Artama, Miia

Korhonen, Maarit Jaana

Turunen, Juha

Finnish

Journal.fi

359K o k o u s s e l o s t eSOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2012: 49 359–360Lääke-epidemiologia Suomessa 2012  – Tutkijat kohtaavatTAMPERE 16.4.2012Lääke-epidemiologia voidaan väl-jästi määritellä lääkkeiden käytön ja vaikutusten tutkimiseksi väes-tössä. Lääke-epidemiologista tutki-musta on tehty Suomessa vuosi-kymmeniä. Tutkimus on viime vuo-sina reilusti lisääntynyt, mutta alan tutkijat eivät ole virallisesti järjes-täytyneet. Vuosien varrella esiin on tullut tarve järjestää yhteinen tilai-suus, jossa olisi mahdollisuus kes-kustella lääke-epidemiologiaan liit-tyvistä ajankohtaisista kysymyksistä sekä tavata saman aihepiirin tutki-joita. Huhtikuussa 2012 Sosiaali-lääketieteen yhdistyksen lääkejaos ja Suomen epidemiologian seura järjestivät yhteistyönä Tampereella Lääke-epidemiologia Suomessa 2012 – Tutkijat kohtaavat -semi-naarin.Seminaarin avasi Suomen epi-demiologian seuran ja Tampereen yliopiston puolesta professori Anssi Auvinen. Auvinen osoitti kirjalli-suushakujen perusteella, että lääke-epidemiologinen tutkimus Suomes-sa on todella lisääntynyt paljon. Pitkän yliopistouran tehnyt Fi-mean tutkimuspäällikkö Hannes Enlund puhui aiheesta Lääke-epide-miologia Suomessa – Quo vadis? Enlund pohti Suomen lääke-epide-miologian nykytilaa ja tulevaisuut-ta. Mistä löytyy oikea polku tule-vaisuuteen ja kuka sen määrittelee? Lähtökohtaisesti voidaan kysyä, kuka tarvitsee lääke-epidemiologiaa ja mitä tehtäviä se palvelee. Halu-taanko lääke-epidemiologisella tut-kimuksella vaikuttaa ja muuttaa vai ymmärtää asioita ja ilmiöitä? Vii-meisen kymmenen vuoden aikana tärkeitä aihepiirejä ovat olleet esi-merkiksi syöpä ja hormonit, statii-nit, tulehduskipulääkkeet, masen-nuslääkkeet, raskaudenajan lääkitys ja iäkkäiden lääkitys. Entä mikä on nykyisen tutkimuksen näkyvyys ja terveyspoliittinen merkitys? Tuo-reessa Lääkepolitiikka 2020 -asia-kirjassa määritellään Suomen lääke-politiikan suuntaviivoja. Enlundin mielestä asiakirjan tulisi olla yhtenä ohjenuorana mietittäessä lääke-epidemiologisen tutkimuksen pai-nopisteitä.Enlund näki tärkeänä myös alan perus- ja jatkokoulutuksen vahvistamisen. Opetustarjontaa tar-vitaan perusmenetelmistä kapeisiin erityiskysymyksiin ja erikoismene-telmiin. Avainasemassa on paikalli-nen ja valtakunnallinen yhteistyö farmasian, lääketieteen, kansanter-veystieteen ja muiden terveystietei-den välillä. Myös pohjoismaista ja eurooppalaista tutkimusyhteistyötä tulisi lisätä. Enlund totesi lopuksi, että Suomen lääke-epidemiologialla ei ole valmiiksi paalutettua polkua, vaan se muotoutuu niistä tieteelli-sistä ja poliittisista valinnoista, joita tehdään matkan varrella.PhD Frank de Vries Utrechtin yliopistosta Hollannista osoitti esi-tyksessään Two studies, same data source, two answers todellisia esi-merkkejä ja omia tutkimuksiaan hyödyntäen, miten samoista tieto-kannoista ja aineistoista voidaan saada