Adopting Product Modularity in House Building to Support Mass Customisation

Product modularity is a concept that can contribute to the improvement of product quality and production efficiency in house-building. However, there is a lack of consensus in the literature on the concepts that define product modularity. Furthermore, little attention has been given to the differences between building construction and manufacturing, for which product modularity was originally developed. This research aims to address that gap by adapting the conceptualization of product modularity so that it can effectively be used in the house-building industry. The methodological approach adopted in this study was Design Science Research, and two empirical studies were carried out on construction companies based in Brazil and in the U.K. Those studies are used to illustrate the applicability and utility of the proposed concepts and tools. Research findings indicate that the adoption of product modularity concepts results in benefits to both traditional construction technologies and prefabricated building systems

Veri- ja imusuonimerkkiaineiden rooli kielisyöpäpotilaiden ennusteessa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Kielisyöpä (TSCC) on yksi yleisimmistä pään ja kaulan alueen syövistä, ja noin puolet siihen sairastuneista kuolee viiden vuoden sisällä diagnoosin saamisesta. Imusolmukkeisiin leviäminen on kielisyövän kohdalla yksi tärkeimmistä ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä ja se on kielisyövässä yleisin kuolemaan johtava syy. Koska kieli on elimenä pääasiassa lihasta ja siinä on luontaisesti runsaasti imusuonia, voi kasvaimen angiogeneesillä ja lymfangiogeneesillä olla merkittävä rooli syövän kehittymisessä ja leviämisessä. Kielisyöpäpotilaiden yksilöllisen ennusteen ja hoidon suunnittelun kannalta hyödyllisiä merkkiaineita ja luokittelumenetelmiä on kuitenkin vähän. Tutkimuksemme keskittyi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin selvittämään, voidaanko veri- ja imusuonimerkkiaineita hyödyntää kielisyöpäpotilaiden ennusteen arvioinnissa. Katsauksemme löysi kolmesta sähköisestä tietokannasta ja yhdestä ulkoisesta lähteestä yhteensä 516 tutkimusta, joista 13 valikoitui lopulliseen analysointiin. Veri- ja imusuonimerkkiaineista tutkimuksia löytyi CD31, CD34, CD105, FVIII, LYVE-1 sekä D2-40 -merkkiaineista. Lopullisista 13 artikkelista seitsemän raportoi jonkin näistä merkkiaineista olevan yhteydessä kielisyöpäpotilaiden alentuneeseen ennusteeseen. Lupaavimmat tulokset koskivat imusuonimerkkiainetta D2-40, josta hakumme tuotti 3 artikkelia. Kahdessa näistä tutkimuksista D2-40-positiivisten suonten korkean määrän raportoitiin olevan yhteydessä alentuneeseen kokonaisselviytymiseen. Kolmannessa tutkimuksessa havaittiin D2-40- ja FVIII-positiivisten suonten välisen suhteen olevan yhteydessä alentuneeseen kokonaisselviytymiseen. Muita merkkiaineita koskevat tulokset olivat ristiriitaisia. Katsauksemme pieneen otokseen vedoten ja osittain lupaavista tuloksista huolimatta, ei mitään tutkituista veri- ja imusuonimerkkiaineista voida vielä suositella kliiniseen käyttöön. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä merkkiaineiden ennusteellisesta roolista. Systemaattinen katsauksemme ”Prognostic value of blood and lymphatic vessel markers in tongue cancer: A systematic review” julkaistiin viime vuonna kansainvälisessä julkaisusarjassa [Almahmoudi ym. Cancer Science 2019;110(11):3424-3433]

