Behaviour of reinforced concrete beam with silica fume under dynamic loading / Rudy Tawie Joseph Sipi

Concrete mixes design to produce 42 N/mm² - 84 M/mm² in compressive strength are easily obtainable today with silica fume replacing a portion of the cement content. Such concretes with a design compressive strength exceeds 42 M/mm² may be defined as “High Strength Concrete”. For several reasons, there has recently been a marked interest in the determination of the dynamic characteristics of structures and their response under dynamic loads and effect. Subjected to dynamic loading under sinusoidal wave pattern, a study has been carried out to make an experimental investigation on reinforced concrete beam (Grade 60 N/mm2) incorporating silica fume replacing cement by weight of w/c ratio of 0.30, with respect to the serviceability and ultimate limits. A total of three specimens each with different silica fume proportion (8%, 12% and 16%) by weight of cement were cast and tested under the dynamic load. Parameters investigated include deflections, crack widths and crack lengths

Työntekijän lojaliteettivelvollisuus ja sananvapaus työsuhteessa sosiaalisen median näkökulmasta

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työntekijän sananvapautta työelämässä sosiaalisen median näkökulmasta. Opinnäytetyössä otetaan selvää sananvapauden lainsäädännöstä, tutkitaan työntekijän lojaliteettivelvollisuutta työnantajaansa kohtaan, sekä sivuutetaan myös työantajan direktio-oikeutta. Sosiaalisen median käyttö on työntekijälle läsnä koko ajan sekä työ- että vapaa-aikana, jonka vuoksi opinnäytetyössä otetaan ajankohtaisesti huomioon työntekijän sananvapaus sosiaalisen median näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa lukijalleen näkemys hänelle kuuluvasta oikeudesta käyttää sananvapauttaan työntekijänä. Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä työntekijän sananvapauteen ja lojaliteettivelvollisuuteen sosiaalisen median perspektiivistä kattavasti tutkittuna, helposti ymmärrettävässä muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena on loogisesti johdatella tutkimusta aiheeseen sopivan teoreettisen viitekehyksen kautta kohti johtopäätöksiä ja löytää tutkimusongelma tutkittavasta aiheesta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tutustutaan aluksi juridiseen normihierarkiaan, joka johdattelee lukijaa lainsäädäntöön sananvapaudesta ja työoikeudesta. Opinnäytetyössä on käytetty myös oikeustapauksia lainsäädännön ja kirjallisuuden tukena. Työntekijän velvollisuuksista on nostettu esille lojaliteettivelvollisuus ja työnantajan velvollisuuksista tarkastellaan yleisvelvoitetta eli työnjohto-oikeutta. Lopuksi käydään yleisesti läpi vielä sosiaalisen median määritelmää, jonka lisäksi tarkastellaan sosiaalista median käyttöä työsuhteen aikana. Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan huomata, että työntekijällä on yhtäläinen Suomen perustuslain (731/1999) 2 luvun 12 §:n määrittelemä sananvapaus kuin kenellä tahansa kansalaisella. Työntekijän sananvapautta kuitenkin rajoittaa työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 1 §:n lojaliteettivelvollisuus, sekä 2 luvun 1 §:ssä määritelty työnantajan direktio-oikeus. Työntekijän sosiaalisen median käyttäytymistä työaikana määrittelee omalta osaltaan sananvapaus, lojaliteettivelvollisuus, sekä direktio-oikeus. Työnantajalla on oikeus työnjohto-oikeutensa nojalla ohjeistaa työntekijänsä hyvään sosiaalisen median käyttäytymiseen työsuhteen aikana. Työntekijällä itsellään on myös velvollisuus selvittää milloin ja miten sosiaalisen median käyttö on hyväksyttävää.The purpose in this thesis was to research the freedom of speech of the employee in working life in relation to the aspect of social media. In it we found out about the freedom of speech from legislation and researched the duty of loyalty of the employee to the employer. Also, in the thesis we went through the employer’s right to supervise work. Using social media is available for the employee both in free and work time which is why the aspect of freedom of speech in social media is currently noticed. The aim of this thesis was to get the vision for the reader of the rights to use their freedom of speech as an employee. As well to be familiar with it and the duty of loyalty in the perspective of social media's wide use but also in a form that is easily understandable. The goal was to lead the study logically through the theoretical framework to the conclusions and to find the problems in the subject. At the beginning of the theoretical framework we got to know the juridical hierarchy which leads the reader towards the legislation of the freedom of speech and labour law. In the study there was also used cases in law supported by the legislation and literature. From the duty of the employee has risen the duty of loyalty and from the employer’s obligations we raise the right to supervise work. At the end we went through the definition of social media and the use of it during employment. The most essential research result was noticed as the equal definition in the Constitution of Finland (731/1999) chapter 2 section 12 for the freedom of speech of any citizen. However, the employee’s freedom of speech is limited both duty of loyalty in Employment Contracts Act (55/2001) chapter 3 section 1 and the employer’s right to supervise work in chapter 2 section 1. The behaviour of the employee in working hours in social media defines on its own the freedom of speech, duty of loyalty and the right to supervise work. The employer has a right of supervision to instruct his or her employees in well-behaved acts in social media during the employment. The employee himself/herself has also a right to find out when and how the use of social media is acceptable

