Opettajan valmiudet pianonsoiton alkuopetuksessa

Tiivistelmä. Opetustyön taitoihin ja edellytyksiin perehtymätön soitonopettaja voi toiminnallaan aiheuttaa ongelmia oppilaidensa oppimisessa ja musiikkisuhteen kehittymisessä. Tällaisten uhkakuvien välttämiseksi kartoitan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetussa tutkimuksessani alan kirjallisuudesta kumpuavia valmiuksia, joita laadukas pianonsoiton alkuopetus opettajalta edellyttää. Aiheen valinta pohjautuu omiin kokemuksiini pianonsoiton vasta-alkajien opettamisen haasteista kokemattomana opettajana. Työssäni käyn läpi pianonsoiton alkuopetuksen osa-alueita ja lapsen musiikillista kehitystä 6–9 vuoden ikäryhmässä sekä esittelen lähdekirjallisuuden valossa oleellisia opettajan valmiuksia ja teen niistä yhteenvetoa. Tutkimukseni perusteella laadukas pianonsoiton alkeiden opettaminen edellyttää opettajalta laaja-alaisia valmiuksia. Opettajan tulee hallita soittimensa korkealla tasolla niin teknisesti kuin taiteellisesti. Musiikilliset taidot palvelevat paitsi soittoteknisten, teoreettisten ja taiteellisten asioiden opettamisessa, myös inspiraation lähteenä soitto-oppilaille heidän kehittäessään omia taitojaan. Opetuksen kannalta jopa tärkeämmäksi muodostuu kuitenkin pedagoginen osaaminen ja panostaminen opetuksen suunnitteluun, jossa tulee huomioida oppilaan aiemman osaamisen ohella myös tämän musiikillisen ja motorisen kehityksen vaiheet. Oppilaan oppimisen ja motivaation tukemisen kannalta oleellisia tekijöitä ovat opetuksen vuorovaikutteisuus ja hyvä opettaja–oppilas-suhde. Opetuksen laadun ja opettajan ammatillisen kasvun takaamisessa korostuu kaiken toiminnan taustalla vaikuttava jatkuva oman työn reflektointi. Vaikka tutkielma on lähtökohtaisesti osa omaa ammatillista kasvuani, saattaa tämän kaltaiselle tietopaketille olla käyttöä laajemminkin, erityisesti yksityisopettajiksi ryhtyneiden musiikinopiskelijoiden tai muuten kokemattomien soitonopettajien piirissä. Tutkimukseni luotettavuuden kannalta tulee kuitenkin ottaa huomioon, että vaikka olenkin pyrkinyt käyttämään yksinomaan laadukasta lähdeaineistoa, on aiheen laajuuden vuoksi mukaan mahtunut vain murto-osa kaikesta saatavilla olevasta materiaalista. Lisäksi on syytä tiedostaa kokemattomuuteni tutkimuksen tekijänä ja lähdemateriaalin kriittisenä arvioijana

Musiikin hyvinvointivaikutukset lukion musiikinopettajien käsityksissä ja opetuksessa

Tiivistelmä. Musiikin hyvinvointivaikutukset ovat aiheena erittäin moniulotteinen ja ajankohtainen. Tutkimustiedon alati lisääntyessä ja kasvavassa määrin löytäessä tiensä myös yhteiskunnalliseen keskusteluun herää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin tutkimustieto lopulta saavuttaa tulevia sukupolvia. Tutkimuskirjallisuuden valossa tällä voidaan nähdä olevan merkitystä yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisesta lähtien aina kansanterveydelliselle tasolle asti. Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelen hyvinvoinnin käsitettä ja sen esiintymistä tuoreimmissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Luon myös katsauksen musiikin vaikutuksia koskevaan tutkimukseen ja esittelen esimerkinomaisesti musiikin hyvinvointivaikutuksia niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla nojautuen 2000-luvulla julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi nostan esiin alan kirjallisuudesta kumpuavia kriittisempiäkin näkökulmia aiheeseen. Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen lukion musiikinopettajien käsityksiä ja opetuksen sisältöjä musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tutkimukseni on toteutettu laadullisena kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosteni perusteella lukion musiikinopettajat hallitsevat aiheeseen liittyvää tutkimustietoa kollektiivisella tasolla kattavasti mutta yksilöllisesti tarkasteltuna vaihtelevasti. Aiheen hallinnan laajuudesta riippumatta jokainen raportoi opettavansa musiikin hyvinvointivaikutuksista tavalla tai toisella, mikä viittaa aiheen arvostukseen opettajien keskuudessa. Tutkimukseni luotettavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja näitä erittelen raporttini Pohdinta-luvussa seikkaperäisesti

