Osteogenesis imperfectan vaikutus hampaiden kokoon

Osteogenesis imperfecta on perinnöllinen sairaus, joka häiritsee tyypin I kollageenin muodostusta aiheuttaen näin luiden haurastumisen. Osalla tästä sairaudesta kärsivistä on myös dentinogenesis imperfectaksi luokiteltava hampaiden kehityshäiriö. Tässä tutkielmassa selvitetään osteogenesis imperfectan vaikutusta hampaiden kokoon tutkimalla hammaskaarten kipsivaloksia 37:ltä osteogenesis imperfectaa sairastavalta henkilöltä ja vertailemalla tuloksia terveeseen verrokkiryhmään. Kipsivaloksista mitattiin hampaiden mesio-distaalisuuntaista paksuutta sekä suulaen dimensioita. Mittaukset toteutettiin manuaalisesti työntötulkilla sekä digitaalisesti skannaamalla kipsivalokset ensin laserskannerilla ja tämän jälkeen mittaamalla digitaaliset mallit tietokoneella. Potilas- ja verrokkiryhmien mittaustulosten välisten erojen tilastollinen merkitsevyys testattiin t-testillä sekä Mann-Whitneyn U-testillä. Kahden eri mittaajan ja mittausmenetelmän mittaustulosten välisten erojen tilastollinen merkitsevyys testattiin t-testillä. Tulokset osoittivat, että osteogenesis imperfectaa sairastavilla henkilöillä hampaiden ja suuontelon koko on keskimäärin pienempi kuin terveillä ikä- ja sukupuolivakioiduilla verrokeilla. Ero oli selkein taka-alueen hampaistossa. Hampaiden pieni koko altistaa muun muassa avopurennalle, joka haittaa purennan toiminnallisuutta ja etualueella esiintyessään puhumista sekä hymyn estetiikkaa. Oikomishoidon näkökulmasta hampaiden pieni koko voi myös olla eduksi suuontelon ollessa pieni ja hampaille vapaana olevan tilan ollessa vähäinen. Tutkimuksen tarkoituksena on kyetä entistä paremmin diagnosoimaan ja hoitamaan osteogenesis imperfectaa sairastavien suun ja kasvojen alueen ongelmia. Lisäksi tutkielman tulosten perusteella voidaan arvioida manuaalisten ja digitaalisten hammaskoon mittausten keskinäistä vastaavuutta vertailemalla näitä toisiinsa. Tätä tietoa voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi digitaalisten menetelmien yleistyessä myös hammaslääketieteessä

Hallituskokoonpanon ja toimitusjohtajan omistusosuuden vaikutus yrityksen kannattavuuteen

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia hallituspiirteiden ja toimitusjohtajan omistusosuuden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen suomalaisella aineistolla. Suomalaisella aineistolla ei ole tehty juurikaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia, minkä lisäksi toimitusjohtajan omistusosuuden sijaan aikaisemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu koko yritysjohdon tai hallituksen osakeomistuksia. Analysoitavia tutkimusmuuttujia on yhteensä neljä; hallituksen koko, riippumattomien henkilöiden osuus hallituksessa, naisten osuus hallituksessa sekä toimitusjohtajan omistusosuus yrityksestä. Kannattavuuden tunnuslukuina käytetään oman pääoman sekä koko pääoman tuottoprosentteja, jolloin yrityksen tuottamaa hyötyä tarkastellaan sekä osakkeenomistajan että yhteiskunnan näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen puitteissa tarkastellaan hallitustyöskentelyä ja hallituksen sekä toimitusjohtajan tehtäviä. Lisäksi esitellään hallituksen ja toimitusjohtajan keskinäiseen työskentelyyn keskeisesti kuuluva intressiristiriitateoria, agenttiteoria, ja hyvä hallinnointitapa, joka on lähinnä hallituksen työskentelyä ohjaava suositussäännöstö. Tutkimusaineistona käytetään Nasdaq OMX:n Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden tilinpäätöstietoja vuosilta 2016 ja 2017. Lopulliseen otokseen valikoitui 217 yrityshavaintoa, jotka edustavat eri toimialoja sekä kokoluokkia. Tutkimusmenetelmänä käytetään usean muuttujan regressioanalyysia. Lisäksi aineistoa kuvaillaan kuvailevien tunnuslukujen sekä korrelaatiomatriisin avulla. Saatujen tutkimustulosten osalta löydettiin naisten osuudella hallituksessa ja toimitusjohtajan omistusosuudella olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys yrityksen kannattavuuteen. Muiden tutkimushypoteesien osalta tutkielmassa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä yrityksen kannattavuuteen