Ilmatorjuntaohjusten tarve ja käyttö oloissamme

Johdannossa todetaan, että Suomi siirtyi ilmatorjunnassa ohjuskauteen 1978, kun maahamme saatiin ensimmäiset ohjukset. Artikkelissa tarkastellaan ilmatorjuntaohjusten tarvetta ja käyttöä oloissamme. Asejärjestelmät ja tekniset yksityiskohdat on rajattu käsittelyn ulkopuolelle. Ensimmäisessä luvussa, "Ohjusilmatorjunta", esitellään aluksi alue-, kohde- ja lähi-ilmatorjuntaohjustyyppejä. Tämän jälkeen tarkastellaan niiden taisteluominaisuuksia, ryhmitystä ja tulialueita ja organisointikysymyksiä.Toisessa luvussa käsitellään ohjusilmatorjunnan tarvetta oloissamme. Tarkemmin käsitellään ilmauhkaa, maasto- ja sääoloja ja tarvetta kohdetyypeittäin. Johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että kenttäarmeijamme suojaaminen edellyttää useiden eritasoisten ammus- ja ohjusilmatorjuntajärjestelmien käyttöä. Kolmannessa luvussa käsitellään ohjusilmatorjunnan käyttöä oloissamme. Siinä esitellään ohjusjärjestelmien yleisten perusteiden lisäksi taktiikkaa ja taisteluteknisiä käyttöperiaatteita. Loppusanoissaan kirjoittaja toteaa muun muassa, että meiltä puuttuvat kokonaan kohdetorjuntaohjukset ja korkealle ulottuvan kaluston osalta on myös määrällisiä puutteita

Vorschulischer Deutschspracherziehungsunterricht der Stadt Tampere auf dem Prüfstand : Eine Online-Umfrage für Erzieher und Spracherzieher

