Tutkielmassa selvitetään millainen yhteys tiedonmuodostuksella oli Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hankkeen) valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien koettuun suoriutumiseen. ALKU-hankkeen valmisteluvaihe ajoittui osapuilleen vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun, jonka aikana valmisteltiin organisatorisesti ja toiminnallisesti uusi valtion aluehallinto. Uudet aluehallintoviranomaiset, aluehallintovirastot (AVIt) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), aloittivat toimintansa 1.1.2010. Erityisten tehtävien ja muutoksen toteuttaminen projektimuotoisesti on yleistynyt vahvasti 2000-luvulla. Projektitutkijoita on vuosikymmenien ajan kiinnostanut, mitkä tekijät vaikuttavat projektien onnistumiseen. Tekijöiden tiedostaminen mahdollistaa niihin puuttumisen jo projektin aikana. Tutkielmassa ALKU-hanke määritellään projektiksi.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on Nonakan ja muiden tutkijoiden kehittämä organisaation tiedonmuodostuksen teoria. Teorian mukaan uutta tietoa muodostuu neljän tavan kautta. Sosialisaatiossa tieto muodostuu hiljaisesta tiedosta hiljaiseen, ulkoistamisessa hiljaisesta tiedosta julkilausuttuun, yhdistämisessä julkilausutusta tiedosta julkilausuttuun ja sisäistämisessä julkilausutusta tiedosta hiljaiseen. Hiljainen tieto on henkilökohtaista, vaikeasti selitettävissä olevaa tietoa. Julkilausuttu tieto voidaan esittää symboleilla ja on siten helposti välitettävissä muille. Tutkimuskysymys on, miten tiedonmuodostus vaikutti hankkeen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien suoriutumiseen. Selittävien ja selitettävän tekijöiden operationalisointi perustuu aiempaan suomalaiseen tutkimukseen.
Tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisesti strukturoidulla kyselylomakkeella hankkeen valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien jäseniltä. Kysely tehtiin toukokuussa 2012. Kyselyn vastausprosentti on 65. Analyysiin hyväksyttyjä havaintoyksiköitä on 139. Tutkielmassa toteutettiin lineaarinen regressioanalyysi. Lineaarisessa regressioanalyysissa pyritään selvittämään, kuinka suuren osuuden selitettävän tekijän vastausten vaihtelusta voidaan selittää selittävillä tekijöillä.
Tutkielmassa toteutetun analyysin tulosten mukaan tiedonmuodostus selittää 54 prosenttia koetusta kehittämistyöryhmien suoriutumisen vaihtelusta. Tiedonmuodostuksen tavoista sosialisaatio, ulkoistaminen ja sisäistäminen vaikuttavat positiivisesti suoriutumiseen ja ovat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä mallissa. Ainoastaan yhdistäminen ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi koettuun työryhmien suoriutumiseen. Yhdistäminen koostui osioista (väitteistä), joilla selvitettiin muun muassa työryhmien toiminnan aikaista sähköistä yhteydenpitoa.
Julkilausutun tiedon siirtoa sähköisesti voidaan pitää tehokkaana mutta kehittämistehtävissä tulisi muistaa myös hiljaisen tiedon merkitys. Yhteisen päämäärän saavuttaminen on työryhmätyöskentelyn ja projektien ytimessä, jolloin tiedon pitäminen itsellä ei ole toiminnan kannalta mielekästä. Tutkielman tuloksilla halutaan kannustaa erityisesti isoissa hankkeissa ja projekteissa huomioimaan avoimuus tiedon jakamisessa niin työryhmien sisällä kuin niiden välilläkin, sosiaaliset kanssakäymiset hiljaisen tiedon jakamisen ja uuden tiedon muodostumisen mahdollistajina ja tiedonmuodostuksen rooli kokonaisuudessaan suoriutumisessa
