Nouse, nouse nuori usko. Artturi Leinosen runous poliittisen vaikuttamisen keinona ja maailmankuvan rakentajana

Tutkimus tarkastelee poliittista runoutta siitä näkökulmasta, miten runojen ideologinen vaikuttavuus on tunnistettavissa kielitieteen keinoin. Tutkimusaineistona on Artturi Leinosen vuosina 1918–1951 kirjoittamat 26 runoa. Tutkimuksen päätavoiteena on tarkastella, miten Artturi Leinosen poliittinen runous linkittyy ajan poliittis-yhteis-kunnalliseen konekstiin, eli millaista maailmankuvaa Artturi Leinosen runot rakentavat ja millaisia vaikuttamisen keinoja runoissa esiintyy. Lisäksi runoja peilataan myös Leinosen omaan henkilöhistoriaan. Tutkimusmenetelminä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä ja systeemis-funktionaalista kielioppia. Systeemis-funktionaalisen kieliopin metafunktioista analyysissä hyödynnetään ideationaalista ja interpersoonaista metafunktiota, joita peilataan kriittisen diskurssianalyysin käsitteisiin ideologiasta, vallasta ja tietoisuudesta. Koska tutkimusmenetelmissä korostuu sosiokulttuurisen kontekstin merkitys, sisältää tutkimus myös Suomen 1900-luvun sotien poliittista kontekstia läpikäyvän luvun. Tutkimustulosten perusteella poliittisissa runoissa on runsaasti ryhmässä toimimiseen ja ryhmätietoisuuteen kannustavia merkityksiä, mikä konkretisoituu esimerkiksi suurena me-pronominin käyttöasteena. Jättämällä ulkoryhmän personoimatta runot varmistavat ideologisen kontrollin toteutumisen. Rinnastamalla historialliset tapahtumat ja poliittiset kannanotot samoihin asiayhteyksiin poliittinen runo asettaa ne yhtä kyseenalaistamattomiksi. Leinosen runoissa erityisesti imperatiivin käyttö on kiteytynyt keino ilmaista direktiivisyyttä, ja runoissa korostuu instruktiivinen tekstityyppi. Tutkimustuloksissa korostuu kirjailijan yhteiskunnallisen aseman merkitys runojen vaikuttavuudelle: Artturi Leinosella oli runsaasti symbolista valtaa ja keinoja viestintätapahtumien kontrollointiin, mikä takasi hänelle sisäänpääsyoikeuden poliittisin diskursseihin. Runojen aikaperspektiivin tarkastelu kuitenkin osoittaa, että runouteen rakentuu myös henkilökohtaisia sävyjä ajan kuluessa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Akuuttia hoitoa tarvitsevan intoksikaatiopotilaan hoitotyön haasteet sairaalan ensiavussa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia intoksikaatiopotilaan hoitotyön haasteista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä asiat hoitajat kokevat haastaviksi intoksikaatiopotilaan hoitotyössä. Keskeistä oli uuden tiedon saaminen aiheesta ja ensiavun hoitajien näkökulma. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat erään yliopistollisen sairaalan ensiavun sairaanhoitajat ja ensihoitajat. Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (n=30). Kukin hoitaja vastasi sen mukaan, kuinka haastavaksi kokee hoitotyön tilanteet. Kyselylomake tehtiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin sähköpostitse ensiavun sairaanhoitajille ja ensihoitajille. Aineisto analysoitiin tilastollisin analysointimenetelmin. Vastausprosentiksi muodostui 29 %. Opinnäytetyön tulosten perusteella selvisi, että erittäin haastaviksi asioiksi hoitajat kokivat esitietojen selvittämisen, potilaan ottaman annoksen määrän arvioimisen, potilaan aggressiivisen käytöksen hallitsemisen, sekamyrkytyspotilaiden hoitamisen, yhteisymmärryksen saavuttamisen potilaan kanssa ja potilaan motivoimisen hoitoon sitoutumiseen. Mielipiteitä jakoivat muun muassa potilaan kohtaaminen, potilaan rauhoittelu ja omaisten huomioiminen. Vähiten haastaviksi asioiksi nousivat muun muassa tapahtumien kirjaaminen, potilaspaikan varaaminen ja hoitotiimin kokoaminen. Johtopäätöksenä voi todeta, että osa hoitotyön tilanteista erottui selvästi muita haasteellisemmaksi. Jotkin asiat sen sijaan jakoivat mielipiteitä ja vastaukset riippuivat siitä, miten ne koetaan yksilöllisesti. Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan parantaa hoitotilanteisiin valmistautumista sekä lisätä tietoisuutta hoitotyön haasteista intoksikaatiopotilaiden hoidossa.The purpose of the thesis was to find out about the challenges that nurses experience when treating intoxicated patients. The aim of the thesis was to find out which issues nurses regard as challenging in treating of intoxicated patients. It was essential to receive new information about the subject and the point of view of the first aid nurses. The target group of the thesis was formed of the nurses and paramedics of the emergency department of a University Hospital First Aid Unit. The survey was a quantitative study, in which the information was gathered by an electronic questionnaire (n=30). Each nurse answered according to how challenging they experience the situations in nursing. The questionnaire was conducted as a Webropol internet survey, which was distributed via email to the first aid nurses and paramedics. The data was analyzed by statistical methods. The reply rate was 29 per cent. The outcome of the research was that the nurses find the following issues as extremely challenging: finding out pre-information, estimating the amount of the dose the patient has taken and controlling the patient’s aggressive behavior. Additionally, treating a multi-intoxicant patient, reaching mutual understanding and motivating the patient to commit to treatment were challenging. The opinions were divided among other things in regard to meeting the patient, calming down the patient and taking the immediate family into consideration. The least challenging were among other things registering the situations, reserving a bed for the patient and putting a nursing team together. The conclusion of the thesis was that some nursing situations were clearly more challenging than others. There were individual differences in the answers. This information can improve nurses to prepare for treatment and increase awareness of the challenges in treatment of intoxicated patients