Die Stadt Tampere organisiert den vorschulischen Spracherziehungsunterricht seit dem Schuljahr 2019–2020. Das Ziel der vorliegenden Masterarbeit war mit einer Online-Umfrage herauszufinden, welche Erfahrungen Erzieher und Spracherzieher mit dem von der Stadt Tampere angebotenem vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht gemacht haben. Zudem wurde untersucht, ob Erzieher und Spracherzieher etwas in dem von der Stadt Tampere angebotenem vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht verbessern würden und was sie am vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht schätzen. Die Erzieher und Spracherzieher haben die Online-Umfrage im Februar 2021 ausgefüllt. Die Antworten der Erzieher und Spracherzieher auf die geschlossenen Fragen wurden mit quantitativen Methoden analysiert und aus den Antworten auf die offenen Fragen wurden mittels qualitativer Inhaltsanalyse Kategorien geformt. Die Forschungsergebnisse zeigen, dass die Erfahrungen von 22 von 26 Befragten mit dem von der Stadt Tampere angebotenem vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht entweder positiv oder sehr positiv waren. Zudem haben alle Befragten die Wichtigkeit des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts betont, weil Kinder positive Erfahrungen mit dem Deutschlernen machen können und mittels des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts die Sprachbewusstheit der Kinder und ihrer Familien geweckt wird. Die Spracherzieher bewerten die Lernfähigkeiten und den Enthusiasmus der Kinder am Fremdsprachenlernen und wenn die Organisation des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts und die Zusammenarbeit mit den Erziehern gelungen ist. Erzieher schätzen an dem vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht die Fachkenntnisse des Spracherziehers, und dass Erzieher im vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht den Enthusiasmus und die Lernergebnisse der Kinder sehen können. Negative Erfahrungen sind entstanden, wenn zum Beispiel der Spracherzieher den vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht selbst nicht unterrichten wollte, oder der Spracherzieher mangelnde Erfahrung mit den Unterrichtsmethoden des frühen Fremdsprachenlernens hatte. Weil der vorschulische Deutschspracherziehungsunterricht erst seit Herbst 2019 organisiert wird, hat die Planung des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts und die Suche des passenden Unterrichtsmaterials die Spracherzieher belastet. Zudem haben Organisationsprobleme, zum Beispiel mit der Gruppengröße, dem Unterrichtsraum und der möglichen Distanz zwischen den Unterrichtsgebäuden, negative Erfahrungen verursacht. Erzieher und Spracherzieher wünschen, dass der Zeitpunkt, die Dauer und die Unterrichtsperiode des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts optimiert würden, dass die Gruppengrößen des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts verkleinert werden, und dass die Zusammenarbeit und Kommunikation zwischen Erzieher und Spracherzieher weiterentwickelt würden. Spracherzieher wünschen, dass ihre Bereitschaft den vorschulischen Deutschspracherziehungsunterricht zu unterrichten, berücksichtigt werden könnte, und dass sie fertige Unterrichtsmaterialien hätten. Erzieher wünschen dagegen besser passende Unterrichtsmethoden und leichtere Aufgaben und Inhalte für die Kinder. Wenn die Verbesserungsvorschläge der Erzieher und Spracherzieher berücksichtigt werden, kann möglicherweise die Arbeitszufriedenheit der Erzieher und Spracherzieher erhöht werden und damit auch den Inhalt des vorschulischen Deutschspracherziehungsunterrichts verbessern. Wenn der vorschulische Deutschspracherziehungsunterricht für die Kinder unpassend ist und schlecht organisiert ist, kann das zum Beispiel die Motivation der Kinder zum Deutschlernen negativ beeinflussen.Tampereen kaupunki on järjestänyt esikoululaisten kielikasvatustunteja lukuvuodesta 2019–2020 lähtien. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää internet-kyselyn avulla kielikasvattajien ja varhaiskasvattajien kokemuksia Tampereen kaupungin esikouluissa järjestetyistä saksan kielen kielikasvatustunneista. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitä varhaiskasvattajat ja kielikasvattajat arvostavat Tampereen kaupungin esikoululaisten saksan kielikasvatustunneissa, ja miten he mahdollisesti kehittäisivät esikoululaisten saksan kielikasvatustunteja. Varhaiskasvattajat ja kielikasvattajat vastasivat helmikuussa 2021 internet-kyselylomakkeeseen. Varhaiskasvattajien ja kielikasvattajien vastaukset suljettuihin kysymyksiin analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja avointen kysymysten vastauksista muodostettiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin menetelmin erilaisia kategorioita. Tutkimustulokset näyttävät, että yhteensä 26:sta vastaajasta 22:n kokemus Tampereen kaupungin esikoululaisten saksan kielikasvatustunneista oli joko positiivinen tai erittäin positiivinen. Lisäksi kaikki vastaajat painottivat esikoululaisten saksan kielikasvatustuntien tärkeyttä, sillä esikoululaisten saksan kielikasvatustuntien avulla lasten on mahdollista saada positiivisia kokemuksia saksan opiskelusta ja esikoululaisten saksan kielikasvatustunnit lisäävät lasten ja perheiden kielitietoisuutta. Kielikasvattajat arvostavat varhennetun kielenopetuksen opetusmetodeja, lasten oppimiskykyä ja innostusta kieltenopiskeluun ja sitä, kun esikoululaisten saksan kielikasvatustunnit on organisoitu onnistuneesti ja yhteistyö varhaiskasvattajien kanssa sujuu hyvin. Varhaiskasvattajat arvostavat esikoululaisten saksan kielikasvatustunneissa kielikasvattajan ammattitaitoa sekä sitä, että he voivat nähdä lasten innostuneisuuden ja oppimistuloksia. Negatiivisia kokemuksia syntyi, kun esimerkiksi kielikasvattaja joutui pitämään esikoululaisten saksan kielikasvatustunteja haluamattaan tai jos kielikasvattajalla ei ollut kokemusta varhennetun kielenopetuksen opetusmenetelmistä. Koska esikoululaisten kielikasvatustunteja on järjestetty vasta syksystä 2019, esikoululaisten saksan kielikasvatustuntien suunnittelu ja sopivan opetusmateriaalin etsiminen on kuormittanut kielikasvattajia. Lisäksi organisointiongelmat, esimerkiksi ryhmäkoon, mahdollisen välimatkan opetusrakennusten välillä ja opetustilan suhteen ovat aiheuttaneet negatiivisia kokemuksia. Varhaiskasvattajat ja kielikasvattajat toivovat, että esikoululaisten saksan kielikasvatustuntien ajankohta ja sekä itse oppitunnin että opetusjakson kesto optimoitaisiin. Lisäksi toivottiin, että esikoululaisten saksan kielikasvatustuntien ryhmäkokoja pienennettäisiin, ja että yhteistyötä ja kommunikaatiota varhaiskasvattajan ja kielikasvattajan välillä kehitettäisiin. Kielikasvattajat toivovat, että heidän halukkuutensa pitää esikoululaisten saksan kielikasvatustunteja otettaisiin huomioon, ja että heillä olisi saatavilla valmista opetusmateriaalia. Varhaiskasvattajat vastaavasti toivovat lapsille paremmin sopivia opetusmenetelmiä sekä helpompia tehtäviä ja sisältöjä. Jos varhaiskasvattajien ja kielikasvattajien kehitysehdotukset otetaan huomioon Tampereen kaupungin esikoululaisten kielikasvatustuntien organisoimisessa, varhaiskasvattajien ja kielikasvattajien työtyytyväisyys voisi mahdollisesti lisääntyä, mikä voisi myös osaltaan parantaa esikoululaisten saksan kielikasvatustunteja. Jos esikoululaisten kielikasvatustunnit on huonosti organisoitu ja opetusmetodit ovat lapsille epäsopivia, voivat nämä vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi lasten saksan kielen opiskelumotivaatioon