Biomedical Diagnostics Enabled by Integrated Organic and Printed Electronics

© 2017 American Chemical Society. Organic and printed electronics integration has the potential to revolutionize many technologies, including biomedical diagnostics. This work demonstrates the successful integration of multiple printed electronic functionalities into a single device capable of the measurement of hydrogen peroxide and total cholesterol. The single-use device employed printed electrochemical sensors for hydrogen peroxide electroreduction integrated with printed electrochromic display and battery. The system was driven by a conventional electronic circuit designed to illustrate the complete integration of silicon integrated circuits via pick and place or using organic electronic circuits. The device was capable of measuring 8 μL samples of both hydrogen peroxide (0-5 mM, 2.72 × 10 -6 A·mM -1 ) and total cholesterol in serum from 0 to 9 mM (1.34 × 10 -8 A·mM -1 , r 2 = 0.99, RSD < 10%, n = 3), and the result was output on a semiquantitative linear bar display. The device could operate for 10 min via a printed battery, and display the result for many hours or days. A mobile phone "app" was also capable of reading the test result and transmitting this to a remote health care provider. Such a technology could allow improved management of conditions such as hypercholesterolemia

Väkivaltatyön kehittäminen : Porin mallia rakentamassa

Opinnäytetyömme tehtiin Porin väkivaltatyöryhmän pyynnöstä. Väkivaltatyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka koostuu eri työyksiköiden edustajista, jotka työssään kohtaavat väkivaltaa. Väkivaltatyöryhmä perustettiin vuonna 2000 ja se valmistelee saumatonta palveluketjua perheväkivaltaan puuttumiseksi laatimalla toimintamalleja ja järjestämällä yhteistä koulutusta. Vuoden 2006 tavoitteisiin Porin väkivaltatyöryhmä asetti Porin mallin laatimisen. Porin väkivaltatyöryhmältä saatiin pyyntö kerätä materiaalipaketin olemassa olevista väkivallan ennaltaehkäisyn, tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja jatkohoitoon ohjaamisen toimintamalleista. Selvitystyömme tarkoituksena oli selvittää, onko Porissa toimivilla työyksiköillä kirjattuja menetelmiä väkivaltatyötä tehdessään. Tavoitteena oli koota toimiva materiaalipaketti, jossa olisi koottuna toimintamalleja Porissa väkivaltatyötä tekeviltä työyksiköiltä. Materiaalien yhteen kokoamisen tuloksena toivottiin siitä tulevan toimiva ”työkalupakki” Porissa väkivaltatyötä tekevien työyksiköiden käyttöön. Materiaalipaketti tulee olemaan osa Porin mallia. Väkivaltatyötä tekeviä työyksiköitä lähestyttiin aluksi sähköpostitse. Tämä ei kuitenkaan tuottanut toivomaamme tulosta, joten yksiköihin otettiin yhteyttä puhelimitse ja heitä pyydettiin osallistumaan työkalupakin kokoamiseen. Materiaalia saatiin sekä sähköisessä että kirjallisessa muodossa. Vuoden 2007 alussa väkivaltatyö painottuu Porin mallin rakentamisen loppuun saattamiseen, seutukunnalliseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Porin mallin tavoitteena on selkeyttää Porissa tehtävää väkivaltatyötä. Tarkoituksena on tehdä selvemmäksi palveluiden piiriin ohjautuvuutta sekä aukikirjoittaa palvelupolkuja. Tällä hetkellä kentällä on paljon niin sanottua hiljaista tietoa ja se on pirstaleista, joten Porin mallin tavoitteena olisi koota asioita yhteen. Porin malli on niin sanottu prosessin kuvaus, jossa kuvataan työmenetelmiä ja havainnollistetaan prosessikaavioiden avulla käytänteitä. Se mahdollistaa työntekijää löytämään oman tyylinsä väkivaltatyötä tehdessään.Our thesis was requested by the working group on violence of the city of Pori. The working group on violence is a multiprofessional specialist group consisting of various authorized representatives. The working group was founded in 2000 and it’s purpose is to draft a seamless line of services for interfering in domestic violence by compiling operation models and it is providing joint training. Objectives on 2006 for the working group of violence of the city of Pori was to create a special model for the city of Pori. The working group of violence requested us to gather a material package on the existing operation models on preventing, identificating and recogniting violence, ways to broach the subject and models on directing to treatments follow-up systems. The purpose of our research was to find out has the authorities acting in Pori region any written standards in operating in the field of violence. Our objective was to gather a functional material package which accumulates operation models from the authorities operating in the field of violence in Pori. The outcome was planned to be “a tool box” for these authorities. The material package will be a part of the model for the city of Pori. First we approached the authorities in by e-mail. This method didn’t bring the results we had expected so we contacted the authorities by phone and asked them to participate on gathering the material for tool box. We received material both on electric and on written forms. From the beginning of year 2007 violence work will emphasize creating the model for the city of Pori and finishing it up, advancing at regional municipal level and co-operation. The objective of the model for the city of Pori is to clarify the violence work done in Pori. The purpose is to clarify the process of channelling the access to services and written out service paths. At this moment there is a lot of tacit knowledge at the field and it is fragmented so the objective for the model for the city of Pori is to gather the knowledge together. The model is so called description of the process in which working methods are described and clarifies the practises with process schemes. It enables the employee to find her/ his own style working in violence work