The diet board : a novel method of dietary restriction for laboratory rats

Laboratory rodents are routinely fed ad libitum, i.e. food is available at all times in unlimited quantities. The practice of ad libitum feeding has been widely criticized. Concerns include the high incidence of morbidity and the low survival rates associated with ad libitum feeding. It has also been claimed to accentuate interindividual variability in research results. Dietary restriction, i.e. restricting caloric intake, has been proposed to resolve many of these problems. Dietary restriction does decrease morbidity and mortality and can also decrease result variation. However, the current methods of dietary restriction can also have negative impacts on both animal welfare and scientific integrity. Dietary restriction often subjects the animals to social isolation and to abnormal feeding schedules. As a consequence, the animals may suffer from unfulfilled behavioural needs and the interpretation of research results might suffer from the disrupted circadian rhythms. A novel method of dietary restriction, the diet board, was developed as a solution for feeding laboratory rats. The diet board is a wooden board into which food pellets are embedded. In order to obtain food, the rats have to gnaw at the wood, making it more difficult to eat. The diet board can be kept in the cage continuously. The diet board offers the possibility of combining dietary restriction with group-housing and unaltered circadian eating rhythms. In this dissertation, the diet board and its basic characteristics will be presented. The results are based on one experiment and some pilot studies preceding it. A total of 60 male Wistar rats were used. The rats were seven weeks old at the beginning of the ten week experiment. Half of the animals were fed exclusively with the diet board and the other half ad libitum, with the rats housed in groups of three. The diet board provided mild to moderate dietary restriction. The food intake was 85% of the ad libitum level and the diet board rats gained 15% less weight. The diet board rats had significantly less gonadal fat, but their skeletal growth was only minimally hindered. Serum albumin, alanine aminotransferase and protein levels were not altered by diet board feeding. Serum creatine kinase was slightly elevated in the diet board group. More differences were observed in variables related to energy metabolism. The diet board group had lower levels of serum triglycerides, free fatty acids and cholesterol; and a higher serum corticosterone. Surprisingly, serum ghrelin was significantly higher in the ad libitum rats. In serum leptin, adiponectin and insulin, no differences were detected. In variables related to stress reactions, the ad libitum rats had larger adrenal glands with a higher adrenaline and noradrenaline content, indicating elevated sympathetic tone compared to the diet board rats. In concordance with their elevated corticosterone levels, the diet board rats had a lower secretion rate of faecal immunoglobulin A. In conclusion, the diet board elicits milder, but qualitatively similar metabolic responses as those reported with other methods of dietary restriction. The variation in growth did not differ between the groups, indicating that the diet board did not result in uneven food accessibility or increased competition for food. The diet board was well suited for group-housing. The welfare implications are not conclusive, but there were no signs of stress-related pathology in the diet board group. The diet board seems a promising refinement alternative to the current methods of dietary restriction.Koe-eläiminä käytettyjä jyrsijöitä ruokitaan yleensä vapaasti, toisin sanoen niillä on jatkuvasti ruokaa saatavilla. Tätä ruokintamenetelmää on kritisoitu tiedeyhteisössä laajalti. Suurimpina huolenaiheina on esitetty rajoittamattoman ruoansaannin aiheuttama kohonnut sairastavuus ja lyhentynyt elinikä. Lisäksi vapaasti ruokituilla jyrsijöillä tutkimustulosten hajonta on suuri. Rajoitettua ruokintaa on ehdotettu ratkaisuksi näihin ongelmiin. Rajoitettu ruokinta todella vähentää sairastavuutta, pidentää elinikää ja voi pienentää yksilöiden välistä hajontaa. Nykyisin käytetyillä rajoitetun ruokinnan menetelmillä on kuitenkin haittapuolensa niin eläinten hyvinvoinnin kuin myös tutkimuksen laadun kannalta. Rajoitettu ruokinta johtaa usein yksittäishoitoon ja epänormaaleihin ruokailurytmeihin. Eläimet eivät välttämättä pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan ja häiriintyneet vuorokausirytmit voivat vaikeuttaa tutkimustulosten tulkintaa. Olemme kehittäneet uuden ruokintamenetelmän, rehulaudan, ongelman ratkaisemiseksi. Rehulauta on puinen ristikko, jossa ruokapelletit on asetettu puun sisään porattuihin reikiin. Rotan täytyy jyrsiä puuta voidakseen syödä pelletit. Näin syöminen vaikeutuu ja hidastuu. Rehulauta tarjoaa mahdollisuuden yhdistää rajoitettu ruokinta rottien ryhmähoitoon. Lisäksi rehulautaa voidaan pitää häkissä jatkuvasti, mikä mahdollistaa rottien häiriintymättömän vuorokausirytmin. Tässä väitöskirjassa esitellään ensimmäisiä tutkimustuloksia rehulaudan ominaisuuksista ja vaikutuksista. Kokeellisessa osuudessa käytimme 60 Wistar rottaurosta. Kymmenviikkoinen koe alkoi kun eläimet olivat seitsemän viikkoa vanhoja. Puolet eläimistä söi yksinomaan rehulaudasta ja puolet ruokittiin vapaasti. Rehulauta rajoitti eläinten kasvua 15%. Rehulautarotat söivät 85% siitä mitä vapaasti ruokitut. Rehulautarotilla oli huomattavasti vähemmän rasvaa, mutta luustonkasvu hidastui vain vähäisesti. Seerumista tutkittiin useampia kliinisen kemian muuttujia, jotta nähtäisiin, voiko rehulauta häiritä energia-aineenvaihduntaan liittymättömien tutkimustulosten tulkintaa. Neljästä parametrista vain yhdessä, kreatiinikinaasissa, oli eroa ryhmien välillä. Rehulautarotilla kreatiinikinaasi oli merkitsevästi korkeampi. Energia-aineenvaihduntaan liittyvissä muuttujissa oli enemmän eroja. Rasvahapot, kolesteroli ja triglyseridit olivat matalampia rehulautarotilla, kun taas kortikosteroni oli koholla vapaasti ruokittuihin verrattuna. Muista tutkituista hormoneista greliini oli rehulautarotilla koholla, kun taas insuliinissa, leptiinissä ja adiponektiinissä ei havaittu eroja. Vapaasti ruokituilla rotilla oli suuremmat lisämunuaiset ja niissä korkeammat adrenaliini ja noradrenaliinipitoisuudet. Rehulautarotilla suoliston immunoglobuliini A:n eritys oli vähäisempää. Yhteenvetona, rehulaudan vaikutukset aineenvaihduntaan ovat samansuuntaisia, mutta lievempiä, kuin muissa rajoitetun ruokinnan menetelmissä. Rehulauta sopii hyvin rottien ryhmähoitoon; rottien välinen kilpailu ei lisääntynyt, koska kullekin yksilölle riitti ruokailutilaa ristikossa. Rehulaudan vaikutuksia hyvinvointiin ei voitu varmuudella määrittää, mutta mitään viitteitä vakavista hyvinvointiongelmista ei nähty. Rehulauta vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta rottien ruokintaan

