An integrated assessment approach to optimal forest bioenergy production for young Scots pine stands

Background Bioenergy is re-shaping opportunities and imperatives of forest management. This study demonstrates, through a case study in Scots pine (Pinus sylvestris L.), how forest bioenergy policies affect stand management strategies. Methods Optimization studies were examined for 15 Scots pine stands of different initial stand densities, site types, and temperature sum regions in Finland. Stand development was modelled using the PipeQual stand simulator coupled with the simulation-optimization tool OptiFor Bioenergy to assess three forest bioenergy policies on energy wood harvest from early thinnings. Results The optimal solutions maximizing bare land value indicate that conventional forest management regimes remain optimal for sparse stands. Energy harvests occurred only when profitable, led to lower financial returns. A forest bioenergy policy which included compulsory energy wood harvesting was optimal for denser stands. At a higher interest rate (4 %), increasing energy wood price postponed energy wood harvesting. In addition, our results show that early thinning somewhat reduced wood quality for stands in fertile sites. For less fertile sites, the changes were insignificant. Conclusions A constraint of profitable energy wood harvest is not rational. It is optimal to carry out the first thinning with a flexible forest bioenergy policy depending on stand density.Peer reviewe

Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan kokous 2/2019

Pöytäkirjaluonnos 16.8.2019. Hyväksytään 5.11.2019

Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan kokous 1/2020

Pöytäkirja 27.3.2020. Hyväksytty 8.9.202

Elämäntilanteen yhteys psyykkiseen kuormitukseen nuorilla aikuisilla

Johdanto Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten terveydellisen ja sosiodemografisen elämäntilanteen yhteyttä ajankohtaiseen psyykkiseen kuormitukseen. Terveydellisen elämäntilanteen osalta tarkastelimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, tyytyväisyyttä parisuhteeseen sekä alkoholin haitallista käyttöä. Sosiodemografisista tekijöistä tarkastelukohteinamme olivat sukupuoli, koulutustaso, työttömyys sekä asuinpaikan koko. Psyykkistä kuormitusta mitattiin GHQ-12 -kyselyllä. Aineisto ja menetelmät Aineistonamme oli kansallinen kaksosten ja heidän perheidensä terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä kartoittava pitkittäinen syntymäkohorttitutkimus (FinnTwin16), joka käsittää vuosina 1975-1979 syntyneet suomalaiset kaksoset. Tässä tutkimuksessa keskityimme FinnTwin16 -tutkimusaineiston osaan, joka kerättin kyselylomakkeella kaksosten ollessa 22-27 vuoden iässä. Kyselylomakkeen osista keskityimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, parisuhteessa koettua tyytyväisyyttä, alkoholin haitallista käyttöä, työttömyyttä, koulutustasoa ja asuinpaikan kokoa käsitteleviin osiin. Tulokset Havaitsimme, että hyvä koettu terveys, elämäntyytyväisyys ja tyytyväisyys parisuhteeseen olivat kaikki käänteisesti yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen sekä miehillä että naisilla. Alkoholin haitallinen käyttö puolestaan oli suoraan yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen kaikilla tutkittavilla. Havaitsimme myös, että naisilla psyykkinen kuormitus oli yleisesti ottaen suurempaa kuin miehillä. Työttömyys puolestaan oli yhteydessä suurempaan psyykkiseen kuormitukseen ainoastaan miehillä. Koulutustasolla ja asuinpaikan koolla emme tässä tutkimuksessa havainneet yhteyttä psyykkiseen kuormitukseen. Pohdinta Tässä tutkimuksessa teimme analyysit muuttujakohtaisesti ja poikkileikkausasetelmassa. Jatkossa useamman muuttujan käsittävät analyysit tai psyykkisen kuormituksen tarkastelu demografisesti vakioiduin osajoukoin olisi tärkeää ilmiöiden tarkempien ajallisten yhteyksien ymmärtämiseksi

Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle

Yksi osio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon suositusten kehittämiseksi vuonna 2005 perustetuista konsortiosta käsitteli harvennusmalleja ja kiertoaikoja. Tämä työ johti uusiin Hyvän Metsähoidon Suosituksiin, jotka julkaistiin 2006 (Metsätalouden kehittämiskeskus, Tapio 2006). Samassa yhteydessä Maa- ja metsätalousministeriö muutti myös metsäasetusta siten, että muun muassa kiertoaikoja koskevia rajoituksia lievennettiin (MMMA 528/2006). Suosituksia ja asetuksen muutosta koskevaan taustatyöhön pyydettiin mukaan metsäekonomisen tutkimuksen edustajia. Yhteistyö konkretisoitui taloudellisiksi laskelmiksi, joiden avulla pyrittiin hahmottamaan optimaalisia harvennuksia ja kiertoaikoja männylle ja kuuselle. Oheisessa raportissa kuvataan miten tämä laskentatyö tehtiin vuonna 2005 ja mitkä olivat keskeisimmät taloudellisesti optimaalisia taimimääriä, harvennuksia ja kiertoaikoja koskevat tulokset.vo

Yhteismetsien puukaupallinen toiminta Suomessa

Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan yhteismetsät myyvät puuta hyvin säännöllisesti: yhteismetsistä 70 prosenttia oli tehnyt kerran tai useammin puukauppoja vuodessa 2000-luvulla

Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan kokous 1/2018, pöytäkirja 15.3.2018

201