Effect of lactid acid bacteria inoculants, formic acid, potassium sorbate and sodium benzoate on fermentation quality and aerobic stability of wilted grass silage

The efficiency of a novel strain of lactic acid bacteria inoculant (Lactobacillus plantarum VTT E-78076, E76) on the fermentation quality of wilted silage was studied. Furthermore, the possibility to improve aerobic stability of silages by combining an inoculant and chemical preservatives was investigated. Two experiments were conducted with wilted timothy-meadow fescue herbage (dry matter 429 and 344 g kg-1) using six treatments. In experiment I, E76 (106 cfu g-1 fresh matter (FM)) was applied alone and in combination with sodium benzoate (0.3 g kg-1 grass FM) or low rate of formic acid (0.4 l t-1 FM). In experiment II, E76 and a commercial inoculant were applied alone and in combination with sodium benzoate. Untreated silage and formic acid (4 l t-1 FM) treated silage served as negative and positive controls in both experiments. The effect of sodium benzoate and potassium sorbate in experiment I, on aerobic stability was tested by treating silages prior to aerobic stability measurements. The novel lactic acid bacteria inoculant was equally effective in improving fermentation quality as the commercial inoculant. However, the aerobic stability of both inoculated silages was poorer than that of formic acid treated or the untreated one in one of the experiments. The results suggested that antimicrobial properties of E76 were not effective enough to improve aerobic instability. One option to overcome this problem is to use chemical additives in combination with the inoculants

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus esiopetuksessa : Suomen kieltä harjoittelevan lapsen vuorovaikutus, osallistuminen, osallisuus ja kielenoppiminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä kaksi- ja monikielisten lasten vuorovaikutustodellisuudesta ja kielenoppimisesta suomenkielisessä esiopetuksessa silloin, kun heidän suomen kielen taitonsa on vielä vähäinen. Tutkimuksessa kysyttiin varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja siitä, miten kaksi- ja monikielisten, eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vertaisvuorovaikutus näyttäytyy lasten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa. Toinen kysymys selvitti opettajien havaintoja siitä, miten suomen kieltä harjoittelevien lasten osallistuminen ohjattuun toimintaan onnistuu. Kolmanneksi tutkimuksessa pohdittiin, miten opettajat arvelevat edellä kuvattujen ilmiöiden vaikuttavan lasten suomen kielen oppimiseen. Tutkimuksen aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksista. Aineisto kerättiin kuulemalla yhdeksää esiopetuksessa toimivaa opettajaa. Haastattelut suoritettiin yhtä lukuun ottamatta Microsoft Teams ympäristössä, ja haastattelut tallennettiin. Opettajat saivat etukäteen heidän havainnointiaan ohjaavan kirjeen. Haastattelutilanne oli muodoltaan vapaa. Saatu aineisto tutkittiin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä etsimällä. Noin 8 tuntia kestänyt ja 54 sivusta koostunut haastatteluaineisto lyhennettiin, ja saatu tieto yhdistettiin. Lapset kasvavat monikielisiksi syntymäkodeissaan, tai kun he omaksuvat uuden kielen elämänpiiriensä laajenemisen myötä. Kieli opitaan vuorovaikutuksessa. Tähän tutkimukseen osallistuneiden opettajien havaintoihin perustuen todetaan, että esiopetuksessa suomen kieltä harjoittelevien lasten vuorovaikutus jää usein vähäiseksi. Opettajat toteavat, että suomen kieltä harjoittelevat lapset jäävät helposti rinnakkaisleikkijän rooliin. Opettajat mainitsevat, että rinnakkain leikkimällä kieli ei kehity. Opettajien mukaan, kun lapsilla on vähäinen suomen kielen osaaminen, myös aikuisen ohjaamaan toimintaan osallistuminen on pulmallista. Tämän tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi nouseekin aikuisen kieltä opettelevalle lapselle suuntaama sitkeä tuki, toimintaan osallistumisen mahdollistaminen, kaikkien lasten osallisuuden tukeminen ja lasta arvostava ote. Vuorovaikutteisen leikin mahdollistaminen on ensiarvoisen tärkeää

Analyytikoiden tulosennusteiden tarkkuus ja siihen vaikuttavat tekijät : tulosennusteiden tarkkuus Helsingin pörssissä 2004-2008