Organisaation tiedonmuodostuksen yhteys työryhmien suoriutumiseen valtion aluehallintouudistuksen valmisteluvaiheessa

Tutkielmassa selvitetään millainen yhteys tiedonmuodostuksella oli Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hankkeen) valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien koettuun suoriutumiseen. ALKU-hankkeen valmisteluvaihe ajoittui osapuilleen vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun, jonka aikana valmisteltiin organisatorisesti ja toiminnallisesti uusi valtion aluehallinto. Uudet aluehallintoviranomaiset, aluehallintovirastot (AVIt) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), aloittivat toimintansa 1.1.2010. Erityisten tehtävien ja muutoksen toteuttaminen projektimuotoisesti on yleistynyt vahvasti 2000-luvulla. Projektitutkijoita on vuosikymmenien ajan kiinnostanut, mitkä tekijät vaikuttavat projektien onnistumiseen. Tekijöiden tiedostaminen mahdollistaa niihin puuttumisen jo projektin aikana. Tutkielmassa ALKU-hanke määritellään projektiksi. Tutkielman teoreettinen viitekehys on Nonakan ja muiden tutkijoiden kehittämä organisaation tiedonmuodostuksen teoria. Teorian mukaan uutta tietoa muodostuu neljän tavan kautta. Sosialisaatiossa tieto muodostuu hiljaisesta tiedosta hiljaiseen, ulkoistamisessa hiljaisesta tiedosta julkilausuttuun, yhdistämisessä julkilausutusta tiedosta julkilausuttuun ja sisäistämisessä julkilausutusta tiedosta hiljaiseen. Hiljainen tieto on henkilökohtaista, vaikeasti selitettävissä olevaa tietoa. Julkilausuttu tieto voidaan esittää symboleilla ja on siten helposti välitettävissä muille. Tutkimuskysymys on, miten tiedonmuodostus vaikutti hankkeen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien suoriutumiseen. Selittävien ja selitettävän tekijöiden operationalisointi perustuu aiempaan suomalaiseen tutkimukseen. Tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisesti strukturoidulla kyselylomakkeella hankkeen valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien jäseniltä. Kysely tehtiin toukokuussa 2012. Kyselyn vastausprosentti on 65. Analyysiin hyväksyttyjä havaintoyksiköitä on 139. Tutkielmassa toteutettiin lineaarinen regressioanalyysi. Lineaarisessa regressioanalyysissa pyritään selvittämään, kuinka suuren osuuden selitettävän tekijän vastausten vaihtelusta voidaan selittää selittävillä tekijöillä. Tutkielmassa toteutetun analyysin tulosten mukaan tiedonmuodostus selittää 54 prosenttia koetusta kehittämistyöryhmien suoriutumisen vaihtelusta. Tiedonmuodostuksen tavoista sosialisaatio, ulkoistaminen ja sisäistäminen vaikuttavat positiivisesti suoriutumiseen ja ovat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä mallissa. Ainoastaan yhdistäminen ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi koettuun työryhmien suoriutumiseen. Yhdistäminen koostui osioista (väitteistä), joilla selvitettiin muun muassa työryhmien toiminnan aikaista sähköistä yhteydenpitoa. Julkilausutun tiedon siirtoa sähköisesti voidaan pitää tehokkaana mutta kehittämistehtävissä tulisi muistaa myös hiljaisen tiedon merkitys. Yhteisen päämäärän saavuttaminen on työryhmätyöskentelyn ja projektien ytimessä, jolloin tiedon pitäminen itsellä ei ole toiminnan kannalta mielekästä. Tutkielman tuloksilla halutaan kannustaa erityisesti isoissa hankkeissa ja projekteissa huomioimaan avoimuus tiedon jakamisessa niin työryhmien sisällä kuin niiden välilläkin, sosiaaliset kanssakäymiset hiljaisen tiedon jakamisen ja uuden tiedon muodostumisen mahdollistajina ja tiedonmuodostuksen rooli kokonaisuudessaan suoriutumisessa