Kutterinlastueristeiden rakennusfysikaaliset ominaisuudet

Tutkimus on osa ECOSAFE-hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hankkeessa käytettyjen kutterinlastueristeiden materiaaliominaisuudet niissä tiheyksissä missä materiaaleja käytettiin hankkeen rakennekokeissa. Näin saatiin materiaaliarvot hankkeen laskentatarkasteluja varten. Toisena tavoitteena oli vertailla, onko eri kutterinlastutuotteiden välillä eroavaisuuksia sekä erityisesti savetuksen vaikutusta materiaaliominaisuuksiin. Materiaaliominaisuuksista tutkittiin ilmanläpäisevyys, lämmönjohtavuus, hygroskooppinen tasapainokosteus adsorptiossa ja desorptiossa, vesihöyrynläpäisevyys, kapillaarinen veden imeytymiskerroin ja kapillaarinen kyllästyskosteuspitoisuus. Lämmönjohtavuus mitattiin 0–95 % RH kosteusalueella 10 ℃ keskilämpötilassa sekä 95 % RH kosteudessa myös 5 ℃ keskilämpötilassa. Tasapainokosteus mitattiin adsorptiossa ja desorptiossa 11–95 % RH kosteusalueella ja 23 ℃ lämpötilassa. Ilmanläpäisevyys ja veden imeytyminen mitattiin 50 % RH kosteudessa ja 23 ℃ lämpötilassa. Vesihöyrynläpäisevyys mitattiin märkäkuppikokeella kosteuspareilla 50/11 ja 95/50 % RH. Ilmanläpäisevyyden osalta mitattu ilmanläpäisevyys oli välillä 0,6–5,0 x 10–4 m3/(msPa). Ero ilmanläpäisevyydessä määräytyi tiheyden perusteella. Lämmönjohtavuuden osalta tulokset olivat kaikille mitatuille materiaaleille välillä 0,048–0,065 W/(mK). Kosteuden pysyessä normaaleissa olosuhteissa alle 50 % RH erot lämmönjohtavuudessa olivat pieniä. Suhteellisen kosteuden kasvaessa lämmönjohtavuus kasvoi. Erot tuotteiden välillä määräytyivät tiheyden perusteella, mutta tutkituilla tiheyksillä erot olivat marginaalisia. Hygroskooppinen tasapainokosteuskäyrä määräytyi materiaaleille tiheyden mukaan ja, hygroskooppiselle materiaalille tyypillisesti, hystereesi adsorption ja desorption välillä oli selkeästi nähtävissä. Korkeassa suhteellisessa kosteudessa savetetulla kutterinlastulla oli nähtävissä korkeampia tasapainokosteuksia, kuin pelkkä kutterinlastun tiheys selittäisi. Näyttäisi siltä, että savetus lisää korkeassa kosteuspitoisuudessa kutterinlastun tasapainokosteutta. Vesihöyrynläpäisevyys laskee tiheyden kasvaessa. Vesihöyrynvastus Zν oli välillä 4,2–9,9 x 103 s/m kuivissa olosuhteissa kosteusparilla 50/11 % RH ja 1,28–3,8 x 103 s/m korkeassa suhteellisessa kosteudessa kosteusparilla 95/50 % RH. Diffuusionvastuskerroin µ oli tiheydestä riippuen välillä 1,18–2,07 kuivissa olosuhteissa ja 1,02–1,19 kosteissa olosuhteissa. Veden imeytymiskerroin Aw vaihteli välillä 0,2–1,1 kg/(m2s2) ja kapillaarinen kyllästyskosteuspitoisuus wcap vaihteli välillä 234–490 kg/m3 riippuen tiheydestä