Solubility of carbon dioxide and carbon monoxide in oil fractions

Bioperäiset polttoaineet ovat ilmastonmuutoksen ja rajallisten öljyvarojen vuoksi suuren kiinnostuksen kohteena. Vetykäsittelyllä pystytään samanaikaisesti käsittelemään fossiilisia öljyjakeita ja bioperäisiä triglyseridejä. Samanaikainen vetykäsittely tunnetaan termillä co-processing. Diplomityön tarkoituksena oli mitata vetykäsittelyssä syntyvien hiilidioksidin ja hiilimonoksidin liukoisuuksia öljyjakeisiin. Lisäksi selvitettiin käsittelyssä syntyvän veden vaikutus tutkittavien kaasujen liukoisuuteen. Työn kirjallisuusosa on kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään faasitasapainojen termodynamiikkaan, öljynjalostuksen ja bioperäisten polttoaineiden perusteisiin, sekä fossiilisten öljyjen ja bioperäisten rasvojen vetykäsittelyyn. Lisäksi tutustutaan kirjallisuuteen, joka käsittelee hiilidioksidin ja hiilimonoksidin mitattua liukoisuutta hiilivetyihin. Soveltava osa käsittelee hiilidioksidin ja hiilimonoksidin liukoisuudesta tehtyjä mittauksia. Mittaukset suoritettiin jatkuvatoimisella virtauslaitteistolla, jossa liukoisuuden määritys perustuu kuplapisteen havaitsemiseen. Laitteiston toiminta varmistettiin huolellisilla kalibroinneilla ja testimittaussarjoilla. Hiilidioksidin ja hiilimonoksidin liukoisuus kolmeen erilaatuiseen öljynäytteeseen mitattiin. Näytteet olivat koostumukseltaan tuntemattomia öljynjalostuksen virtoja. Viskositeettien perusteella ensimmäinen näyte oli kevyt, toinen raskaampi ja kolmas selvästi raskas. Hiilidioksidin liukoisuus mitattiin lämpötiloissa 40, 70, 160 ja 250 °C painevälillä 1,5-3,5 MPa. Hiilimonoksidin liukoisuus mitattiin lämpötiloissa 25, 70, 140 ja 250 °C painevälillä 2,5-3,5 MPa. Veden vaikutusta hiilidioksidin ja hiilimonoksidin liukoisuuteen tutkittiin keskimmäiseen näytteeseen kahdessa eri lämpötilassa. Todettiin, että hiilidioksidin liukoisuus öljyjakeisiin lisääntyy lämpötilan laskiessa ja paineen noustessa. Mittauslämpötiloissa hiilidioksidin liukoisuus oli suurempaa kevyempiin öljynäytteisiin. Veden lisääminen öljyjakeeseen vähensi hiilidioksidin liukoisuutta tutkittuun näytteeseen. Hiilimonoksidin liukoisuus öljyjakeisiin lisääntyi lämpötilan ja paineen noustessa. Mittauslämpötiloissa myös hiilimonoksidin liukoisuus oli suurempaa kevyempiin öljynäytteisiin. Hiilimonoksidin liukoisuuden vesi-öljyseokseen todettiin vähenevän korkeammassa lämpötilassa, mutta lisääntyvän matalammassa mittauslämpötilassa. Lisäksi todettiin hiilidioksidin liukoisuuden öljyjakeisiin olevan suurempaa kuin hiilimonoksidin. Mittaukset ja niistä tehdyt havainnot ovat yhteneviä kirjallisuudesta löytyvien tietojen kanssa. Mitattujen arvojen avulla pystytään arvioimaan hiilidioksidin ja hiilimonoksidin liukoisuutta tutkittuihin öljyjakeisiin laajalla lämpötila- ja painealueella. Lisäksi mitatut arvot ovat kaasujen liukoisuusmallien kehittämisen sekä niiden validoinnin kannalta tarpeellisia ja arvokkaita.Biofuels are of great interest due to climate change and limited oil resources. During hydrotreatment, fossil oil fractions and bio-based triglycerides can be processed simultaneously. This joint treatment is called co-processing. The aim of this Master’s thesis is to measure the solubility of gases forming during the hydrotreatment in oil fractions. In addition, the effect of soluble water in the oil fraction on gas solubility was studied. The literature section focuses on the thermodynamics of the phase equilibrium and on the basics of both oil refining and bio-based fuels, further the hydrotreatment is explored. In addition, the solubility of carbon dioxide and carbon monoxide in hydrocarbons is reviewed. The methodology section focuses on the solubility measurements of carbon dioxide and carbon monoxide. The measurements were performed with continuous flow apparatus. Determination of solubility is based on the observation of bubble point. The operational reliability of the apparatus was ensured with appropriate calibrations and via test series. The solubility of carbon dioxide and carbon monoxide in three different oil fractions were measured. The oil fractions were oil-refining currents and unknown in composition. Based on viscosities the first sample was light, the second one slightly heavier and the third was apparently heavy fraction. The solubility of carbon dioxide was measured at the temperatures of 40, 70, 160 and 250 °C and in pressures between 1.5 and 3.5 MPa. The solubility of carbon monoxide was measured at temperatures of 25, 70, 140 and 250 °C and in pressures between 2.5 and 3.5 MPa. The effect of water on the solubility of carbon dioxide and carbon monoxide in the second sample at two different temperatures was examined. It was found that the solubility of carbon dioxide increases with temperature decrease and pressure increase. At the measuring temperatures the solubility of carbon dioxide was grater in lighter samples. The addition of water into the oil fraction was found to reduce the solubility of the carbon dioxide in the oil fraction examined. The solubility of carbon monoxide was observed to increase as the temperature and pressure rose. Also, the solubility of carbon monoxide was higher in lighter oil fractions. The solubility of the carbon monoxide in the water-oil mixture was found to decrease at higher temperatures, but to increase at lower temperatures. The results also show that the solubility of carbon dioxide in oil fractions is greater than the solubility of carbon monoxide. The observations are in line with the values found in literature. Measured values enables the estimation of the solubility of carbon dioxide and carbon monoxide at a wider temperature and pressure range. Measured values are also necessary and valuable for the development and validation of gas solubility models

