Using model checking for interlocking software verification

The application of different verification methods is a prominent part of the development process for safety related systems. Some methods are suitable for the early lifecycle phases, while others are best used later. In the end, the most significant thing is that all the lifecycle phases can be verified in a sufficient manner and using the method best suited for the purpose. At Mipro, we have found that formal verification increases diversity in order to achieve the best possible verification results and improve the quality and safety of the deliveries

Using model checking for interlocking software verification

The application of different verification methods is a prominent part of the development process for safety related systems. Some methods are suitable for the early lifecycle phases, while others are best used later. In the end, the most significant thing is that all the lifecycle phases can be verified in a sufficient manner and using the method best suited for the purpose. At Mipro, we have found that formal verification increases diversity in order to achieve the best possible verification results and improve the quality and safety of the deliveries

Photolithographic fabrication method of computer-generated holographic interferograms

We consider the fabrication of high-quality interferogram-type diffractive optical elements with conventional photolithographic techniques and compare the results with those achievable with electron-beam lithography. The fringes associated with the phase transfer function of the binary phase holographic interferogram are approximated with rectangles, which can be realized at submicron accuracy using a pattern generator and step-and-repeat camera. The effects of the rectangle quantization are analyzed both numerically and experimentally with the aid of diffraction patterns produced by simple focusing elements. Both resolution and diffraction efficiency of the best holograms approach their theoretical values

"Turhauttaa tehdä mittaukset, koska niitä ei voi hyödyntää mitenkään" Opettajien käsityksiä Move! -mittauksesta: määrällinen tutkimus mittauksen järjestäneille opettajille

Move! -mittaus rantautui suomalaiseen peruskouluun vuonna 2016 uuden opetussuunnitelman myötä. Mittauksella kerätään tietoa suomalaisten lasten ja nuor-en fyysisen toimintakyvyn tilasta, sekä pyritään kehittämään heidän hyvinvointiaan. Uusi kokonaisuus on herättänyt tullessaan voimakasta keskustelua opettajissa ja mediassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä Move! -mitauksen järjestäneillä opettajilla on Move! -mittauksesta. Tutkimus toteutettiin keräämällä määrällinen aineisto verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi lopulta 139 opettajaa 14 kaupungista ja kunnasta ympäri Suomen. Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysivaiheessa luotiin käsitys -niminen summamuuttuja pääkomponenttianalyysiä ja ristiintaulukointia hyödyntäen. Tutkimustulokset on jaettu kolmeen Move! -mittaukseen olennaisesti liittyvään lukuun: perehtymiseen, mittauksen järjestämiseen sekä mittauksen jälkikäsittelyyn. Määrällisiä tuloksia syventämään on käytetty vastaajien avoimia vastauksia. Vastaajat jaettiin käsityksen osalta kolmeen joukkoon: positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Positiiviseen joukkoon sijoittui 33, neutraaleihin 24 ja negatiiviseen 82 vastaajaa. Käsitysten ja tulosten jälkikäsittelyn välillä oli nähtävissä yhteys; positiivisemman käsityksen omaavat opettajat huolehtivat tulokset useammin terveydenhoitajalle, sekä keskustelivat tuloksista useammin vanhempien kanssa. Erot vastaajajoukkojen välillä eivät olleet kovin suuria. Avoimissa vastauksissa mittausta kritisoitiin työlääksi, sekä mittauksen ajankohta mainittiin usein huonoksi. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä negatiivisesti painottuneiden käsitysten takana, sekä annetaan kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita

Tenon kalastussopimuksen vaikutukset : sopimuksen toimivuuden arviointi eri osapuolten näkökulmasta

Tämä raportti on osa laajempaa Suomen ja Norjan välisen 1.5.2017 solmitun Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointia. Työssä on koottu ja jäsennetty eri osapuolten näkemyksiä sopimuksen toimivuudesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi työssä on kerätty osapuolten näkemyksiä kalastussopimuksen muutostarpeista sekä kalastussäännön tarkistamista koskevasta prosessista ja siihen osallistumisesta. Tenon sopimuksen päätavoite, lohikantojen elinvoimaisuuden turvaaminen, hyväksytään yleisesti, mutta kalastusrajoitukset, joilla tavoitteeseen pyritään on koettu eri syistä ongelmallisiksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Eri osapuolten kalastukseen, kulttuurin harjoittamiseen ja yritystoimintaan liittyvien vaikutusten lisäksi haastatteluissa nousi esiin periaatteellisia oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen liittyviä perusoikeudellisia kysymyksiä. Sopimusta ja sen toimeenpanoa on kritisoitu sekä saamelaisten kulttuuristen oikeuksien että kiinteistönomistajien omaisuudensuojan näkökulmasta. Sopimus on käynnistänyt kamppailun kalastusoikeuksien määrittymisestä, mikä ruokkii jännitteitä ja ristiriitoja osapuolten välillä. Periaatteellisten kysymysten ohella Tenon sopimus sisältää kalastusjärjestelyihin liittyviä ongelmia, joita on helpompi ratkoa. Haastateltavat toivat esiin monia ehdotuksia kalastusjärjestelyiden parantamiseksi ilman, että toimet vaikuttaisivat lohikantoihin kielteisesti. Haastatteluista ja työpajasta saatiin myös useita ehdotuksia ja toimintatapoja, joiden pohjalta tulevaa kalastussääntöä koskevaa neuvotteluprosessia voidaan suunnitella. Työ perustuu osapuolten edustajien haastatteluihin, Utsjoella 23.1. 2020 pidetyn työpajan tuloksiin sekä haastateltavilta saatuihin dokumentteihin. Työn on toteuttanut Akordi Oy