Painetut entsymaattiset glukoosi/ilma paristot: suorituskyky, stabiilisuus ja massatuotanto

The enzymatic biofuel cell (EBFC) converts the chemical energy of biofuel into electricity via bioelectrochemical reactions. The use of enzymes confers many advantages over metal catalysts e.g. renewability and low toxicity. However, enzymes are fairly sensitive to changes in temperature, pH and moisture. For this reason, enzymes are typically immobilized on electrodes either by chemical or physical adsorption. The electrodes are usually immersed in a liquid cell containing an optimised electrolyte. Hence, the conventional EBFC configuration is not practical and for this reason, a new type of EBFC was developed. In this thesis, screen printed enzymatic electrodes (4-12 cm2) were fabricated on paper-based substrates using enzymatic inks creating thin (ca. 1 mm) and bendable EBFCs. The outcome of this thesis was a mass-manufacturable glucose/air biobattery that can be stored as dry and activated on demand by buffer. The power output of these biobatteries was on µW scale, however multiple suggestions for achieving higher performance are presented in this thesis. This biobattery could be integrated e.g. with low-power sensors, RFID tags or even cosmetic/medical skin patches. At the anode, commercial glucose oxidase (GOx) and in-house purified aldose dehydrogenase (ALDH) were studied. At the cathode, two in-house purified laccases from Trametes hirsuta (ThL) and recombinant Melanocarpus albomyces were studied as well as one industrial laccase (EcoL). The fabrication methods included ink formulation using different carbon supports, biocompatible binders and enzyme-mediator pairs. First printing trials were performed in the laboratory using multiple enzyme-mediator pairs mixed with a commercial carbon-based ink. After that, the manufacturing was scaled up using GOx and EcoL mixed with in-house prepared graphite-based inks. The printed EBFCs were mainly characterised by means of electrochemistry. In the laboratory, the best power output (Pmax = 3.5 µW cm-2) was achieved with an ALDH/ThL cell, which had an open circuit voltage (OCV) of 0.62 V and maximum energy output (E) of ca. 10 µWh cm-2. The best GOx/ThL cell had an OCV of 0.38 V, Pmax of 1.4 µW cm-2 and E of 5.5 µWh cm-2. The pilot scale manufactured GOx/EcoL cells performed 50-90% less, which could be attributed to differences in the ink compositions as well as to the degradation of enzyme-mediator electrodes due to heating (23 °C vs. 70 °C) and storage (one day vs. one week). The stability of the printed enzymes (GOx and EcoL) was very good, they lost a maximum of 40% of their activity, regardless of the drying or storage temperature. However, when mediators were added into the inks, elevated drying temperatures accelerated the degradation, and 70-80% of the enzymatic activity was lost in 28 days. Moreover, the anode was found to be the limiting factor, and for this reason different approaches to increase the anode performance were tested.Entsymaattinen biopolttokenno (EBPK) muuntaa biopolttoaineen kemiallisen energian sähköksi biosähkökemiallisten reaktioiden avulla. Entsyymien käyttö metallikatalyyttien sijaan tuo monia etuja mm. uusiutuvuuden ja myrkyttömyyden. Entsyymit ovat kuitenkin varsin herkkiä muutoksille lämpötilassa, pH:ssa ja kosteudessa. Tästä syystä entsyymit tyypillisesti immobilisoidaan elektrodeihin joko kemiallisen tai fysikaalisen adsorption avulla. Elektrodit useimmiten upotetaan nestekennoon, joka sisältää optimaalisen elektrolyytin. Näin ollen tavanomaisen EBPK:n kokoonpano ei ole käytännöllinen, mistä syystä kehitettiin uudenlainen EBPK-rakenne. Tässä työssä painettiin silkkipainotekniikalla entsymaattisia elektrodeja (4-12 cm2) paperipohjaisille alustoille luoden ohuita (n. 1 mm) ja taipuisia EBPK:ja. Työn tuloksena saatiin massatuotettava glukoosi/ilma bioparisto, joka voidaan säilyttää kuivana ja aktivoida tarpeen tullen puskuri-liuoksella. Bioparistojen teho on µW-luokkaa, mutta useita parannusmahdollisuuksia tehon suurentamiseksi on esitelty tässä työssä. Bioparisto voisi soveltua esim. matalatehoisten sensorien, RFID-tunnisteiden tai jopa iholle asetettavien kosmeettisten/lääkinnällisten lappujen virtalähteiksi. Anodientsyymeinä tutkittiin kaupallista glukoosioksidaasia (GOx) sekä VTT:llä tuotettua aldoosi-dehydrogenaasia (ALDH). Katodientsyymeinä tutkittiin kahta VTT:llä tuotettua lakkaasia, joista ensimmäisen alkuperä on Trametes hirsuta (ThL) ja toisen Melanocarpus albomyces. Näiden lisäksi tutkittiin teollista lakkaasia (EcoL). Menetelmät pitivät sisällään musteiden valmistusta erilaisten hiilien, bioyhteensopivien sidosaineiden ja entsyymi-mediaattori -parien avulla. Ensimmäiset painokokeet suoritettiin laboratoriossa käyttäen eri entsyymi-mediaattori -pareja sekoitettuna kaupalliseen hiilipohjaiseen musteeseen. Tämän jälkeen tuotanto laajennettiin käyttäen GOx ja EcoL entsyymejä yhdessä VTT:llä tuotettujen grafiittipohjaisten musteiden kanssa. Painetut EBPK:t karakterisoitiin pääsääntöisesti sähkökemiallisia tekniikoita käyttäen. Paras laboratoriossa saavutettu tehotiheys (Pmax = 3.5 µW cm-2) saatiin ALDH/ThL-kennolla, jonka avoimenpiirinjännite (OCV) oli 0.62 V ja enimmäisenergia (E) n. 10 µWh cm-2. Parhaan GOx/ThL-kennon OCV oli 0.38 V, Pmax = 1.4 µW cm-2 ja E = 5.5 µWh cm-2. Koe-erässä tuotettujen kennojen suorituskyky oli 50-90 % alhaisempi, koska käytetyt musteseokset olivat erilaiset sekä entsyymi-mediaattori -parien ikääntyminen kiihtyi kohotetun kuivatuslämpötilan (23 °C v. 70 °C) ja pidennetyn säilytyksen (yksi päivä v. yksi viikko) vuoksi. Painettujen entsyymien (GOx ja EcoL) stabiilius oli hyvä, sillä ne menettivät korkeintaan 40 % aktiivisuudestaan kuivatus- ja säilytyslämpötilasta riippumatta. Mediaattorien lisääminen musteisiin kiihdytti entsyymien ikääntymistä, ja 70-80 % aktiivisuudesta oli menetetty kuukauden säilytyksen aikana. Anodi todettiin olevan rajoittava tekijä, minkä vuoksi erilaisia tapoja testattiin anodin suorituskyvyn parantamiseksi