Siirretty Doriast

Suomen autokannan nuorentaminen : oikeudelliset ongelmat ja reunaehdot

Suomessa autoja verotetaan neljässä vaiheessa. Hankintavaiheessa maksetaan arvonlisävero, käyttöönottovaiheessa autovero, käytettävissäolosta vuosittain ajoneuvovero ja käytöstä polttoaineveroa. Käyttöönottovaiheen autovero muodostaa suurimman osan auton koko elinkaaren verotuksesta. Nykyinen verojärjestelmä kannustaa käyttämään autoa mahdollisimman pitkään ja Suomen autokanta onkin yksi Euroopan vanhimmista. Tutkimuksessa tarkastellaan autokannan nuorentamista ja siihen liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Keinona autokannan nuorentamiseksi on otettu esille painopisteen siirto käyttöönottovaiheen verotta-misesta käytettävissäolon verottamiseen tai käytön verottamiseen. Käytettävissäolon verottaminen tapahtuisi lähtökohtaisesti ajoneuvoveron kautta, käytön verottamisessa taas olisi kyse kilometriverosta, jossa jokaista ajettua kilometriä verotettaisiin erikseen. Lisäksi on tarkasteltu romutuskannustimen käyttöönottoa ja vientipalautusjärjestelmän kehittämistä. Romutuskannus-timia on toteutettu uudesta autosta maksettavan hyvityksen muodossa useissa Euroopan maissa 2000-luvulla. Tutkimuksessa arvioidaan edellytyksiä romutuskannustimen käyttöönotolle ja sillä saatavia vaikutuksia autokannan nuorentamiseksi. Vientipa-lautuksesta tarkastellaan nykyisin Suomessa voimassa olevaa järjestelmää, jossa alle kymmenen vuoden ikäisestä ajoneuvosta palautetaan siinä jäljellä olevan autoveron määrä, mikäli ajoneuvo viedään pysyvästi ulkomaille. Nykyisen järjestelmän toimivuut-ta ja EU-oikeudellisia edellytyksiä arvioidaan, sekä mahdollisuuksia järjestelmän kehittämiseksi edelleen. Tutkimuksen kohteena on myös autokannan nuorentaminen tavoitteena ja tavoitteen hyväksyttävyys, mitä lähestytään ympä-ristöpolitiikan, elinkeinopolitiikan ja turvallisuuden näkökulmasta. Ympäristöpolitiikassa tavoitteena on tieliikenteen hiilidioksidi-päästöjen vähentäminen pitkällä tähtäimellä, ja autokannan nuorentamisen vaikutukset tähän tavoitteeseen nähden ovat tarkas-telun kohteena. Auton elinkaaren hiilidioksidipäästöistä suurin osa syntyy auton käytöstä, joten uudistamalla autokantaa pienem-pipäästöiseksi voidaan tehokkaimmin vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Autokannan nuorentaminen tavoitteena ei ole sellaisessa ristiriidassa ympäristöpolitiikan tai elinkeinopolitiikan kanssa, ettei autokannan nuorentamista voitaisi pitää yhteiskun-nallisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Uudempi auto taas on yleensä vanhaa autoa turvallisempi ja autokantaa nuorentamalla uudet tekniset innovaatiot saadaan aikaisemmin laajemman ryhmän käyttöön. Kun ihmishenki länsimaissa nykyään arvostetaan varsin korkealle, on tieliikenteen turvallisuuden lisääminen perusteltua. Oikeudellisista reunaehdoista on tarkasteltu yhdenvertaisuutta, sääntelyn tarkkarajaisuutta, osumatarkkuutta, suhteellisuuspe-riaatetta, verojen ja maksujen suhdetta, valtiontukikieltoa sekä luottamuksensuojaa ja omaisuudensuojaa. Kutakin periaatetta on tarkasteltu ensin yleisellä tasolla erikseen ja sen jälkeen kunkin keinon kohdalla tarkemmin. Ongelmallisin on omaisuudensuoja ja luottamuksensuoja käytettävissäolon tai käytön verottamiseen siirtymisen järjestämisessä. Siirtymäkausi pitäisi kyetä järjestä-mään niin, että verovelvollisen omaisuudensuojaa ja luottamuksensuojaa ei loukata, mutta samalla siirtymäkaudesta autokaupal-le aiheutuvat haitat eivät saisi nousta huomattaviksi. Tätä vaikeuttaa se, että autoveron poistaminen lähtökohtaisesti laskee ennen muutosta ensirekisteröityjen autojen arvoa ja loukkaa tällöin omistajan omaisuudensuojaa. Toisaalta autoala reagoi her-kästi muutoksiin, ja niiden vaikutusten arviointi etukäteen on haastavaa. Tutkimuksessa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja siirty-mäkauden järjestämiseksi ja arvioidaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Kilometriverotukseen siirtyminen suoraan käyttöönotto-vaiheen verotuksesta olisi erittäin haastavaa etenkin huomioiden kilometriveroon liittyvät useat avoimet kysymykset muun muas-sa toteutustekniikkaan liittyen, joten suositeltavaa olisi siirtyä ensin käyttöönottovaiheen verottamisesta käytettävissäolon verot-tamiseen ja siitä edelleen myöhemmin käytön verottamiseen. Käytettävissäolon verottamiseen edellytykset ovat olemassa ajo-neuvoverotuksen tasoa nostamalla (tällöin voidaan säilyttää valtion verotulot autojen verottamisesta suunnilleen ennallaan) ja siirtymäkausi on kilometriveroa yksinkertaisemmin ja oikeudelliset reunaehdot huomioiden järjestettävissä. Edelleen edellytykset romutuspalkkion käyttöönottamiselle lähitulevaisuudessa ovat olemassa, eivätkä oikeudelliset reunaehdot aiheuta estettä myös-kään vientipalautuksen kehittämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriö suunnitteli jo kesällä 2014 romutuskampanjan toteuttamista syksyllä 2015, mutta esitys kaatui hallituksen budjettiriihessä eikä romutuskampanjaa toistaiseksi toteuteta