Monoterpenes’ oxidation capacity and rate over a boreal forest : temporal variation and connection to growth of newly formed particles

Peer reviewe

Influence of biogenic emissions from boreal forests on aerosol-cloud interactions

Boreal forest acts as a carbon sink and contributes to the formation of secondary organic aerosols via emission of aerosol precursor compounds. However, these influences on the climate system are poorly quantified. Here we show direct observational evidence that aerosol emissions from the boreal forest biosphere influence warm cloud microphysics and cloud-aerosol interactions in a scale-dependent and highly dynamic manner. Analyses of in situ and ground-based remote-sensing observations from the SMEAR II station in Finland, conducted over eight months in 2014, reveal substantial increases in aerosol load over the forest one to three days after aerosol-poor marine air enters the forest environment. We find that these changes are consistent with secondary organic aerosol formation and, together with water-vapour emissions from evapotranspiration, are associated with changes in the radiative properties of warm, low-level clouds. The feedbacks between boreal forest emissions and aerosol-cloud interactions and the highly dynamic nature of these interactions in air transported over the forest over timescales of several days suggest boreal forests have the potential to mitigate climate change on a continental scale. Our findings suggest that even small changes in aerosol precursor emissions, whether due to changing climatic or anthropogenic factors, may substantially modify the radiative properties of clouds in moderately polluted environments. Emissions from the boreal forest biosphere can substantially increase aerosol load above the forest and influence the radiative properties of clouds, according to analysis of observations from a monitoring station in Finland.Peer reviewe

Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch

Silver birch (Betula pendula) is a pioneer boreal tree that can be induced to flower within 1 year. Its rapid life cycle, small (440-Mb) genome, and advanced germplasm resources make birch an attractive model for forest biotechnology. We assembled and chromosomally anchored the nuclear genome of an inbred B. pendula individual. Gene duplicates from the paleohexaploid event were enriched for transcriptional regulation, whereas tandem duplicates were overrepresented by environmental responses. Population resequencing of 80 individuals showed effective population size crashes at major points of climatic upheaval. Selective sweeps were enriched among polyploid duplicates encoding key developmental and physiological triggering functions, suggesting that local adaptation has tuned the timing of and cross-talk between fundamental plant processes. Variation around the tightly-linked light response genes PHYC and FRS10 correlated with latitude and longitude and temperature, and with precipitation for PHYC. Similar associations characterized the growth-promoting cytokinin response regulator ARR1, and the wood development genes KAK and MED5A.Peer reviewe

Author Correction: Genome sequencing and population genomic analyses provide insights into the adaptive landscape of silver birch.

In the version of this article initially published, there was a mistake in the calculation of the nucleotide mutation rate per site per generation: 1 × 10−9 mutations per site per generation was used, whereas 9.5 × 10−9 was correct. This error affects the interpretation of population-size changes over time and their possible correspondence with known geological events, as shown in the original Fig. 4 and supporting discussion in the text, as well as details in the Supplementary Note. Neither the data themselves nor any other results are affected. Figure 4 has been revised accordingly. Images of the original and corrected figure panels are shown in the correction notice

Measurement–model comparison of stabilized Criegee intermediate and highly oxygenated molecule production in the CLOUD chamber