Forest land ownership change in Finland : COST Action FP1201 FACESMAP country report

201

Lautakunnat päätöksentekijöinä kunnallisessa itsehallinnossa : tutkimus kuuden suurimman kaupungin lautakuntien päätöksenteosta

Päätöksenteko on keskeinen prosessi kaikissa organisaatioissa. On mahdotonta ymmärtää organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta ilman päätöksentekoa. Päätöksenteko selittää huomattavan osa organisaation saavutuksista ja menetyksistä. Tässä kirjan luvussa tehtävänä on analysoida kuuden suurimman kaupungin lautakuntia päätöksentekijöinä

A Decision Support Demonstrator for Abiotic Damage to Trees, using a WWW Interface

Session 1A and 1B. Presentation slide

Spatio-temporal divergence in the responses of Finland's boreal forests to climate variables

Spring greening in boreal forest ecosystems has been widely linked to increasing temperature, but few studies have attempted to unravel the relative effects of climate variables such as maximum temperature (TMX), minimum temperature (TMN), mean temperature (TMP), precipitation (PRE) and radiation (RAD) on vegetation growth at different stages of growing season. However, clarifying these effects is fundamental to better understand the relationship between vegetation and climate change. This study investigated spatio-temporal divergence in the responses of Finland's boreal forests to climate variables using the plant phenology index (PPI) calculated based on the latest Collection V006 MODIS BRDF-corrected surface reflectance products (MCD43C4) from 2002 to 2018, and identified the dominant climate variables controlling vegetation change during the growing season (May-September) on a monthly basis. Partial least squares (PLS) regression was used to quantify the response of PPI to climate variables and distinguish the separate impacts of different variables. The study results show the dominant effects of temperature on the PPI in May and June, with TMX, TMN and TMP being the most important explanatory variables for the variation of PPI depending on the location, respectively. Meanwhile, drought had an unexpectedly positive impact on vegetation in few areas. More than 50 % of the variation of PPI could be explained by climate variables for 68.5 % of the entire forest area in May and 87.7 % in June, respectively. During July to September, the PPI variance explained by climate and corresponding spatial extent rapidly decreased. Nevertheless, the RAD was found be the most important explanatory variable to July PPI in some areas. In contrast, the PPI in August and September was insensitive to climate in almost all of the regions studied. Our study gives useful insights on quantifying and identifying the relative importance of climate variables to boreal forest, which can be used to predict the possible response of forest under future warming.Peer reviewe