Comparison of Terrestrial Laser Scanning and X-ray Scanning in Measuring Scots Pine (Pinus sylvestris L.) Branch Structure

While X-ray scanning is increasingly used to measure the interior quality of logs, terrestrial laser scanning (TLS) could be used to collect information on external tree characteristics. As branches are one key indicator of wood quality, we compared TLS and X-ray scanning data in deriving whorl locations and each whorl's maximum branch and knot diameters for 162 Scots pine (Pinus sylvestris L.) log sections. The mean number of identified whorls per tree was 37.25 and 22.93 using X-ray and TLS data, respectively. The lowest TLS-derived whorl in each sample tree was an average 5.56 m higher than that of the X-ray data. Whorl-to-whorl mean distances and the means of the maximum branch and knot diameters in a whorl measured for each sample tree using TLS and X-ray data had mean differences of -0.12 m and -6.5 mm, respectively. One of the most utilized wood quality indicators, tree-specific maximum knot diameter measured by X-ray, had no statistically significant difference to the tree-specific maximum branch diameter measured from the TLS point cloud. It appears challenging to directly derive comparative branch structure information using TLS and X-ray. However, some features that are extractable from TLS point clouds are potential wood quality indicators.Peer reviewe

Tannins, flavonoids and stilbenes in extracts of African savanna woodland trees Terminalia brownii, Terminalia laxiflora and Anogeissus leiocarpus showing promising antibacterial potential

Terminalia laxiflora, Terminalia brownii and Anogeissus leiocarpus are used as decoctions, macerations, infusions and fumigations in East and West African traditional medicine for treatment of infectious diseases and their symptoms. Using this ethnopharmacological information as a guideline for our research and owing to the fact that these species have not been subjected to in depth antibacterial and phytochemical studies, thirty-nine extracts of various polarities of the stem bark, stem wood and roots were studied for growth inhibitory effects against the human pathogenic bacteria Staphylococcus epidermidis, Staphylococcus aureus, Micrococcus luteus and Pseudomonas aeruginosa. Our results indicate that the studied species contain antibacterial compounds of a wide range of polarities. All polar root extracts of T. laxiflora and various polar extracts of T. brownii roots, including hot water decoctions, gave broad-spectrum antibacterial effects and low MIC values of 39 mu g/ml. The main ellagitannins in an ethyl acetate extract of the root of T. laxiflora were found to be corilagin and its derivative and punicalagin. A methanol extract of the roots of T. brownii contained methyl-(S)-flavogallonate and its derivative as the main identified ellagitannins. Moreover, both Terminalia species were found to contain ellagic acid xylopyranoside and methyl ellagic acid xyloside and pure ellagic acid was present in T. brownii. Pure punicalagin did not give as low MIC as an ethyl acetate extract of the roots of T. laxiflora, containing punicalagin as one of its main compounds, although this ellagitannin totally inhibited the growth of S. aureus at 125 mu g/ml and P. aeruginosa at 500 mu g/ml. Similarly, pure ellagic and gallic acid gave higher MIC values than the methanolic root extract of T. brownii against S. aureus and P. aeruginosa. Moreover, a Sephadex LH-20 fraction of the methanolic extract of the roots of T. brownii, enrichedwithmethyl-(S)-flavogallonate and its isomer, gave higher MIC values than the crude methanolic extract. These results suggest that the polyphenols in the extracts might act synergistically with each other. A methanolic soxhlet extract of the roots of A. leiocarpus, containing ampelopsin, aromadendrin, taxifolin, pinosylvin and 4'-methylpinosylvin gave a low MIC value of 39 mu g/ml against all bacterial strains used in this investigation. Our results demonstrate that the roots, stem bark and stem wood of T. brownii, T. laxiflora and A. leiocarpus are rich sources of (new) antimicrobial compounds and justify the uses of these plants for treatment of infections in African traditional medicine.Peer reviewe