Atmospheric oxidation is an important phenomenon which produces large quantities of low-volatility compounds such as sulfuric acid and oxidized organic compounds. Such species may be involved in the nucleation of particles and enhance their subsequent growth to reach the size of cloud condensation nuclei (CCN). In this study, we investigate alpha-pinene, the most abundant monoterpene globally, and its oxidation products formed through ozonolysis in the Cosmic Leaving OUtdoor Droplets (CLOUD) chamber at CERN (the European Organization for Nuclear Research). By scavenging hydroxyl radicals (OH) with hydrogen (H-2), we were able to investigate the formation of highly oxygenated molecules (HOMs) purely driven by ozonolysis and study the oxidation of sulfur dioxide (SO2) driven by stabilized Criegee intermediates (sCIs). We measured the concentrations of HOM and sulfuric acid with a chemical ionization atmospheric-pressure interface time-of-flight (CI-APi-TOF) mass spectrometer and compared the measured concentrations with simulated concentrations calculated with a kinetic model. We found molar yields in the range of 3.5-6.5% for HOM formation and 22-32% for the formation of stabilized Criegee intermediates by fitting our model to the measured sulfuric acid concentrations. The simulated time evolution of the ozonolysis products was in good agreement with measured concentrations except that in some of the experiments sulfuric acid formation was faster than simulated. In those experiments the simulated and measured concentrations met when the concentration reached a plateau but the plateau was reached 20-50 min later in the simulations. The results shown here are consistent with the recently published yields for HOM formation from different laboratory experiments. Together with the sCI yields, these results help us to understand atmospheric oxidation processes better and make the reaction parameters more comprehensive for broader use.Peer reviewe

Multicomponent new particle formation from sulfuric acid, ammonia, and biogenic vapors

A major fraction of atmospheric aerosol particles, which affect both air quality and climate, form from gaseous precursors in the atmosphere. Highly oxygenated organic molecules (HOMs), formed by oxidation of biogenic volatile organic compounds, are known to participate in particle formation and growth. However, it is not well understood how they interact with atmospheric pollutants, such as nitrogen oxides (NOx) and sulfur oxides (SOx) from fossil fuel combustion, as well as ammonia (NH3) from livestock and fertilizers. Here, we show how NOx suppresses particle formation, while HOMs, sulfuric acid, and NH3 have a synergistic enhancing effect on particle formation. We postulate a novel mechanism, involving HOMs, sulfuric acid, and ammonia, which is able to closely reproduce observations of particle formation and growth in daytime boreal forest and similar environments. The findings elucidate the complex interactions between biogenic and anthropogenic vapors in the atmospheric aerosol system.Peer reviewe

On the composition of ammonia-sulfuric acid clusters during aerosol particle formation

The formation of particles from precursor vapors is an important source of atmospheric aerosol. Research at the Cosmics Leaving OUtdoor Droplets (CLOUD) facility at CERN tries to elucidate which vapors are responsible for this new particle formation, and how in detail it proceeds. Initial measurement campaigns at the CLOUD stainless-steel aerosol chamber focused on investigating particle formation from ammonia (NH3) and sulfuric acid (H2SO4). Experiments were conducted in the presence of water, ozone and sulfur dioxide. Contaminant trace gases were suppressed at the technological limit. For this study, we mapped out the compositions of small NH3-H2SO4 clusters over a wide range of atmospherically relevant environmental conditions. We covered [NH3] in the range from 10. Positively charged clusters grew on average by Δm / Δn = 1.05 and were only observed at sufficiently high [NH3] / [H2SO4]. The H2SO4 molecules of these clusters are partially neutralized by NH3, in close resemblance to the acid-base bindings of ammonium bisulfate. Supported by model simulations, we substantiate previous evidence for acid-base reactions being the essential mechanism behind the formation of these clusters under atmospheric conditions and up to sizes of at least 2 nm. Our results also suggest that yet unobservable electrically neutral NH3-H2SO4 clusters grow by generally the same mechanism as ionic clusters, particularly for [NH3] / [H2SO4]>10. We expect that NH3-H2SO4 clusters form and grow also mostly by Δm / Δn>1 in the atmosphere's boundary layer, as [NH3] / [H2SO4] is mostly larger than 10. We compared our results from CLOUD with APi-TOF measurements of NH3-H2SO4 anion clusters during new particle formation in the Finnish boreal forest. However, the exact role of NH3-H2SO4 clusters in boundary layer particle formation remains to be resolved