La competencia intercultural: retos y desafíos Perspectiva de la escuela y los libros de texto

En el plan curricular actualizado (LK20) de lenguas extranjeras la competencia intercultural se ha convertido en uno de los elementos centrales de la asignatura. Estos elementos marcan lo más importante de la asignatura, pero en el caso de competencia intercultural surgen problemas de definición y aplicación. Para empezar los profesores de ELE parecen comprenderlo de diferente manera generándose un vacío entre lo que dice el plan y su enseñanza. En este trabajo trataremos de precisar la definición de la competencia intercultural dentro del campo didáctico, y también la comprensión de esta por parte de los profesores. Finalmente examinaremos cómo los libros de enseñanza que se han escrito en relación con el nuevo plan curricular tratan esta competencia.I den nye læreplanen (LK20) har interkulturell kompetanse blitt et av kjerneelementene i fremmedspråk. Kjerneelementene markerer det viktigste i faget, men rundt elementet interkulturell kompetanse oppstår det problemer med dets definisjon og bruk. Dette forårsaker et tomrom mellom kjerneelementet i læreplanen og hvordan det brukes i undervisningen. Vi skal undersøke definisjonen av interkulturell kompetanse i et undervisningsperspektiv, samt se på hvordan lærere i spansk fremmedspråk forstår begrepet. Til slutt vil vi undersøke hvordan de nyeste lærebøkene som har blitt skrevet i forbindelse med den nye læreplanen implementerer interkulturell kompetanse

Digitointi tuo tutkijalle uusia mahdollisuuksia

British Library ja National Gallery ovat aloittaneet mittavien kokoelmiensa arvokkaimpien teosten digitointiprojektin. Ne ovat vain kaksi esimerkkiä lukuisten kirjastojen, arkistolaitosten, museoiden, taidemuseoiden ja muiden instituutioiden joukossa. Sekä British Libraryn että National Galleryn digitointiprojektien tuloksena on syntynyt kaksi erilaista, mutta toimivaa, digitaalista versiota kokoelmista

Työhyvinvoinnin kehittäminen - työntekijän vaikutus

Tiivistelmä Opinnäytetyön toimeksiantaja on Toimipiste X, joka on Kouvolassa sijaitseva päivittäistavarakauppa. Työn tarkoituksena oli analysoida, miten Toimipiste X:n työhyvinvointi oli kehittynyt vuodesta 2014 vuoteen 2015, ja verrata tuloksia toisen samaan ketjuun kuuluvaan yksikön kanssa. Vertailun tarkoituksena oli havaita Toimipiste X:n työhyvinvointiin vaikuttavat alueet, joissa yksikön tulokset olivat heikommat kuin vertailussa mukana olleen yksikön. Työn aineistona käytettiin henkilöstötutkimuksiin erikoistuneen yrityksen yksiköille teettämää työyhteisötutkimusta, jossa esiintyviä tuloksia analysoitiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Analysoinnin avulla pohdittiin mahdollisia syitä tuloksiin sekä mietittiin, miten työntekijän tulisi toimia, jotta tulokset paranisivat. Työhyvinvoinnin kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja yksi niistä on työkykyä ylläpitävä ergonomia. Aineiston analysoinnin lisäksi opinnäytetyössä ideoitiin kehitysideoita, joiden avulla työntekijän ja työyhteisön ergonomiaa voitaisiin parantaa. Ergonomisia kehitysideoita hankittiin käyttämällä havainnointia aineistonkeruumenetelmänä. Työyhteisötutkimuksen aineistot olivat luottamuksellisia, ja aineistojen tulokset pohjautuivat kyselyihin, joihin työntekijät vastasivat anonyymisti. Työyhteisötutkimuksiin vastasi 11 työntekijästä 10, joten vastausprosentti oli korkea. Opinnäytetyön luotettavuutta lisäsi monipuolisten lähteiden kriittinen käyttö. Toimipiste X:n tuloksia analysoitaessa ilmeni, että kehitystä ja toimenpiteitä vaativia alueita olivat muun muassa työn hallinta, työskentelyedellytykset ja esimiestyö. Huomiota tulisi kiinnittää enemmän perehdyttämiseen, työvälineiden asianmukaisuuteen ja työstressin ehkäisemiseen. Työntekijä voi vaikuttaa työhyvinvointiin toimimalla työssään turvallisesti ja terveellisesti ottaen yhteisön jäsenet huomioon, huolehtimalla henkisestä ja fyysisestä jaksamisestaan ja kommunikoimalla työyhteisön jäsenien kanssa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka Toimipiste X:n työyhteisön työhyvinvointi oli hieman heikentynyt vertailuvuodesta, oli tulos kokonaisuutena hyvä. Ergonomiaa kehittävät ideat tukivat opinnäytetyön työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävää tavoitetta.Abstract The objective of the thesis was to analyse how work welfare had been developed in Office X from the year 2014 to 2015 and compare the results with another office. The meaning of the comparison was to detect those areas in work welfare that were poorer on Office X than in the other office, Office Y. A work community survey made by a company specialised in human resource studies was the material of the research. The results featuring in the work community survey were analysed using a qualitative research method. The reasons for the results and how to improve them from the perspective of the employee were considered. Various factors affect the development of the work welfare and one of them is ergonomics. Ergonomics increases employee capacity for work thus new ideas of what could improve ergonomics at Office X were presented in addition of the study. The ideas how to improve ergonomics were acquired by observing. The work community surveys of Office X and Office Y were confidential information and the results of the surveys were based on the answers from the employees of the two offices. The answers were given anonymously to the HR-company. The study revealed that the areas of work welfare that needed development were among others, work management, working conditions and leadership. Employees can affect areas in need of development by working safely, taking care of mental and physical management and communicating with the members of the work community. Based on the results of the study it can be stated that even though the work welfare of Office X had slightly weakened from the previous year, in overall the results were good. Additionally the ergonomics ideas supported the thesis main objective to develop the work welfare in Office X

Aalto University Undergraduate Centre : The Accessible Renovation of Alvar Aalto's Heritage

The main building of the former Helsinki University of Technology (TKK) designed by Alvar Aalto is part of the cultural heritage in Finland. The building underwent a major renovation in 2011–2015 and has now become an awarded Undergraduate Centre for the modern interdisciplinary education of Aalto University. This paper presents how the architectural masterpiece from the 1960’s was renovated and updated into a modern and accessible university building. Particular attention was paid for entering the building by wheelchairs, prams and pushchairs. The successful renovation was awarded in 2015 by the ‘Esteetön Suomi -palkinto’ (Accessible Finland Award), given every two years as a mark of recognition to activities or locations implementing the principles of accessibility and universal design for all on a broad scale and in a nationally significant way.Peer reviewe