Konehallin suunnittelu : Runkomateriaalin osalta

Opinnäytetyössäni tarkastelen konehallin merkitystä viljatilalla, erityisesti oman kotitilani kehyksessä ja keskityn omatoimirakentamiseen nimenomaan rungon osalta. Konehallin on pystyttävä muuntautumaan moneen eri käyttötarkoitukseen vuodenajan, viljelykauden ja tilan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tutkimusosuudessa tarkastelen konehallin rakentamisen eri vaiheita ja suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja, esittelen ja vertailen erilaisia konehallin rakentamisessa käytettyjä rakennusmateriaaleja (betoni-, teräs- ja puurakenteet), kartoitan oman kotitilani konehallin rakennustarpeeseen vaikuttavia seikkoja. Näiden ja edellä keräämieni tietojen pohjalta laadin laskelmia tilamme konehallin rakennussuunnittelun ja materiaalivalinnan pohjaksi. Tutkimustiedon valossa valitsin hallin rakennusmateriaaliksi puun mm. materiaalin saatavuuden, hinnan ja materiaalin työstämisen helppouden vuoksi. Puu soveltuu materiaalina hyvin omatoimirakentamiseen helppotyöstöisyytensä vuoksi ja lisäksi sitä on saatavilla omasta metsästä. Oman sahatavaran lopullinen hinta on kuitenkin tärkeää laskea kaikkine työ- ja sivukuluineen ja työtunteineen, kuten tässä opinnäytetyössä teen

Mutkaton verkkovahinkoilmoitus : moottoriajoneuvovahinkojen verkkovahinkoilmoittamisen kehittäminen

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona eräälle suomalaiselle vakuutusyhtiölle. Työn alussa toimeksiantaja oli tilanteessa, jossa moottoriajoneuvovahinkojen verkkovahinkoilmoituksen päivittäminen oli tullut ajankohtaiseksi. Työn tarkoituksena oli tehdä havaintoja toimeksiantajan moottoriajoneuvovahinkojen verkkovahinkoilmoituksesta ja selvittää, liittyikö verkkovahinkoilmoittamiseen sellaisia tekijöitä, jotka toistuvasti aiheuttivat lisäselvityspyyntöjä tai yhteydenottoja korvauspalveluun. Lisäselvityspyynnöt saattaisivat pidentää ajoneuvovahinkojen käsittelyaikoja, joilla on suora yhteys myös asiakastyytyväisyyteen. Havaintoja lähdettiin muodostamaan sisältöpolkujen tutkimisen sekä korvauskäsittelijöiden teemahaastattelun keinoin. Ensin pyrittiin tunnistamaan kehityskohteet ja sen jälkeen luomaan kehitysehdotuksia, joiden avulla voitaisiin saavuttaa tavoite entistä mutkattomamman verkkovahinkoilmoituksen kehittämisestä. Työn tuloksina havaittiin joitakin moottoriajoneuvovahinkojen verkkovahinkoilmoittamiseen liittyviä kehityskohteita. Kehityskohteet olivat sellaisia, jotka aiheuttivat teemahaastatteluista saatujen tietojen perusteella selkeästi useimmiten lisäselvityspyyntöjä ja yhteydenottoja. Teemahaastatteluihin osallistuneet korvauskäsittelijät olivat jokainen tehneet työssään samankaltaisia havaintoja, mikä mahdollisti tärkeimpien kehityskohteiden listaamisen. Kun tärkeimmät kehityskohteet oli määritelty, järjestettiin työpaja kehitysehdotusten muodostamista varten. Myös työpajassa laaditut kehitysehdotukset perustuivat sisältöpolkujen tarkempaan tutkimiseen ja teemahaastatteluista saatuun aineistoon. Sisältöpolkujen tarkastelemisella oli tärkeä rooli kehitystyön eri vaiheissa, sillä verkkosisällön ylläpitäminen on tärkeä osa onnistunutta sisältöstrategiaa. Lisäksi sisällön tuli tukea mahdollisimman hyvin toimeksiantajayrityksen monikanavaisuutta. Kehitysehdotusten avulla pyrittiin vastaamaan kehityskohteiden haasteisiin ja mahdollistamaan entistä mutkattomampi moottoriajoneuvovahinkojen verkkovahinkoilmoittaminen.This thesis was made as an assignment for a Finnish insurance company. The client needed to update their online motor vehicle insurance claim. The purpose of the thesis was to research if something in the online insurance claim increased requests for further clarifications or contacts to the compensation service. Requests for further clarifications might extend the handling time which affects customer satisfaction. A way to recognise the targets for development was to examinate the content paths and interview claim handlers. The aim was to develop a simpler online motor vehicle insurance claim. As a result, some targets for development were found. These targets caused most of the requests for further clarifications and contacts to the compensation service. The claim handlers who participated in the interviews had all noticed similar targets which made it possible to form the main targets for development. The next step was to form development proposals. The examination of content paths played a key role in the various stages of this assignment, as maintaining online content is an important part of a successful content strategy. In addition, the content had to support the multi-channel policy of the customer company. The aim of the proposals was to meet the challenges of the development targets and enable a simpler process of online motor vehicle insurance claims