Vaimoja vai taistelijoita?: Naiset Isisin propagandalehtien narratiiveissa

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisia narratiiveja Isis-naisista luodaan sekä millaisena kertomuksena nämä naiset ilmentävät rooliaan Isisin organisaatiossa, niin kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisesti. Näitä narratiiveja etsitään Isisin propagandajulkaisuista Dabiq’sta ja Rumiyah’sta. Tutkimuksen menetelmänä käytetään narratiivista analyysia, jossa narratiiveja luodaan lyhyiden ydintarinoiden pohjalta rakentaen niiden avulla koherentin perustarinan. Perustarinan pohjalta pystytään hahmottamaan kokonaiskuva toisistaan irrallisista ydintarinoista. Perustarinasta on löydettävissä narratiivien keskeiset elementit, kuten henkilöt, organisaation sosiaalinen järjestys sekä sukupuoleen perustuvat roolit ja käyttäytymismallit. Narratiivisessa tutkimuksessa erityinen painopiste on yksilöissä ja heidän asioilleen antamissaan merkityksissä tarinoidensa kautta. Tutkimus osoittaa aineistosta löytyvän erityisesti narratiiveja Isisin patriarkaalisesta organisaatiorakenteesta sekä narratiiveja naisista äiteinä ja vaimoina. Näiden lisäksi tutkimuksessa keskitytään etsimään narratiiveja naisista taistelijoina, mutta aineistosta kuitenkin ilmenee, että naisia ei pääsääntöisesti representoida taistelijoina. Sen sijaan naisen rooli nähdään ensisijaisesti kotiäitinä sekä aviovaimona, jonka tehtävänä on kannustaa aviomiestään pyhään sotaan sekä kasvattaa lapsensa jihadiin ja marttyyriuteen. Naisten roolia Isisin organisaatiossa on tutkittu suhteellisen vähän ja Isis-naisten asema on kiistelty ja melko tuntematon. Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa tutkimusta valottamalla Isisin itse tuottamaa narratiivia Isis-naisista organisaation ulkopuoliselle kohdeyleisölle

Tänään oli kiva päivä ja kaikki olivat mukavia: Nuorten kokemuksia syksyn 2018 työpajoista

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia TUKEE! -hankkeen työpajoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa TUKEE! -hankkeelle nuorten kokemuksista. Opinnäytetyön tuloksia hanke voi hyödyntää arvioidessaan hankkeen onnistumista ja tavoitteisiin pääsyä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. TUKEE! -hanke keräsi tutkimusaineiston syksyn 2018 aikana kolmesta työpajastaan. Hankkeen työpajojen aiheina olivat seikkailullisuus ja elämyksellisyys, neuropsykiatriset haasteet sekä pelillisyys. Hankkeen työpajoihin osallistui yhteensä 61 nuorta, joista 29 osallistui varsinaiseen palautteenantoon. Hankkeen kohderyhmänä oli 16-25- vuotiaat nuoret, joilla oli jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö tai mielenterveydellisen tuen tarve. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysinä, joka on kvalitatiivisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä. Tulosten mukaan nuoret kokivat tärkeäksi saada kokeilla vapaaehtoisesti uusia ja erilaisia menetelmiä, joita työpajoissa oli esillä. Seikkailullisessa ja elämyksellisessä työpajassa koettiin hyväksi ryhmän yhteishenki, joka osaltaan vaikutti nuorten uskallukseen kokeilla erilaisia seikkailullisia toimintoja. Neuropsykiatrisia haasteita käsittelevässä työpajassa nuoret kokivat aiheen olevan tärkeä ja pitivät hyvänä asiana sitä, että esitys oli osallistava ja vastavuoroinen. Vaikka esitys koettiin tärkeäksi, pitivät monet nuoret työpajan kestoa liian pitkänä ja turhautuivat työpajan pitkään kestoon. Nuoret myös kokivat, että pelillisyyden työpajassa tärkeää oli saada kokeilla pelillisiä menetelmiä ja kokivat pelit terapeuttisina. Yhteenvetona TUKEE! -hankkeen työpajoista voidaan sanoa, että nuoret pitivät hyvänä asiana sitä, että saivat kokeilla uusia asioita ja menetelmiä, joista voisi olla tulevaisuudessa hyötyä nuorten hoito- ja ohjaustyössä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää nuorten kokemuksista, miten hankkeen työpajat vaikuttivat nuoren elämään myöhemmässä vaiheessa ja oliko jollakin työpajalla vaikutusta siihen, millaisia valintoja nuori teki elämässään. Olisi myös mielenkiintoista saada tietää, miten nuorten parissa työskentelevät kokivat työpajat. Jatkotutkimuksen voisi tehdä myös menetelmien jalkauttamisesta ja hyödyistä, joita menetelmien avulla saadaan.The meaning of this thesis was to collect and analyse youth experiences in TUKEE! -project workshops. Furthermore, the objective was to produce data from those experiences. TUKEE! - project can utilize the data from this thesis when evaluating the goals and successfulness of the project. The research´s nature was qualitative. TUKEE! -project gathered research data from three different workshop during the Fall 2018. The workshop themes were adventure, experiences, games and neurophysical challenges. Alltogether 61 young partisipated in the workshops and 29 of those partisipated in the feedback part of the workshop. The target group of the project was young people from 16 to 25 of age, who have a kind of neurophysical development disorder or a need of support in mental issues. The research data was analysed as content analysis which is the basic method in qualitative analysis. According to the partisipants it was important to them, that they could voluntarily experience the new and variable methods, that were on display in the workshops. In the adventure and experience workshops the team spirit was the aspect that was seen for the good, which partly affected on many of the partisipants daring to try out different kinds of functions in the workshop. In the neurophysical workshop the partisipants experienced that the subject was important and they liked the presentations involving and mutual aspects. Even though the presentation was experienced as important, the partisipants felt that the duration of the presentation was too long and they felt frustrated because of it. The partisipants also experienced that in the game workshop the gaming methods were therapeutic. In conclusion a good experience according to the partisipants in the workshops was that they could try out new methods, which could be utilised in juvenile care and quidance work in the future. A possible additional research could gather the juvenile experiences on how the workshops affected on their life´s later on and did some of the workshops have an affect on the choices they have made. Furthermore, it would be interesting to find out how employees working with juveniles experienced the workshops, Additional research could also be done on execution of the methods and the benefits received from using the methods