keskenään ristiriitaisia tutki-mustuloksia. Tutkimuksen suunnit-telun tai analyysin virheistä aiheu-tuvaa harhaa tuloksissa voi olla erittäin vaikea tunnistaa jälkikä-teen. De Vries suositti pitämään tutkimusasetelmat yksinkertaisina sekä käyttämään tarkasti ja yksise-litteisesti määriteltyjä päätetapahtu-mia. ”Epäile, jos tuloksesi ovat liian hyviä ollakseen totta”, hän totesi.Lääke-epidemiologisten tutki-musten havaintoja ja Mitä uutta lääke-epidemiologiassa? -sessioissa kuultiin useiden tutkijoiden ja tut-kimusryhmien meneillään olevista hankkeista ja tuoreimmista tulok-sista. Esitysten perusteella lääke-epidemiologinen tutkimus on Suo-messa laaja-alaista ja monimuotois-ta. Esimerkiksi professori Risto Huupposen statiinitutkimus ja pro-fessori Sirpa Hartikaisen Alzheimer-potilastutkimus edustavat perinteis-tä rekisteripohjaista lähestymista-paa. FT Terhi Launiainen puoles-taan esitteli Helsingin yliopiston oikeuskemian yksikössä tehtävää post-mortem lääke-epidemiologiaa. Oikeuslääketieteelliset ruumiin-avaukset ja oikeuskemialliset mää-ritykset tarjoavat ainutlaatuista tietoa esimerkiksi lääkkeiden päih-dekäytöstä, lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista sekä haitallisten lääkeaineyhdistelmien käytöstä.Lääke-epidemiologian ehkä pe-rinteisin tehtävä on ollut lääkkeiden harvinaisten haittavaikutusten tut-kiminen. LT Teemu Murtolan esit-telemä hanke Eturauhassyövältä suojaavien lääkkeellisten tekijöiden osoittaminen sen sijaan pyrkii löy-tämään uusia yhteyksiä eri lääkeai-neiden käytön ja alentuneen eturau-hassyövän riskin väliltä. Suurin osa Suomen lääke-epi-demiologisesta tutkimuksesta on luonteeltaan akateemista ja epäkau-pallista. Dosentti Pasi Korhosen esityksessä kuultiin kuitenkin, että lääke-epidemiologiaa voi harjoittaa myös kaupallisen tilaustutkimuksen muodossa kaikkia hyviä tieteellisiä käytäntöjä noudattaen.Vastaaville tilaisuuksille koet-tiin olevan tarvetta myös tulevai-360suudessa. Seminaarissa keskusteltiin kansainvälisen lääke-epidemiolo-gian seuran International Society for Pharmacoepidemiology (ISPE) kansallisen alajaoksen perustami-sesta Suomeen sekä päätettiin jär-jestää seuraava lääke-epidemiologi-an seminaari kahden vuoden päästä 2014.Lopuksi mietittiin lääke-epide-miologian tulevaisuutta Suomessa. Tarvetta todettiin olevan ainakin uusille yhteismuodoille (esimerkiksi blogisivustot, tutkijoiden kierto tut-kimusryhmien välillä), lääke-epide-miologian osaamisen kartoittami-selle, koulutuksen koordinoinnille sekä hankerekisterille. MIIA ARTAMAFT, tutkijatohtori,Helsingin yliopisto Suomen syöpärekisteriMAARIT JAANA KORHONENDosentti, erityisasiantuntija Turun yliopistoJUHA TURUNEN FaT, tutkimuspäällikkö Farenta Oy 

Lääke-epidemiologia Suomessa 2012 – Tutkijat kohtaavat TAMPERE 16.4.2012

https://journal.fi/sla/article/download/9354/6683

Lääke-epidemiologia Suomessa 2012 – Tutkijat kohtaavat TAMPERE 16.4.2012

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi