea ice, ocean transports and hydrography. Most polar diagnostics were carried out for the first time in such an extensive set of ORAs. For the multi-ORA mean state, we found that deviations from observations were typically smaller than individual ORA anomalies, often attributed to offsetting biases of individual ORAs. The ORA ensemble mean therefore appears to be a useful product and while knowing its main deficiencies and recognising its restrictions, it can be used to gain useful information on the physical state of the polar marine environment.Peer reviewe

The outer membrane protease PgtE of Salmonella enterica interferes with the alternative complement pathway by cleaving factors B and H

Peer reviewe

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Elektronisten pelien vaikutukset nuoren mielenterveyteen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pelaamisen negatiivisia yhteyksiä nuorten mielenterveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda nuorille, nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vanhemmille ja kaikille asiasta kiinnostuneille tietoa pelaamisen haittavaikutuksista ja riskeistä. Työhön sisältyy myös toiminnallinen osa, joka on saamamme tiedon kokoava posteri. Posterin ajatuksena on herättää nuoria miettimään pelaamiseen käyttämäänsä aikaa. Tässä opinnäytetyössä käytetty menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisesta eli laadullisesta näkökulmasta. Pyrkimyksemme on koota tietoa tehdyistä tutkimuksista ja saada uusia näkökulmia sekä syvempää ymmärrystä aiheeseen. Pelaaminen on nuorten keskuudessa yleinen tapa viettää aikaa. Lähes kaikki nuoret pelaavat joskus ja suurin osa nuorista pelaa säännöllisesti. Nuoret käyttävät pelaamiseen aikaa keskimäärin 7 tuntia viikossa. Runsas pelaaminen voi häiritä pelaajan vuorokausirytmiä, koulunkäyntiä, muita harrastuksia ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näiden kaikkien tiedetään olevan yhteydessä nuorten mielenterveyteen. Ongelmapelaamisen vaikuttavat monet tekijät ja sen on todettu olevan yhteydessä mm. masennukseen, ahdistukseen, univaikeuksiin, sosiaalisiin ongelmiin, käytöshäiriöihin ja riippuvaisuuteen. Väkivaltaisten pelien on todettu vaikuttavan nuorten aggressiiviseen käyttäytymiseen. Etenkin nuorilla, joilla on ennestään mielenterveydellisiä ongelmia.The purpose of this thesis was to examine negative effects of playing to mental health of young people. The aim was to bring information about the gaming, negative effects and risks for young people, people who are working with young people, parents and all the people who are interested on this issue. Thesis included also functional part, which collected all gathered information and it’s called a poster. Poster’s idea is to arouse adolescents to think about the time what they are using to play games. Used method was a theoretical-conceptual review of the literature. Thesis was done as a quali-tative point of view. Our aim was to gather information from the studies previously carried out, and to get new perspectives and a deeper understanding of the topic. Playing is to adolescents a common way to spend time. Almost all adolescents are playing sometimes and the most of them are playing regularly. Adolescents are using for playing time for an average of 7 hours a week. A lot of playing adolescent has found problems with circadian rhythm, school, hobbies and taking care of their wellbeing. Leading factors to problem playing have been found to be associated with depression, anxiety, sleeping difficulties, social problems, behavioural disorders and dependence. Violent games have been found to affect aggressive behaviour in adolescents, especially young with pre-existing mental health problems

Saksankielisen kirjallisuuden uudelleen-suomennokset ja niitä edeltäneet ensikäännökset kirja-arvosteluissa. Käännösten näkyvyys ja vastaanotto

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, mitä kaunokirjallisia teoksia saksan kielestä on suomennettu useampaan kertaan ja analysoida niiden vastaanottoa kirjallisuusarvosteluissa. Analyysissä tutkitaan ensisijaisesti kääntäjän ja käännöksen näkyvyyttä sekä sitä, miten teoksen luonne käännöksenä tulee arvosteluissa esiin. Uudelleenkäännökset ja niitä edeltäneet ensikäännökset poimittiin Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannasta, jonka jälkeen hakutuloksia täydennettiin tutkimuskirjallisuuden avulla. Syntynyttä ensi- ja uudelleenkäännösten luetteloa taustoitettiin kuvaamalla saksasta suomennetun kirjallisuuden historiaa ja osuutta koko suomennostoiminnasta 1800-luvulta 1990-luvun lopulle. Teoreettisena taustoituksena toimii ensinnäkin uudelleenkääntämisen tutkimushistorian esittely. Pääpaino on uudelleensuomennoksia tutkineiden Paloposken ja Koskisen (2003, 2010a) artikkeleissa. Niin tutkielman tulokset kuin uusimmat tutkimuksetkin osoittavat, etteivät uudelleenkäännökset ole lainkaan niin selväpiirteinen ja -rajainen ilmiö, kuin usein esitetään. Tutkielmassa pohditaan myös vastaanoton eri muotoja, kuvataan kirjallisuus- ja käännöskritiikin piirteitä sekä esitellään Gullinin (2002) käännöskritiikin luokittelumalli, jota sovelletaan kirjallisuusarvostelujen analyysissa. Tutkielman aineisto koostuu kokoamani ensi- ja uudelleensuomennoslistan teosten arvosteluista. Se käsittää seitsemän sanomalehden ja kolmen kirjallisuuslehden arvostelut, joista 16 on kirjoitettu uudelleenkäännöksestä ja 14 ensikäännöksestä. Aineistosta kävi ilmi, että uudelleenkäännösten arvosteluissa kääntäjä ja käännös ovat näkyvämmin esillä, käännöskritiikki on niissä laajempaa ja konkreettisempaa ja myös teoksen luonne uudelleenkäännöksenä otetaan yleensä huomioon. Ensikäännösten arvosteluissa taas teoksen sisältö ja tulkinta ovat tärkeimpiä osa-alueita ja käännöksen arvioiminen kuitataan parilla sanalla. Arvostelujen vertailu osoitti myös sen, ettei kirjallisuuslehtien käännöskritiikki ole aina perusteellisempaa ja syvällisempää kuin sanomalehdissä harjoitettu kritiikki. Asiasanat:uudelleenkääntäminen, uudelleenkäännös, vastaanotto, käännöskritiikki, suomennoshistori