Aged and gendered master narratives on entrepreneurship in Finnish higher education

Purpose – The purpose of this paper is to examine the construction of master narratives related to age, gender and entrepreneurship in the context of entrepreneurship education (EE) in Finnish higher education (HE). This is important as master narratives create and limit our understanding of entrepreneurship. Design/methodology/approach – The data comprises 30 student interviews generated in one multidisciplinary Finnish university. The data were analyzed using narrative positioning analysis to examine what kinds of master narratives are (re)constructed in relation to age and entrepreneurship by Finnish university students and how gender intertwines with age in the construction of entrepreneurship.Findings – Three aged and gendered master narratives were identified: (1) youthful, masculine, startup/ growth entrepreneurship; (2) middle-aged feminine, expert entrepreneurship and (3) modest, feminine, senior entrepreneurship. The paper makes visible aged and gendered master narratives and cultural norms related to entrepreneurship in the context of EE and HE. Authors argue that the youthful, masculine startup/growth entrepreneurship is the hegemonic master narrative in the context of EE in Finnish HE. Femininity is mostly excluded from this master narrative.Originality/value – The paper contributes to critical literature on entrepreneurship as an aged as well as gendered phenomenon in the context of EE and HE. So far research on entrepreneurship as an aged and gendered phenomenon in EE and in the context of HE has been virtually non-existent. Moreover, the theoretical and methodological focus on master narratives in entrepreneurship and EE literature is novel. The master narratives identified in the study show that HE students are not addressed equally in relation to entrepreneurship, but aged and gendered hierarchies are sustained.</p

Bacteria Community Inhabiting Heterobasidion Fruiting Body and Associated Wood of Different Decay Classes

The microbiome of Heterobasidion-induced wood decay of living trees has been previously studied; however, less is known about the bacteria biota of its perennial fruiting body and the adhering wood tissue. In this study, we investigated the bacteria biota of the Heterobasidion fruiting body and its adhering deadwood. Out of 7,462 operational taxonomic units (OTUs), about 5,918 OTUs were obtained from the fruiting body and 5,469 OTUs were obtained from the associated dead wood. Interestingly, an average of 52.6% of bacteria biota in the fruiting body was shared with the associated dead wood. The overall and unique OTUs had trends of decreasing from decay classes 1 to 3 but increasing in decay class 4. The fruiting body had the highest overall and unique OTUs number in the fourth decay class, whereas wood had the highest OTU in decay class 1. Sphingomonas spp. was significantly higher in the fruiting body, and phylum Firmicutes was more dominant in wood tissue. The FAPROTAX functional structure analysis revealed nutrition, energy, degradation, and plant-pathogen-related functions of the communities. Our results also showed that bacteria communities in both substrates experienced a process of a new community reconstruction through the various decay stages. The process was not synchronic in the two substrates, but the community structures and functions were well-differentiated in the final decay class. The bacteria community was highly dynamic; the microbiota activeness, community stability, and functions changed with the decay process. The third decay class was an important turning point for community restructuring. Host properties, environmental factors, and microbial interactions jointly influenced the final community structure. Bacteria community in the fruiting body attached to the living standing tree was suppressed compared with those associated with dead wood. Bacteria appear to spread from wood tissue of the standing living tree to the fruiting body, but after the tree is killed, bacteria moved from fruiting body to wood. It is most likely that some of the resident endophytic bacteria within the fruiting body are either parasitic, depending on it for their nutrition, or are mutualistic symbionts.Peer reviewe