Tiivistelmä. Musiikin hyvinvointivaikutukset ovat aiheena erittäin moniulotteinen ja ajankohtainen. Tutkimustiedon alati lisääntyessä ja kasvavassa määrin löytäessä tiensä myös yhteiskunnalliseen keskusteluun herää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin tutkimustieto lopulta saavuttaa tulevia sukupolvia. Tutkimuskirjallisuuden valossa tällä voidaan nähdä olevan merkitystä yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisesta lähtien aina kansanterveydelliselle tasolle asti.
Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelen hyvinvoinnin käsitettä ja sen esiintymistä tuoreimmissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Luon myös katsauksen musiikin vaikutuksia koskevaan tutkimukseen ja esittelen esimerkinomaisesti musiikin hyvinvointivaikutuksia niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla nojautuen 2000-luvulla julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi nostan esiin alan kirjallisuudesta kumpuavia kriittisempiäkin näkökulmia aiheeseen.
Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen lukion musiikinopettajien käsityksiä ja opetuksen sisältöjä musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tutkimukseni on toteutettu laadullisena kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosteni perusteella lukion musiikinopettajat hallitsevat aiheeseen liittyvää tutkimustietoa kollektiivisella tasolla kattavasti mutta yksilöllisesti tarkasteltuna vaihtelevasti. Aiheen hallinnan laajuudesta riippumatta jokainen raportoi opettavansa musiikin hyvinvointivaikutuksista tavalla tai toisella, mikä viittaa aiheen arvostukseen opettajien keskuudessa. Tutkimukseni luotettavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja näitä erittelen raporttini Pohdinta-luvussa seikkaperäisesti
